Ratkaistava ongelma tai haaste
Nuorten huumemyrkytyskuolemien määrän kasvun.
Nuorten huumekuolemien ehkäisy Etelä-Karjalassa
Alustava idea
Tarve:
Valtakunnallisesti nuorten huumemyrkytyskuolemien määrä on kasvussa ja ne ovat nousemassa yleisimmäksi kuolinsyyksi alle 25-vuotialla. Etelä-Karjalassa nuorten eri päihteiden käyttö on kasvanut. Jotta vältetään valtakunnallisesti nähtävissä oleva kehityssuunta nuorten huumemyrkytyskuolemien kasvussa, on järkevää kehittää nuorille päihteiden käyttäjille suunnattuja vaikuttavia palveluja, vahvistaa ammattilaisten osaamista sekä lisätä moniammatillista ja moniviranomaista vaikuttavaa yhteistyötä ja kumppanuutta Etelä-Karjalan eri toimijoiden välillä.
Toimintamallin kuvaus
Kehittämistarve eri näkökulmista
Asiakas: Etelä-Karjalassa nuorten päihteiden käyttö on kasvanut ja nuoren vanhempien huonovointisuus sekä vanhempien päihteiden käytön vaikutus nuoren psyykkiseen vointiin ja päihteiden käyttöön näyttäytyy ongelmana Etelä-Karjalassa. Tällä hetkellä ei myöskään vakioidusti selvitetä nuorta päihteiden käyttäjää kohdatessa tämän vanhempien päihteiden käyttöä. Tämänkin takia tunnistetaan tarpeita kehittää nuorten päihteiden käyttäjien palvelupolkua, hoito- ja palveluketjuja sekä muita vaikuttavia palveluja ja moniammatillista yhteistyötä.
Ammattilainen: Tällä hetkellä nuorten päihteiden käytön puheeksi ottamisen, psykoedukaation tai hoitoon liittyvä osaaminen ei ole tasalaatuista Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Tämä voi lisätä riskiä siihen, että nykyiset hoitointerventiot eivät ole vakioituja eikä vaikuttavia. Tavoitteena onkin lisätä Etelä-Karjalassa ammattilaisten varhaisen tunnistamisen ja psykoedukaation osaamista menetelmäosaamisen myötä. Yhteisiin menetelmiin kouluttamalla voimme parantaa tulevaisuudessa päihteitä käyttävän nuoren asiakasprosessin, päihteitä käyttävän nuoren palvelupolun ja palveluketjujen sujuvuutta siirtymävaiheissa sekä tunnistaa ja löytää päihteitä käyttävät nuoret nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ennen aikuisten palveluihin siirtymistä.
Tavoitellut muutokset ja vaikutukset
- Päihteitä käyttävän nuoren palvelupolku ja päihteitä käyttävää nuorta hoitavien ammattilaisten palveluketju on kuvattu, pilotoitu ja otettu käyttöön. Nuorten päihteidenkäyttäjien ja heidän vanhempiensa osalta päihteiden käytön puheeksioton malli on kuvattu ja otettu käyttöön.
- Ammattilaisten näyttöön perustuvien menetelmien (esim. huumeiden käytön mini-interventio, KLT, intensiivinen perhe ja verkostotyö) osaaminen on vahvistunut ja niiden käytön lisääminen on parantanut tasalaatuisuutta ammattilaisten osaamisessa. Näin ollen nuorten huumeiden käyttäjän palveluketjun sujuvuus on parantunut ja hoitoon pääsy nopeutunut.
- Vanhempien osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen sekä psykoedukaation käyttö ovat vakiintuneet toimintatapoina osaksi päihteitä käyttävän nuoren palvelupolkua.
- Vaikuttava monialainen yhteistyö nuorten päihteidenkäyttäjien hoidossa on vahvistunut eri toimijoiden välillä Etelä-Karjalassa.
Tavoitteiden saavuttaminen
- Luodaan yhtenäinen päihteitä käyttävän nuoren palvelupolku ja häntä hoitavien ammattilaisten palveluketju.
- Koulutetaan yhteistyössä HUSin kanssa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ammattilaisia näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön, joilla vahvistetaan ammattilaisten kykyä tunnistaa päihteiden käytön riskissä olevat nuoret ja heidän läheistensä mahdollinen päihdekäyttö. Kokonaisuudessaan koulutetaan noin 120 Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ammattilaista huumeiden käytön mini-intervention, KLT (Kognitiivinen lyhytterapia) ja intensiivisen perhe- ja verkostotyön menetelmien käyttöön. Koulutukset saadaan HUSin koulutusjärjestemän kautta. Lisäksi projektin aikana koulutetaan riittävä määrä omia, ko. menetelmien menetelmäohjaajia, joiden avulla pystytään jatkossa ylläpitämään ammattilaisten osaamista ja tukemaan menetelmien käyttöä ja vakiinnuttamista. Lisäksi rakennetaan pysyvä malli menetelmäohjauksen turvaamisesta käytettävien menetelmien osalta yhteistyössä HUSin kanssa.
- Kohderyhmän ohjauksen ja neuvonnan kehittämiseksi luodaan psykoedukaatiomateriaalia sekä puheeksioton tueksi viestintämateriaaleja.
- Integroidaan tämän kehittämisprojektin toiminta osaksi olemassa oleviia verkostoja vaikuttavan moniammatillisen yhteistyön tekemiseen ja osallistutaan kansalliseen kehittämiseen.
Seuranta ja arviointi
Projektin seurannasta vastaavat ohjausryhmä sekä projektin omistaja. Ohjaus- ja projektiryhmän jäsenet seuraavat projektin etenemistä tavoitteiden suunnassa.
Projektityöryhmä tuottaa ohjausryhmälle numeraalista seurantatietoa kohderyhmän palveluista alkutilanteessa, projektin aikana sekä projektin päättyessä. Projektissa käytettäviä laadullisia mittareitta ovat asiakaspalautteet ja työntekijäpalautteet.
Vaikuttavuuden mittareina seurataan:
Nuorten päihteiden käyttöön liittyvien päivystyskäyntien osuuden muutosta, lastensuojelun päihdeperusteisia virellepanoja, hoitoon pääsyn nopeutumista, ammattilaisten osaamisen vahvistumisessa koulutettujen ammattilaisten määrää ja menetelmien käyttöastetta, vanhempien osallisuuden lisäämisessä vanhempien osallistumiskertoja hoitoprosessiin, monialaisen yhteistyön vahvistamisessa toteutuneiden moniammatillisten verkostotapaamisten määrää sekä asiakaskokemukseen ja osallisuuteen nuorten ja vanhempien asiakastyytyväisyyttä.
Ratkaisun keskeinen sisältö
-
Luodaan yhtenäinen päihteitä käyttävän nuoren palvelupolku ja häntä hoitavien ammattilaisten palveluketju
-
Koulutetaan yhteistyössä HUS:n kanssa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ammattilaisia näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön, joilla vahvistetaan ammattilaisten kykyä tunnistaa päihteiden käytön riskissä olevat nuoret ja heidän läheistensä mahdollinen päihdekäyttö.
Hankkeen aikana henkilöstöä koulutetaan mm. huumeiden käytön mini-intervention, KLT (Kognitiivinen lyhytterapia) ja intensiivisen perhe- ja verkostotyön menetelmien käyttämiseen. KLT antaa ammattilaiselle keinoja lähestyä ongelmia strukturoidusti ja mahdollistaa asiakkaiden osallisuuden vahvistamisen omaan toimijuuteensa. Kansallisessa yhteistyössä koulutusportaaliin tuotetaan koulutusmateriaali, joita perustasolla tarvitaan eli DKT:n mukainen tunnesäätelyn ja taitoharjoittelun kokonaisuus, intensiivisen perhe- ja verkostotyön malli suomalaiselle palvelujärjestelmälle (vastaa samaan tarpeeseen kuin MDFT-malli) sekä yhteisövahvistusohjelmat (CRA, A-CRA ja CRAFT). Myös näihin menetelmiin meillä on jatkossa mahdollisuus kouluttaa alueemme ammattilaisia.
Koulutusten kohderyhmät ovat
- KLT:n osalta perusterveydenhuollon perheneuvonnan ja nuorten avussa työskentelevät ammattilaiset, 2. asteen oppilashuollon ammattilaiset sekä erikoissairaanhoidon ammattilaiset
- Intensiivisen perhe- ja verkostotyön menetelmän osalta koulutetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaiset sisältäen lastensuojelun, päihdeyksiköt, päihdetyöntekijät sekä riippuvuusklinikan ja riippuvuushoitoyksikön henkilöstö.
Kokonaisuudessaan koulutetaan noin 120 Ekhvan ammattilaista kyseisten menetelmien käyttöön. Hankkeen aikana edellä mainitut koulutukset saadaan HUS:n koulutusjärjestelmän kautta.
Lisäksi hankkeen aikana koulutetaan riittävä määrä omia, ko. menetelmien menetelmäohjaajia, joiden avulla pystytään jatkossa ylläpitämään ammattilaisten osaamista ja tukemaan menetelmien käyttöä ja vakiinnuttamista. Menetelmäohjaajien koulutus toteutuu hankeaikana kansallisessa yhteistyössä. Lisäksi hankeaikana rakennetaan pysyvä malli menetelmäohjauksen turvaamisesta käytettävien menetelmien osalta yhteistyössä HUS:n kanssa. Hankeaikana selviää, minkä menetelmien osalta tämä toteutuu aluekohtaisena omavaraisuutena, minkä osalta YTA- tai kansallisessa yhteistyössä.
-
Kohderyhmän ohjauksen ja neuvonnan kehittämiseksi luodaan psykoedukaatiomateriaalia sekä puheeksioton tueksi viestintämateriaaleja.
-
Integroidaan tämän kehittämishankkeen toiminta osaksi olemassa olevia verkostoja vaikuttavan moniammatillisen yhteistyön tekemiseen ja osallistutaan kansalliseen kehittämiseen.
Toteutuksen edellytykset
Johdon tukea, laajaa yhteistyötä esihenkilöiden, palvelutuotannon ammattilaisten, eri sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa. Selkeyttä yhteiskehittämisen tiekarttaan, osallisuuden tukemista, jatkuvaa arviointia ja oppimista yhteiskehittämiseen liittyvistä prosesseista. Laajaa viestintää.
Asiakkaiden osallistuminen
Projektityöryhmän jäsenenä on kokemusasiantuntija, nuoren palvelupolun kehittämiseen osallistetaan nuorta päihteidenkäyttäjää perheineen.
Ratkaisun kokeilu käytännössä
Projektityöntekijä 100 % työajalla on aloittanut 18.5.2026, projektipäällikön työpanos on 20% ja hän on aloittanut heti rahoituspäätöksen tultua.
Projektin käynnistäminen, projektityöryhmän kasaaminen, tehtävien jako, koulutusten toteutusten suunnittelu, sisäisen viestinnän käynnistäminne, nykytilan kuvaus 5-8/2026.
Menetelmäohjaajien koulutusten organisointi ja toteuttaminen, nuorille suunnatun neuvonnan ja ohjauksen tarkastelu ja kehittäminen, ulkoisen viestinnän käynnistäminen ja sisäisen viestinnän jatkuminen. 6/2026-4/2027.
Menetelmäkoulutusten ja työpajojen organisointi ja toteuttaminen. Sisäisen ja ulkoisen viestinnän jatkuminen. 11/2026- 4/2027.
Palvelupolun ja palveluketjujen yhtenäistäminen ja käyttöönotto ja sen tuki. Palautteiden keruu. Sisäisen ja ulkoisen viestinnän jatkuminen. 1-5/2027.
Projektin päättämiseen liittyvät toimet. Sisäinen ja ulkoinen viestintä. 6/2027.
Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset
-
Päihteitä käyttävän nuoren palvelupolku ja päihteitä käyttävää nuorta hoitavien ammattilaisten palveluketju on kuvattu, pilotoitu ja otettu käyttöön.Nuorten päihteidenkäyttäjien ja heidän vanhempiensa osalta päihteiden käytön puheeksioton malli on kuvattu ja otettu käyttöön.
- Ammattilaisten näyttöön perustuvien menetelmien (esim. huumeiden käytön mini-interventio, KLT, intensiivinen perhe ja verkostotyö) osaaminen on vahvistunut ja niiden käytön lisääntyminen on parantanut tasalaatuisuutta ammattilaisten osaamisessa. Näin ollen nuorten huumeiden käyttäjän palveluketjun sujuvuus on parantunut ja hoitoon pääsy nopeutunut.
-
Vanhempien osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen sekä psykoedukaation käyttö ovat vakiintuneet toimintatapoina osaksi päihteitä käyttävän nuoren palvelupolkua.
- Vaikuttava monialainen yhteistyö nuorten päihteidenkäyttäjien hoidossa on vahvistunut eri toimijoiden välillä Etelä-Karjalassa.
Pitkän aikavälin tavoitteet ja odotetut vaikutukset
Nuorten huumemyrkytyskuolemien kasvu Etelä-Karjalassa ei jatku. Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen jatkuu vakioituna ja vaikuttavana. Nuorten päihteiden käytön kasvu Etelä-Karjalassa pysähtyy. Laaja toimijaverkosto tekee vaikuttavaa ja jatkuvaa yhteistyötä.
Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset
Käyttöönoton edellytyksiä ovat johdon sitoutuminen, ammattilaisten koulutus ja menetelmäohjaus, riittävä työaika uuden toimintamallin omaksumiseen sekä moniammatillisen yhteistyön rakenteet. Toimintamalli edellyttää selkeästi kuvattua palvelupolkua, yhteisiä toimintatapoja ja sovittuja vastuita. Toiminta voidaan toteuttaa olemassa olevissa tiloissa ja välineillä, mutta sen vakiinnuttaminen vaatii jatkuvaa koordinointia, seurantaa ja osaamisen ylläpitämistä.
Taustatiedot
Maantieteellinen alue
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)
Toimiala
Terveyspalvelut
Toimintamallin tyyppi
Palvelukokonaisuus
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)