Monitoimijainen jälleenyhdistämisen prosessi lastensuojelussa

Luotu 13.08.2026
Monitoimijainen jälleenyhdistämisen prosessi lastensuojelussa
Monitoimijainen jälleenyhdistämisen prosessi lastensuojelussa

Alustava idea

Monitoimijainen jälleenyhdistämisen prosessi on lastensuojelun sijaishuollossa toteutettava suunnitelmallinen ja vaiheittainen työskentelymalli, jonka tavoitteena on mahdollistaa lapsen turvallinen kotiin palaaminen silloin, kun lapsen etu ja kotiinpaluun edellytykset sen mahdollistavat. 

Jälleenyhdistäminen ei ole yksittäinen päätös tai sijoituksen loppuvaiheessa käynnistyvä toimenpide, vaan koko sijoituksen ajan jatkuva prosessi. Lapsen, vanhempien, sosiaalityön, sijaishuoltopaikan ja muun palveluverkoston työskentely muodostaa yhteisen kokonaisuuden.

Toimintamallissa jälleenyhdistämisen edellytyksiä arvioidaan jatkuvasti, vanhemmuutta ja perheen voimavaroja vahvistetaan tavoitteellisesti, lapsen ja vanhemman suhdetta tuetaan ja kotiutumista valmistellaan vaiheittain. Kotiutumisen jälkeen työskentely jatkuu tarvittavana tukena ja seurantana.

Toimintamallin perusrakenne on yhteinen, mutta sen sisältö ja toteutustavat mukautetaan lapsen ja perheen yksilölliseen tilanteeseen.

Mikäli kotiinpaluu ei ole mahdollista, on tarkoituksenmukaisella tavalla tuettava lapsen läheissuhteita.

*Monitoimijainen jälleenyhdistämisen toimintamalli vahvistaa ja yhtenäistää lastensuojelun jälleenyhdistämistyötä. Ammattilaiset arvioivat sen avulla systemaattisesti kotiinpaluun edellytyksiä, asettavat yhteisiä tavoitteita ja tekevät suunnitelmallista yhteistyötä lapsen, perheen ja verkoston kanssa koko sijoituksen ajan.

Toimintamalli vahvistaa lapsen, vanhempien ja läheisten osallisuutta sekä tukee vanhemmuutta ja suhdeperustaista työskentelyä. Työskentelyssä tunnistetaan ja vahvistetaan perheen voimavaroja, suojaavia tekijöitä ja tuen tarpeita. Samalla toimintamalli edistää mentaalista perheen jälleenyhdistämistä tukemalla lapsen, vanhempien ja läheisten välisiä suhteita, yhteenkuuluvuuden kokemusta ja perheeseen kuulumisen tunnetta koko sijoituksen ajan. Näin lapselle merkitykselliset suhteet säilyvät ja vahvistuvat riippumatta siitä, toteutuuko fyysinen kotiinpaluu.*

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Organisaatiot

Linkit - Liitteet
PerheYhdessä-hanke, opintojakso ja materiaalit
Perustietoa jälleenyhdistämisestä lastensuojelussa (809.68 KB)
Monitoimijainen työskentely sijaishuollossa (752.63 KB)
Jälleenyhdistämisen prosessi
Läheissuhteet sijaishuollossa (392.93 KB)

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Lastensuojelun sijaishuollossa perheen jälleenyhdistämisen käytännöt eivät ole aina yhdenmukaisia tai riittävän suunnitelmallisia. Jälleenyhdistämisen tavoite voi jäädä sijoituksen aikana liian vähälle huomiolle, eikä prosessin eri vaiheita, toimijoiden rooleja tai vastuita ole aina kuvattu selkeästi.

Haasteena on myös se, että lapsen ja vanhemman välisten suhteiden ylläpitämiseen ja vahvistamiseen liittyvät käytännöt vaihtelevat. Monitoimijainen työskentely ja tiedonkulku eri toimijoiden välillä tarvitsevat yhteisiä rakenteita.

*Lastensuojelun sijaishuollossa eri toimijat toteuttavat perheen jälleenyhdistämistyötä vaihtelevin käytännöin. Perheen jälleenyhdistämisen mahdollisuuksia ei arvioida aina systemaattisesti koko sijoituksen ajan, eikä prosessin vaiheita, rooleja ja vastuita ole aina määritelty riittävän selkeästi.

Myös lapsen ja vanhemman välisen suhteen tukemisen käytännöt vaihtelevat. Yhteiset rakenteet auttavat toimijoita vahvistamaan lapsen ja perheen osallisuutta, tekemään tavoitteellista yhteistyötä sekä varmistamaan tiedonkulun eri toimijoiden välillä.*

Monitoimijaisella jälleenyhdistämisen toimintamallilla pyritään siihen, että:

  • jälleenyhdistämisen mahdollisuutta ja edellytyksiä arvioidaan koko sijoituksen ajan
  • lapsen etu, turvallisuus ja yksilölliset tarpeet ohjaavat työskentelyä
  • *lapsen ja vanhemman mentaalinen yhdistyminen otetaan huomioon*
  • lapsi ja vanhemmat ovat aktiivisia toimijoita omassa prosessissaan
  • vanhemmuuden edellytyksiä ja perheen voimavaroja vahvistetaan
  • lapsen ja vanhemman välistä suhdetta ja yhteydenpitoa tuetaan
  • eri toimijoiden osaaminen yhdistyy yhteiseksi tavoitteelliseksi työskentelyksi
  • toimijoiden roolit ja vastuut ovat selkeitä
  • kotiutumista valmistellaan suunnitelmallisesti ja vaiheittain
  • lapselle ja perheelle järjestetään tarvittava tuki myös kotiutumisen jälkeen.
Kehittämistarve eri näkökulmista

Toimintamallia kehitetään tarpeeseen vahvistaa ja yhtenäistää lastensuojelun jälleenyhdistämistyötä. Tarvitaan selkeä yhteinen rakenne, joka auttaa ammattilaisia tunnistamaan jälleenyhdistämisen tavoitteet, etenemään prosessissa suunnitelmallisesti ja tekemään yhteistyötä lapsen ja perheen kanssa.

Toimintamallilla vastataan myös tarpeeseen vahvistaa lapsen ja perheen osallisuutta, tukea vanhemmuutta, vahvistaa suhdeperustaista työskentelyä sekä tunnistaa systemaattisesti perheen voimavaroja ja suojaavia tekijöitä riskien rinnalla.

*Toimintamalli vahvistaa ja yhtenäistää lastensuojelun jälleenyhdistämistyötä. Se tarjoaa ammattilaisille yhteisen rakenteen, jonka avulla he tunnistavat jälleenyhdistämisen tavoitteet, etenevät prosessissa suunnitelmallisesti ja tekevät yhteistyötä lapsen ja perheen kanssa.

Toimintamalli vahvistaa lapsen ja perheen osallisuutta, tukee vanhemmuutta ja suhdeperustaista työskentelyä sekä auttaa ammattilaisia tunnistamaan systemaattisesti perheen voimavaroja ja suojaavia tekijöitä riskien rinnalla. Samalla toimintamalli edistää mentaalista perheen jälleenyhdistämistä vahvistamalla lapsen, vanhempien ja muiden läheisten välisiä suhteita, keskinäistä ymmärrystä, yhteenkuuluvuuden kokemusta ja perheidentiteettiä koko sijoituksen ajan. Näin lapsi, vanhemmat ja läheiset voivat säilyttää ja vahvistaa heille merkityksellisiä perhesuhteita riippumatta siitä, johtaako työskentely fyysiseen kotiinpaluuseen.*

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Tavoitteena on, että jälleenyhdistämisestä tulee suunnitelmallinen ja yhtenäinen osa lastensuojelun sijaishuollon työskentelyä koko sijoituksen ajan.

Tavoittelemme erityisesti:

  • lapsen ja perheen osallisuuden vahvistumista
  • lapsen ja vanhemman välisen suhteen jatkuvuuden ja laadun vahvistumista
  • vanhemmuuden ja perheen voimavarojen vahvistumista
  • *mentaalisen jälleenyhdistämisen mahdollisuuksia lapsen ja hänen läheistensä suhteissa*
  • jälleenyhdistämisen tavoitteiden ja työskentelyn selkeytymistä
  • ammattilaisten roolien ja vastuiden selkeytymistä
  • moniammatillisen yhteistyön ja tiedonkulun paranemista
  • turvallisten ja suunnitelmallisten kotiutumisten lisääntymistä
  • yhtenäisempien toimintatapojen juurtumista lastensuojeluun.
Tavoitteiden saavuttaminen

Muutoksia saavutetaan yhteisellä, vaiheittain etenevällä toimintamallilla sekä monitoimijaisella työskentelyllä. Jälleenyhdistäminen otetaan tavoitteeksi ja arvioitavaksi jo sijoituksen alkuvaiheessa ja sitä tarkastellaan koko sijoituksen ajan.

Työskentelyssä asetetaan yhdessä lapsen ja perheen kanssa konkreettiset tavoitteet, joita seurataan ja arvioidaan lapsen asiakassuunnitelmassa, vanhemmuuden tuen suunnitelmassa sekä laitossijoituksessa hoito- ja kasvatussuunnitelmassa. Lapsen ja vanhemman yhteydenpitoa tuetaan aktiivisesti, vanhemmuutta vahvistetaan ja perheen voimavaroja sekä suojaavia tekijöitä tunnistetaan.

Toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan selkeyttämällä rooleja, vastuita ja tiedonkulkua. Toimintamallin käyttöönottoa tuetaan perehdytysmateriaalilla ja opintojaksolla.

*Toimintamalli tuo perheen jälleenyhdistämiseen yhteisen, vaiheittain etenevän rakenteen, joka ohjaa työskentelyä koko sijoituksen ajan. Ammattilaiset arvioivat jälleenyhdistämisen mahdollisuuksia jo sijoituksen alkuvaiheesta lähtien ja pitävät tavoitteen näkyvänä kaikissa työskentelyn vaiheissa.

Lapsi, vanhemmat ja ammattilaiset asettavat yhdessä konkreettiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan lapsen asiakassuunnitelmassa, vanhemmuuden tuen suunnitelmassa sekä laitossijoituksessa hoito- ja kasvatussuunnitelmassa.  Tavoitteellinen ja jäsennelty työskentely vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta, tukee vanhemmuutta sekä auttaa tunnistamaan ja hyödyntämään perheen voimavaroja ja suojaavia tekijöitä.

Toimintamalli kokoaa sosiaalityön, sijaishuoltopaikan, perheen ja muun verkoston yhteisen tavoitteen äärelle. Se selkeyttää toimijoiden rooleja, vastuita ja tiedonkulkua sekä vahvistaa monitoimijaista yhteistyötä. Perehdytysmateriaali ja opintojakso tukevat toimintamallin käyttöönottoa ja yhtenäisten käytäntöjen vakiintumista.*

Seuranta ja arviointi

Onnistumista voidaan arvioida tarkastelemalla, kuinka yhdenmukaisesti ja suunnitelmallisesti toimintamallin eri vaiheet toteutuvat käytännössä. Arvioinnissa voidaan hyödyntää työntekijöiden, lasten ja perheiden kokemuksia sekä toimintaa koskevaa määrällistä ja laadullista tietoa.

Arvioinnissa voidaan tarkastella esimerkiksi:

  • onko jälleenyhdistämisen tavoite huomioitu sijoituksen eri vaiheissa
  • ovatko tavoitteet konkreettisia ja yhdessä sovittuja
  • toteutuuko lapsen ja perheen osallisuus
  • toteutuuko lapsen ja vanhemman yhteydenpidon tukeminen
  • miten eri toimijoiden yhteistyö ja tiedonkulku toimivat
  • kokevatko ammattilaiset toimintamallin selkeyttävän työtään
  • kokevatko lapset ja perheet työskentelyn ymmärrettäväksi ja osallistavaksi.

Etelä-Pohjanmaan kehittämistyössä hyödynnettiin BIKVA-arviointia sekä alku- ja välikartoituksia. *Satakunnassa mallin kehittämisessä hyödynnettiin ammattilaisille suunnattua kyselyä perheen jälleenyhdistämistyöskentelystä.* Jatkossa arviointia voidaan toteuttaa säännöllisesti osana toimintamallin käyttöönottoa ja juurruttamista. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella kerätään säännöllisesti asiakaspalautetta jälleenyhdistämistä koskien. *Satakunnassa seurataan säännöllisesti huostaanottojen määrää sekä lopettamista.*

Ratkaisun keskeinen sisältö

Toimintamallin ydin

Monitoimijaisen jälleenyhdistämisen toimintamallin tarkoituksena on varmistaa, että lapsen mahdollinen turvallinen kotiutuminen ei ole yksittäinen päätös tai sijoituksen loppuvaiheen toimenpide, vaan koko sijoituksen ajan jatkuva, yhdessä arvioitava ja tavoitteellisesti tuettava prosessi.

Toimintamallin ydinpiirteet ovat:

  1. Jatkuva arviointi: jälleenyhdistämisen mahdollisuutta ja edellytyksiä arvioidaan koko sijoituksen ajan.

  2. Lapsen etu ja turvallisuus: ratkaisuja ohjaavat lapsen yksilölliset tarpeet, turvallisuus ja etu.

  3. Osallisuus: lapsi ja vanhemmat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin.

  4. Tavoitteellinen työskentely: perheen kanssa sovitaan konkreettiset muutostavoitteet ja niiden seuranta.

  5. Suhteen tukeminen: lapsen ja vanhemman yhteydenpitoa ja suhdetta tuetaan koko sijoituksen ajan.

  6. Vanhemmuuden vahvistaminen: työskentelyssä vahvistetaan vanhemman toimintakykyä ja perheen voimavaroja.

  7. Monitoimijaisuus: eri toimijoiden osaaminen yhdistetään yhteiseen tavoitteeseen ja roolit sovitaan selkeästi.

  8. Suunniteltu siirtymä: kotiutuminen valmistellaan vaiheittain ja lapsen tarpeiden mukaisesti.

  9. Jälkiseuranta: kotiutumisen jälkeen arvioidaan tilanteen kehittymistä ja tuen riittävyyttä.

  10. Yhteinen rakenne, yksilöllinen toteutus: prosessin perusrakenne säilyy, mutta työskentely mukautetaan lapsen ja perheen tilanteeseen.

Toimintamalli sisältää koko jälleenyhdistämisen prosessin:

  1. Arviointi: lapsen ja perheen tilanteen, tarpeiden, voimavarojen, riskien ja suojaavien tekijöiden arviointi.
  2. Suunnittelu: tavoitteiden, työskentelyn, vastuiden ja seurannan suunnittelu yhdessä lapsen ja perheen kanssa.
  3. Työskentely: vanhemmuuden ja perheen voimavarojen vahvistaminen sekä lapsen ja vanhemman välisen suhteen tukeminen.
  4. Siirtymä kotiin: kotiutumisen suunnittelu, valmistelu ja toteuttaminen lapsen tarpeet ja turvallisuus huomioiden.

  5. Jälkiseuranta: kotiutumisen onnistumisen arviointi, tuen tarpeen seuranta ja tarvittaviin muutoksiin reagoiminen.

     

    Toimijoiden roolit ja vastuut jälleenyhdistämisen prosessissa

Lapsi

Lapsi on oman prosessinsa aktiivinen toimija. Hänelle annetaan mahdollisuus ilmaista näkemyksensä, toiveensa ja kokemuksensa, ja niitä hyödynnetään jälleenyhdistämisen suunnittelussa, työskentelyssä ja arvioinnissa.

Vanhemmat

Vanhemmat osallistuvat tavoitteiden ja työskentelyn suunnitteluun sekä työskentelevät sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Työskentelyssä tuetaan vanhemmuutta, perheen voimavaroja ja lapsen ja vanhemman välistä suhdetta.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä

Sosiaalityöntekijä vastaa jälleenyhdistämisen suunnittelusta ja arvioinnista sekä koordinoi eri toimijoiden yhteistyötä. Hän kokoaa eri toimijoilta saatavaa tietoa, huolehtii lapsen osallisuudesta ja arvioi lapsen edun, turvallisuuden ja jälleenyhdistämisen edellytysten toteutumista.

*Omaohjaaja / perhehoitaja

Omaohjaaja ja perhehoitaja tukevat lapsen arkea, hyvinvointia, osallisuutta sekä lapselle tärkeiden ihmissuhteiden säilymistä ja vahvistumista. He havainnoivat lapsen tilannetta, tukevat lapsen ja vanhemman yhteydenpitoa sekä tuovat tietoa lapsen arjesta ja kehityksestä sosiaalityön arvioinnin tueksi. Yhteistyössä lapsen, vanhempien, sosiaalityöntekijän ja muiden verkostojen kanssa he edistävät perheen jälleenyhdistämisen tavoitteiden toteutumista koko sijoituksen ajan.*

Muu palveluverkosto ja läheiset

Muu palveluverkosto ja lapselle merkitykselliset läheiset osallistuvat työskentelyyn lapsen ja perheen tarpeiden mukaisesti ja tukevat jälleenyhdistämisen edellytysten vahvistumista.

Kokemusasiantuntija

Kokemusasiantuntija voi tuoda työskentelyyn vertaistukea ja kokemustietoa sekä osallistua toimintamallin ja palveluiden kehittämiseen.

Toteutuksen edellytykset

Toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät organisaation sitoutumista yhteisiin toimintatapoihin, johdon tukea ja riittäviä resursseja. Lisäksi tarvitaan aikaa yhteiseen kehittämiseen, henkilöstön perehdytykseen ja koulutukseen.

Monitoimijainen työskentely edellyttää toimivia yhteistyörakenteita, selkeitä rooleja ja vastuita sekä sujuvaa tiedonkulkua eri organisaatioiden välillä.

Toimintamallin juurtumista tukee se, että työntekijöillä on mahdollisuus osallistua PerheYhdessä- hankkeessa SEAMK:lle tuotetulle opintojaksolle ja hyödyntää perehdytysmateriaalia osana omaa työtään.

Asiakkaiden osallistuminen

Asiakkaiden näkökulma on ollut keskeinen osa toimintamallien kehittämistä. Kehittämiseen osallistui kokemusasiantuntijoita, jotka toivat esiin kokemuksiaan ja näkemyksiään lastensuojelusta ja jälleenyhdistämisestä.

Etelä-Pohjanmaalla asiakasymmärrystä vahvistettiin myös BIKVA-haastattelujen, kyselyiden ja yhteiskehittämisen avulla. Kehittämisessä yhdistettiin kokemusasiantuntijoiden, perheiden ja ammattilaisten näkemyksiä sekä tutkimus- ja tilastotietoa. *Satakunnassa valmennetut kokemusosaaja vanhemmat olivat osa mallin kehittämistä ja pilotointia.*

Asiakkaiden osallistuminen auttoi tunnistamaan perheiden tarpeita, toimivia käytäntöjä ja niitä tekijöitä, jotka tukevat turvallista jälleenyhdistämistä.

Ratkaisun kokeilu käytännössä

*Mitä kokeillaan?
Perheen jälleenyhdistämisen toimintamallia pilotoidaan lastensuojelun sijaishuollossa osana lapsen, vanhempien ja läheisten kanssa tehtävää työskentelyä. Pilotoinnissa testataan yhteistä, vaiheittain etenevää toimintamallia, joka tukee lapsen ja perheen jälleenyhdistämistä koko sijoitusprosessin ajan.

Miten kokeillaan?
Työskentely alkaa sijoituksen alkuvaiheessa, jolloin lapsen, vanhempien ja verkoston kanssa arvioidaan perheen tilannetta, asetetaan tavoitteita ja keskustellaan jälleenyhdistämisen mahdollisuuksista. Sijoituksen aikana vahvistetaan lapsen osallisuutta, tuetaan vanhemmuutta, ylläpidetään ja vahvistetaan läheissuhteita sekä arvioidaan suunnitelmallisesti kotiutumisen edellytyksiä. Mikäli kotiutuminen arvioidaan lapsen edun mukaiseksi, työskentely etenee koekotiutukseen, kotiutumiseen ja kotiutumisen jälkeiseen tukeen.

Ketkä osallistuvat?
Toimintamallia toteuttavat lapsi, vanhemmat, läheiset, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, sijaishuoltopaikan työntekijät sekä muut lapsen ja perheen kanssa työskentelevät ammattilaiset. Työskentelyssä hyödynnetään asiakassuunnitelmaneuvotteluja, hoito- ja kasvatussuunnitelmia, vanhemmuuden tuen suunnitelmia, verkostotapaamisia, kokemustoimijuutta sekä systeemistä työskentelyä.

Mitä arvioidaan?
Pilotoinnin aikana kerätään kokemuksia lapsilta, vanhemmilta, työntekijöiltä ja yhteistyökumppaneilta. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti työskentelyn suunnitelmallisuutta, lapsen ja perheen osallisuuden toteutumista, vanhemmuuden tuen vahvistumista, moniammatillisen yhteistyön toimivuutta sekä kotiutumisen edellytysten arviointia.

Mitä opitaan?
Pilotoinnin tavoitteena on tunnistaa toimintamallin vahvuudet, kehittämiskohteet ja käyttöönoton edellytykset. Saatujen kokemusten perusteella toimintamallia kehitetään edelleen ja valmistellaan sen laajempaa käyttöönottoa. Malli perustuu olemassa olevien palveluiden, rakenteiden ja resurssien hyödyntämiseen aiempaa suunnitelmallisemmin perheen jälleenyhdistämisen tukemiseksi.*

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Kehittämisen tuloksena syntyi selkeä ja yhtenäinen toimintamalli perheen jälleenyhdistämiseen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Malli jäsentää prosessin sijoituksen valmistelusta ja arvioinnista suunnitteluun, työskentelyyn, kotiutumiseen ja jälkiseurantaan.

Yhteiskehittäminen vahvisti toimijoiden yhteistä ymmärrystä jälleenyhdistämisestä, selkeytti eri toimijoiden rooleja ja tuki moniammatillisen yhteistyön kehittymistä. Samalla lapsen ja perheen osallisuus, suhteiden jatkuvuus sekä perheen voimavarojen ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen nousivat vahvemmin osaksi työskentelyä.

Kokeilun tuloksena syntyivät myös perehdytysmateriaali ja opintojakso, jotka tukevat toimintamallin käyttöönottoa ja osaamisen vahvistamista.

Jälleenyhdistämistiimi on työskennellyt toimintamallin mukaisesti, ja kokemukset sen käytännön toteutuksesta ovat olleet myönteisiä. Toimintamalli on jäsentänyt jälleenyhdistämistä suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi prosessiksi, jossa jälleenyhdistämisen tavoitteet, lapsen ja vanhemman suhde, vanhemmuuden vahvistaminen sekä monitoimijainen yhteistyö ovat koko työskentelyn ajan näkyvillä.

Toimintamallin mukaisen työskentelyn vaikutuksia tarkasteltiin myös asiakaspalautteen avulla. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella toteutetussa asiakaspalautekyselyssä jälleenyhdistämistiimin asiakkaiden kokemukset olivat useissa tarkastelluissa asioissa myönteisempiä kuin muiden sosiaalityön asiakkaiden kokemukset. Jälleenyhdistämistiimin asiakkaista lähes yhdeksän kymmenestä koki, että työskentelyn tavoitteet oli sovittu yhdessä. He kokivat myös muita useammin saaneensa osallistua omaa tai perheensä tilannetta koskevaan päätöksentekoon ja voineensa kertoa mielipiteensä omaan tilanteeseensa liittyvissä asioissa. Lisäksi jälleenyhdistämistiimin asiakkaat arvioivat muita myönteisemmin vanhemman mahdollisuuksia olla mukana lapsen arjessa sekä ammattilaisten välistä yhteistyötä.

Asiakaspalaute tukee havaintoa siitä, että toimintamalli tekee jälleenyhdistämisen tavoitteita näkyviksi ja vahvistaa lapsen ja vanhemman osallisuutta prosessissa. Vanhemman mukana pitäminen lapsen arjessa sijaishuollon aikana näyttäytyy tärkeänä osana jälleenyhdistämiseen valmistavaa työskentelyä.

Kokeilun myötä vahvistui myös ymmärrys siitä, että jälleenyhdistämistyö tarvitsee selkeän rakenteen ja sille nimetyn vastuun. Jälleenyhdistämistiimi on tarjonnut rakenteen, jossa jälleenyhdistämisen tavoitteita voidaan pitää esillä, työskentelyä koordinoida ja eri toimijoiden osaamista yhdistää lapsen ja perheen yhteiseksi työskentelyksi.

Asiakaspalaute toi esiin myös kehittämistarpeita. Erityisesti lapselle merkityksellisten läheisten mukaan ottamista tulee edelleen vahvistaa. Tämä muistuttaa siitä, että monitoimijaisuus ei tarkoita ainoastaan ammattilaisten välistä yhteistyötä, vaan myös lapsen ja perheen läheisverkoston tunnistamista ja tarkoituksenmukaista mukaan ottamista.

*Kokeilun tuloksena Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan hyvinvointialueille kehitettiin perheen jälleenyhdistämisen toimintamallit, jotka jäsentävät jälleenyhdistämistyötä sijoituksen valmistelusta ja arvioinnista suunnitelmalliseen työskentelyyn, mahdolliseen kotiutumiseen sekä jälkiseurantaan. Toimintamallit tekevät jälleenyhdistämisen tavoitteista näkyvämmän osan sijaishuollon työskentelyä koko sijoituksen ajan.

Yhteiskehittäminen vahvisti eri toimijoiden yhteistä ymmärrystä perheen jälleenyhdistämisestä, selkeytti rooleja ja vastuita sekä lisäsi moniammatillista yhteistyötä. Samalla lapsen ja perheen osallisuus, läheissuhteiden ylläpitäminen ja vahvistaminen sekä perheen voimavarojen tunnistaminen nousivat aiempaa näkyvämmäksi osaksi työskentelyä.

Etelä-Pohjanmaalla jälleenyhdistämistiimin kokemukset osoittivat, että toimintamalli tukee suunnitelmallista ja tavoitteellista työskentelyä. Jälleenyhdistämisen tavoitteet, lapsen ja vanhemman välinen suhde, vanhemmuuden vahvistaminen sekä eri toimijoiden yhteistyö pysyivät työskentelyssä aiempaa systemaattisemmin esillä.

Asiakaspalaute tuki näitä havaintoja. Jälleenyhdistämistiimin asiakkaat kokivat muita sosiaalityön asiakkaita useammin, että työskentelyn tavoitteista oli sovittu yhdessä, heidän mielipiteensä huomioitiin ja he pystyivät osallistumaan omaa tilannettaan koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi vanhemman mukanaolo lapsen arjessa sekä ammattilaisten välinen yhteistyö arvioitiin myönteisesti. Tulokset viittaavat siihen, että toimintamalli vahvistaa osallisuutta ja tekee jälleenyhdistämisen tavoitteita näkyväksi lapselle ja perheelle.

Satakunnassa toimintamalli vahvisti erityisesti suhdeperustaista työskentelyä laitossijoituksissa. Omaohjaajien, sosiaalityöntekijöiden, vanhempien ja muiden yhteistyötahojen välinen yhteistyö tiivistyi, ja lapsen sekä hänen läheistensä suhteiden tukeminen integroitui aiempaa vahvemmin osaksi arjen työskentelyä. Samalla toimintamalli lisäsi yhteistä ymmärrystä siitä, miten perheen jälleenyhdistymisen edellytyksiä voidaan arvioida ja tukea lapsen edun mukaisesti.

Kokeilun aikana syntyivät myös toimintamallin käyttöönottoa tukevat perehdytysmateriaalit, opintojakso sekä Satakunnassa lapselle, vanhemmalle, sosiaalityöntekijälle ja omaohjaajalle laaditut muistilistat. Ne tukevat toimintamallin juurtumista käytäntöön ja vahvistavat ammattilaisten osaamista.

Kokeilu osoitti myös kehittämistarpeita. Erityisesti lapselle merkityksellisten läheisten tunnistamista ja aktiivista mukaan ottamista tulee edelleen vahvistaa osana jälleenyhdistämistyötä.*

Pitkän aikavälin tavoitteet ja odotetut vaikutukset

Molempien alueiden toimintamallien oletetaan vahvistavan sitä, että jälleenyhdistäminen nähdään koko sijoituksen ajan jatkuvana prosessina eikä vasta sijoituksen päättymisvaiheessa käynnistyvänä toimenpiteenä. Tavoitteena on, että jälleenyhdistämisen mahdollisuutta ja edellytyksiä arvioidaan järjestelmällisesti ja että lapsen, vanhempien, sijaishuoltopaikan, sosiaalityön ja muun palveluverkoston työskentely muodostaa yhteisen kokonaisuuden. Tavoitteena on vähentää huostaanottojen tarvetta ja perheiden hyvinvointi on kohentunut.

Pitkällä aikavälillä toimintamallien oletetaan vahvistavan lapsen ja vanhemman välistä suhdetta, vanhemmuuden edellytyksiä sekä perheen voimavaroja. Tavoitteena on, että lapsen ja vanhemman yhteydenpitoa tuetaan koko sijoituksen ajan ja että mahdollinen kotiutuminen voidaan valmistella vaiheittain ja lapsen tarpeet huomioiden. *Toimintamalleilla voidaan lisätä vanhemmuuden tukea huostaanoton eri vaiheissa.*

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella saatu asiakaspalaute antaa alustavaa tukea näille tavoitteille. Jälleenyhdistämistiimin asiakkaiden kokemuksissa korostuivat työskentelyn tavoitteellisuus, osallisuus ja vanhemman mahdollisuus olla mukana lapsen arjessa. Samalla on tärkeää huomioida, että asiakaspalautteen perusteella ei voida yksiselitteisesti osoittaa, että erot asiakkaiden kokemuksissa johtuvat nimenomaan toimintamallista. Kokemuksiin voivat vaikuttaa esimerkiksi asiakkaiden erilaiset tilanteet ja palvelupolut sekä työskentelyn erilainen rakenne ja tavoitteellisuus.

Pitkän aikavälin tavoitteena on myös, että toimintamalli vähentää jälleenyhdistämistyön vaihtelua ja sattumanvaraisuutta sekä vahvistaa yhtenäisiä käytäntöjä. Kun jälleenyhdistämiselle on yhteinen rakenne, sen tavoitteet, toimijoiden vastuut ja eteneminen ovat paremmin tunnistettavissa myös organisaation sisällä. Tämä vahvistaa lapsikeskeistä, suhdeperustaista ja perhettä osallistavaa työskentelykulttuuria lastensuojelun sijaishuollossa.

 

*Molempien alueiden toimintamallien oletetaan vahvistavan sitä, että jälleenyhdistäminen nähdään koko sijoituksen ajan jatkuvana prosessina eikä vasta sijoituksen päättymisvaiheessa käynnistyvänä toimenpiteenä. Tavoitteena on, että jälleenyhdistämisen mahdollisuutta ja edellytyksiä arvioidaan järjestelmällisesti ja että lapsen, vanhempien, sijaishuoltopaikan, sosiaalityön ja muun palveluverkoston työskentely muodostaa yhteisen kokonaisuuden. Tavoitteena on vähentää huostaanottojen tarvetta ja vahvistaa perheiden hyvinvointia.

Pitkällä aikavälillä toimintamallien oletetaan vahvistavan lapsen ja vanhemman välistä suhdetta, vanhemmuuden edellytyksiä sekä perheen voimavaroja. Tavoitteena on, että lapsen ja vanhemman yhteydenpitoa tuetaan koko sijoituksen ajan ja että mahdollinen kotiutuminen voidaan valmistella vaiheittain lapsen tarpeet huomioiden. Toimintamalleilla voidaan lisätä vanhemmuuden tukea huostaanoton eri vaiheissa.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella saatu asiakaspalaute antaa alustavaa tukea näille tavoitteille. Jälleenyhdistämistiimin asiakkaiden kokemuksissa korostuivat työskentelyn tavoitteellisuus, osallisuus ja vanhemman mahdollisuus olla mukana lapsen arjessa. Samansuuntaisia havaintoja nousi esiin myös Satakunnan hyvinvointialueella toteutetussa henkilöstökyselyssä. Kyselyn perusteella perheen jälleenyhdistämistä pidetään erittäin tärkeänä lastensuojelun tehtävänä, ja työntekijöiden kokemusten mukaan sekä lapsen että vanhemman kuulluksi tuleminen toteutuu työskentelyssä pääosin hyvin. Tulokset viittaavat siihen, että osallisuutta vahvistavat toimintatavat ovat jo osittain juurtuneet käytäntöihin ja luovat perustaa lapsen ja vanhemman välisen suhteen vahvistumiselle myös pitkällä aikavälillä.

Samalla Satakunnan kysely nosti esiin kehittämistarpeita erityisesti jälleenyhdistämistyön tavoitteellisuudessa, moniammatillisessa yhteistyössä sekä läheisverkostojen systemaattisessa mukaan ottamisessa. Näiden osa-alueiden vahvistamisen voidaan arvioida tukevan entistä suunnitelmallisempaa työskentelyä sekä lisäävän perheen, läheisten ja eri toimijoiden yhteistä sitoutumista jälleenyhdistämisen tavoitteisiin.

Pitkän aikavälin tavoitteena on myös, että toimintamalli vähentää jälleenyhdistämistyön vaihtelua ja sattumanvaraisuutta sekä vahvistaa yhtenäisiä käytäntöjä. Kun jälleenyhdistämiselle on yhteinen rakenne, sen tavoitteet, toimijoiden vastuut ja eteneminen ovat paremmin tunnistettavissa sekä perheille että ammattilaisille. Tämä vahvistaa lapsikeskeistä, suhdeperustaista ja perhettä osallistavaa työskentelykulttuuria lastensuojelun sijaishuollossa.

Pitkällä aikavälillä toimintamallien tavoitteena on lisätä onnistuneiden ja kestävien perheen jälleenyhdistämisten mahdollisuuksia, vahvistaa perheiden toimintakykyä sekä vähentää sijoitusten pitkittymistä. Lisäksi tavoitteena on, että jälleenyhdistämistyö toteutuu yhdenvertaisemmin, suunnitelmallisemmin ja vaikuttavammin riippumatta siitä, missä palvelussa tai yksikössä lapsi on sijoitettuna.*

 

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Hyvinvointialueiden kokeilujen perusteella toimintamallien toimivuus edellyttää, että jälleenyhdistäminen on aidosti osa lastensuojelun sijaishuollon perustehtävää ja että sen tavoitteet pidetään näkyvillä koko sijoituksen ajan. Työskentelyn tulee olla tavoitteellista, suunnitelmallista ja lapsen sekä perheen kanssa yhdessä rakennettua.

Keskeiseksi edellytykseksi on tunnistettu myös jälleenyhdistämiseen liittyvän osaamisen ja vastuun keskittäminen tai selkeä koordinointi. Etelä-Pohjanmaan jälleenyhdistämistiimi on mahdollistanut erikoistuneen työskentelyn ja muodostanut rakenteen, jossa jälleenyhdistämisen tavoitteita voidaan pitää aktiivisesti esillä ja eri toimijoiden yhteistyötä koordinoida. Satakunnan hyvinvointialueella on haluttu vähentää mallin avulla laitossijoituksia, mutta ennen kaikkea lisätä lapsen sekä hänen läheistensä kanssa tehtävää suhdeperustaista työskentelyä.

Toimintamallien käyttöönotto edellyttää organisaation ja johdon sitoutumista, riittäviä resursseja, henkilöstön perehdytystä sekä yhteisesti sovittuja toimintatapoja. Monitoimijainen työskentely puolestaan edellyttää selkeitä rooleja ja vastuita sekä toimivaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä.

Kokeilut osoittivat, että yhteinen prosessirakenne tukee suunnitelmallista työskentelyä, mutta toimintamallia ei tule toteuttaa mekaanisesti samanlaisena kaikissa tilanteissa. Rakenteen tulee olla yhteinen, mutta työskentelyn sisältöä on mukautettava lapsen ja perheen yksilöllisiin tarpeisiin.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta saadun asiakaspalautteen perusteella erityistä huomiota tulee jatkossa kiinnittää myös läheisverkoston tunnistamiseen ja mukaan ottamiseen. Säännöllinen asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä on tärkeä osa toimintamallin jatkuvaa arviointia ja juurruttamista.

*Hyvinvointialueiden kokeilujen perusteella toimintamallin onnistunut käyttöönotto edellyttää, että perheen jälleenyhdistäminen nähdään osana lastensuojelun sijaishuollon perustehtävää ja että sen tavoitteet ohjaavat työskentelyä koko sijoituksen ajan. Toimintamalli toimii parhaiten silloin, kun ammattilaiset arvioivat jälleenyhdistämisen mahdollisuuksia systemaattisesti, rakentavat työskentelyä yhdessä lapsen ja perheen kanssa sekä tukevat lapselle merkityksellisten suhteiden säilymistä ja vahvistumista koko prosessin ajan.

Kokeilut osoittivat, että yhteinen prosessirakenne tukee suunnitelmallista työskentelyä, selkeyttää tavoitteita ja vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Samalla työskentelyn tulee säilyä riittävän joustavana, jotta lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet voidaan huomioida eri tilanteissa. Toimintamalli ei perustu yhdenmukaiseen toteutustapaan, vaan yhteisiin tavoitteisiin, rakenteisiin ja työskentelyn periaatteisiin.

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää johdon ja organisaation sitoutumista, henkilöstön perehdytystä sekä yhteisesti sovittuja toimintatapoja. Lisäksi tarvitaan selkeät roolit, vastuut ja rakenteet monitoimijaiselle yhteistyölle sekä toimiva tiedonkulku sosiaalityön, sijaishuoltopaikkojen, perheiden ja muiden yhteistyötahojen välillä. Kokeilujen perusteella jälleenyhdistämistyön koordinointi tai siihen liittyvän osaamisen keskittäminen tukee tavoitteiden toteutumista ja auttaa pitämään jälleenyhdistämisen aktiivisesti esillä koko sijoitusprosessin ajan.

Toimintamallin käyttöönotto ei edellytä uusia toimitiloja tai merkittäviä taloudellisia investointeja. Se perustuu ensisijaisesti nykyisten palveluiden, rakenteiden ja henkilöstöresurssien hyödyntämiseen aiempaa suunnitelmallisemmin. Keskeisiä resursseja ovat henkilöstön osaaminen, riittävä aika suhteiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen, monitoimijaisen yhteistyön koordinointiin sekä lapsen, vanhempien ja läheisverkoston osallisuuden varmistamiseen. Toimintamallin juurtumista tukevat myös perehdytysmateriaali, koulutus sekä säännöllinen arviointi ja asiakaspalautteen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä.

Erityisesti Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan kokemukset korostavat läheisverkoston tunnistamisen ja mukaan ottamisen merkitystä sekä suhdeperustaisen työskentelyn vahvistamista. Pitämällä jälleenyhdistymisen mahdollisuuden näkyvillä koko sijoituksen ajan ammattilaiset voivat tukea lapsen ja perheen välistä yhteyttä, vahvistaa perheen voimavaroja ja luoda edellytyksiä turvalliselle kotiutumiselle silloin, kun se on lapsen edun mukaista.*

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Satakunnan hyvinvointialue
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Satakunnan hyvinvointialue
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Toimiala
Sosiaalipalvelut
Toimintaympäristö
Toimintamallia toteutetaan lastensuojelun sijaishuollossa. Työskentely on moniammatillista ja siihen osallistuvat esimerkiksi sosiaalityöntekijät, omaohjaajat, perhehoitajat sekä opetus- ja terveydenhuollon toimijat.
Toimintamallin tyyppi
Prosessi
Rahoittaja
Euroopan sosiaalirahasto (ESR/ESR+)