Omaishoidon vapaan lyhytaikaisen hoidon malli, jossa samaan aikaan ja samassa paikassa, maahanmuuttajataustainen omaishoitaja saa mahdollisuuden vertaistuelle, ja omaishoidettava lapsi saa turvallisen hoidon ja mielekästä tekemistä.
Omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoidon vapaiden tarkoitus on tukea omaishoitajan ja koko perheen jaksamista. Vammaissosiaalityössä on kuitenkin havaittu, että maahanmuuttajataustaiset omaishoitajat käyttävät keskimääräistä harvemmin omaishoidon vapaitaan.
Nykyiset omaishoidonvapaiden hoitomuodot eivät ole yleisesti soveltuvia ja on tiedossa, että omaishoidon vapaiden käyttö on vähäistä varsinkin maahanmuuttajataustaisten vammaisten lasten omaishoitajilla. Maahanmuuttajataustaisten lasten omaishoidon vapaina tarjottavaa ryhmätoimintaa on järjestetty vain vähän, eikä siitä ole juurikaan saatavissa yleistä tietoa. Kehitettävän toimintamallin tarkoitus on olla osallistavaa ja sisältöjä on tarkoitus muokata osallistujien toiveiden mukaisesti.
Osana toimintamallia on haastavasti tavoitettavan kohderyhmän tavoittamisen kehittäminen, jotta omaishoidon vapaiden käytön lisäksi voitaisiin tarjota tehokkaammin tietoa muista palveluista samalle ryhmälle. Lasten osallisuus toteutuu ylipäänsä vaihtelevasti ja erityistä huomiota tulee kiinnittää vammaisten maahanmuuttajataustaisten lasten osallistamiseen. Lasten mielipiteen kuuleminen heidän palveluitaan kehittäessä on tärkeää osallisuuden edistämiseksi.
Omaishoitajien jaksaminen ja hyvinvointi sekä lasten osallisuus lisääntyy.
Päiväparkki toteutetaan kerran kuukaudessa.
Palautekyselyt.
Maahanmuuttajataustaisten vammaispalvelujen asiakkaina olevien lasten määrä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on 30,5 prosenttia kaikista vammaispalvelujen asiakkaana olevista lapsista. Omaishoidettavia alle 18-vuotiaita on yhteensä noin 600. Näistä noin 150 on muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä.
Hankkeen lähtökohta on haavoittuvan ryhmän hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Maahanmuuttaja ja vammainen henkilö on kahdella tavalla syrjäytymisriskissä: ylitettävänä on vammaisuuden esteet ja kieli- sekä kulttuurinen muuri. Maahanmuuttajataustaiset vanhemmat tuntevat usein heikosti palvelujärjestelmää: omaishoidon vapaat ovat konseptina vieras eikä heidän ole helppoa jättää lasta vieraiden ja vieraskielisten ihmisten hoitoon. Ottamalla päiväparkki-toimintaan mukaan vanhempi pyritään madaltamaan kynnystä osallistua toimintaan, lisätä läpinäkyvyyttä suhteessa omaishoidon
vapaan palveluun sekä ja saada vertaistukea ja voimavaroja arkeen.