Monitoimijainen jälleenyhdistämisen prosessi lastensuojelussa

Luotu 13.08.2026
Monitoimijainen jälleenyhdistämisen prosessi lastensuojelussa

Alustava idea

Perheen jälleenyhdistämisen lähtökohtana on, että sijaishuoltoon sijoitetun lapsen sijoitus on lähtökohtaisesti väliaikainen ja työskentelyn tavoitteena on lapsen turvallinen kotiutuminen silloin, kun se on lapsen edun mukaista. Jälleenyhdistämistä tulee arvioida ja edistää suunnitelmallisesti koko sijoituksen ajan.

Toimintamallissa jälleenyhdistäminen nähdään vaiheittaisena ja monitoimijaisena prosessina, joka sisältää arvioinnin, suunnittelun, tavoitteellisen työskentelyn, kotiutumisen valmistelun ja toteutuksen sekä jälkiseurannan. Keskeistä on lapsen ja perheen osallisuus, lapsen ja vanhemman välisen suhteen tukeminen, vanhemmuuden vahvistaminen sekä eri toimijoiden yhteistyö.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Organisaatiot

Linkit - Liitteet
https://projektit.seamk.fi/hyvinvointi-ja-luovuus/perheyhdessa/

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Lastensuojelun sijaishuollossa perheen jälleenyhdistämisen käytännöt eivät ole aina yhdenmukaisia tai riittävän suunnitelmallisia. Jälleenyhdistämisen tavoite voi jäädä sijoituksen aikana liian vähälle huomiolle, eikä prosessin eri vaiheita, toimijoiden rooleja tai vastuita ole aina kuvattu selkeästi.

Haasteena on myös se, että lapsen ja vanhemman välisten suhteiden ylläpitämiseen ja vahvistamiseen liittyvät käytännöt vaihtelevat. Monitoimijainen työskentely ja tiedonkulku eri toimijoiden välillä tarvitsevat yhteisiä rakenteita.

Kehittämistarve eri näkökulmista

Toimintamallia kehitetään tarpeeseen vahvistaa ja yhtenäistää lastensuojelun jälleenyhdistämistyötä. Tarvitaan selkeä yhteinen rakenne, joka auttaa ammattilaisia tunnistamaan jälleenyhdistämisen tavoitteet, etenemään prosessissa suunnitelmallisesti ja tekemään yhteistyötä lapsen ja perheen kanssa.

Toimintamallilla vastataan myös tarpeeseen vahvistaa lapsen ja perheen osallisuutta, tukea vanhemmuutta sekä tunnistaa systemaattisesti perheen voimavaroja ja suojaavia tekijöitä riskien rinnalla.

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Tavoitteena on, että jälleenyhdistämisestä tulee suunnitelmallinen ja yhtenäinen osa lastensuojelun sijaishuollon työskentelyä koko sijoituksen ajan.

Tavoittelemme erityisesti:

  • lapsen ja perheen osallisuuden vahvistumista
  • lapsen ja vanhemman välisen suhteen jatkuvuuden ja laadun vahvistumista
  • vanhemmuuden ja perheen voimavarojen vahvistumista
  • jälleenyhdistämisen tavoitteiden ja työskentelyn selkeytymistä
  • ammattilaisten roolien ja vastuiden selkeytymistä
  • moniammatillisen yhteistyön ja tiedonkulun paranemista
  • turvallisten ja suunnitelmallisten kotiutumisten lisääntymistä
  • yhtenäisempien toimintatapojen juurtumista lastensuojeluun.
Tavoitteiden saavuttaminen

Muutoksia saavutetaan yhteisellä, vaiheittain etenevällä toimintamallilla sekä monitoimijaisella työskentelyllä. Jälleenyhdistäminen otetaan tavoitteeksi ja arvioitavaksi jo sijoituksen alkuvaiheessa ja sitä tarkastellaan koko sijoituksen ajan.

Työskentelyssä asetetaan yhdessä lapsen ja perheen kanssa konkreettiset tavoitteet, joita seurataan ja arvioidaan. Lapsen ja vanhemman yhteydenpitoa tuetaan aktiivisesti, vanhemmuutta vahvistetaan ja perheen voimavaroja sekä suojaavia tekijöitä tunnistetaan.

Toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan selkeyttämällä rooleja, vastuita ja tiedonkulkua. Toimintamallin käyttöönottoa tuetaan perehdytysmateriaalilla ja opintojaksolla.

Seuranta ja arviointi

Onnistumista voidaan arvioida tarkastelemalla, kuinka yhdenmukaisesti ja suunnitelmallisesti toimintamallin eri vaiheet toteutuvat käytännössä. Arvioinnissa voidaan hyödyntää työntekijöiden, lasten ja perheiden kokemuksia sekä toimintaa koskevaa määrällistä ja laadullista tietoa.

Arvioinnissa voidaan tarkastella esimerkiksi:

  • onko jälleenyhdistämisen tavoite huomioitu sijoituksen eri vaiheissa
  • ovatko tavoitteet konkreettisia ja yhdessä sovittuja
  • toteutuuko lapsen ja perheen osallisuus
  • toteutuuko lapsen ja vanhemman yhteydenpidon tukeminen
  • miten eri toimijoiden yhteistyö ja tiedonkulku toimivat
  • kokevatko ammattilaiset toimintamallin selkeyttävän työtään
  • kokevatko lapset ja perheet työskentelyn ymmärrettäväksi ja osallistavaksi.

Kehittämistyössä hyödynnettiin BIKVA-arviointia sekä alku- ja välikartoituksia. Jatkossa arviointia voidaan toteuttaa säännöllisesti osana toimintamallin käyttöönottoa ja juurruttamista. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella kerätään säännöllisesti asiakaspalautetta jälleenyhdistämistä koskien. 

Ratkaisun keskeinen sisältö

Toimintamalli sisältää koko jälleenyhdistämisen prosessin:

  1. Arviointi: lapsen ja perheen tilanteen, tarpeiden, voimavarojen, riskien ja suojaavien tekijöiden arviointi.
  2. Suunnittelu: tavoitteiden, työskentelyn, vastuiden ja seurannan suunnittelu yhdessä lapsen ja perheen kanssa.
  3. Työskentely: vanhemmuuden ja perheen voimavarojen vahvistaminen sekä lapsen ja vanhemman välisen suhteen tukeminen.
  4. Siirtymä kotiin: kotiutumisen suunnittelu, valmistelu ja toteuttaminen lapsen tarpeet ja turvallisuus huomioiden.

  5. Jälkiseuranta: kotiutumisen onnistumisen arviointi, tuen tarpeen seuranta ja tarvittaviin muutoksiin reagoiminen.

    Lisäksi toimintamallin käyttöönottoa tukevat perehdytysmateriaali ja opintojakso. Kehittämisessä hyödynnettiin PDCA-sykliä sekä agenttimallia, joiden avulla toimintaa kokeiltiin, arvioitiin ja kehitettiin vaiheittain.

Toteutuksen edellytykset

Toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät organisaation sitoutumista yhteisiin toimintatapoihin, johdon tukea ja riittäviä resursseja. Lisäksi tarvitaan aikaa yhteiseen kehittämiseen, henkilöstön perehdytykseen ja koulutukseen.

Monitoimijainen työskentely edellyttää toimivia yhteistyörakenteita, selkeitä rooleja ja vastuita sekä sujuvaa tiedonkulkua eri organisaatioiden välillä.

Toimintamallin juurtumista tukee se, että työntekijöillä on mahdollisuus osallistua hankkeessa SEAMK:lle tuotetulle opintojaksolle ja hyödyntää perehdytysmateriaalia osana omaa työtään.

Asiakkaiden osallistuminen

Asiakkaiden näkökulma on ollut keskeinen osa toimintamallin kehittämistä. Kehittämiseen osallistui kokemusasiantuntijoita, jotka toivat esiin kokemuksiaan ja näkemyksiään lastensuojelusta ja jälleenyhdistämisestä.

Asiakasymmärrystä vahvistettiin myös BIKVA-haastattelujen, kyselyiden ja yhteiskehittämisen avulla. Kehittämisessä yhdistettiin kokemusasiantuntijoiden, perheiden ja ammattilaisten näkemyksiä sekä tutkimus- ja tilastotietoa.

Asiakkaiden osallistuminen auttoi tunnistamaan perheiden tarpeita, toimivia käytäntöjä ja niitä tekijöitä, jotka tukevat turvallista jälleenyhdistämistä.

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Kehittämisen tuloksena syntyi selkeä ja yhtenäinen toimintamalli perheen jälleenyhdistämiseen. Malli jäsentää prosessin sijoituksen valmistelusta ja arvioinnista suunnitteluun, työskentelyyn, kotiutumiseen ja jälkiseurantaan.

Yhteiskehittäminen vahvisti toimijoiden yhteistä ymmärrystä jälleenyhdistämisestä, selkeytti eri toimijoiden rooleja ja tuki moniammatillisen yhteistyön kehittymistä. Samalla lapsen ja perheen osallisuus, suhteiden jatkuvuus sekä perheen voimavarojen ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen nousivat vahvemmin osaksi työskentelyä.

Kokeilun tuloksena syntyivät myös perehdytysmateriaali ja opintojakso, jotka tukevat toimintamallin käyttöönottoa ja osaamisen vahvistamista.

Pitkän aikavälin tavoitteet ja odotetut vaikutukset

Pitkällä aikavälillä toimintamallin oletetaan vahvistavan yhtenäisiä ja suunnitelmallisia jälleenyhdistämisen käytäntöjä lastensuojelussa vähentäen sattumanvaraisuutta. Tavoitteena on, että jälleenyhdistämisen mahdollisuus huomioidaan järjestelmällisesti koko sijoituksen ajan ja että lapsen ja perheen tarpeisiin vastataan oikea-aikaisesti.

Toimintamallin oletetaan vahvistavan lapsen ja vanhemman välistä suhdetta, vanhemmuutta ja perheen voimavaroja sekä lisäävän lasten ja perheiden kokemusta osallisuudesta.

Lisäksi tavoitteena on parantaa moniammatillista yhteistyötä, tiedonkulkua ja toimijoiden välistä työnjakoa. Perehdytysmateriaalin ja opintojakson avulla toimintamallin voidaan olettaa olevan helpommin juurrutettavissa ja levitettävissä myös muihin toimintaympäristöihin.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Kokeilun perusteella toimintamallin toimivuuden keskeisiä edellytyksiä ovat lapsen edun asettaminen keskiöön, jälleenyhdistämisen huomioiminen koko sijoituksen ajan sekä suunnitelmallinen ja tavoitteellinen työskentely.

Käyttöönotto edellyttää:

  • organisaation ja johdon sitoutumista
  • yhteisiä toimintatapoja ja selkeitä prosesseja
  • riittäviä resursseja
  • henkilöstön perehdytystä ja koulutusta
  • toimivaa moniammatillista yhteistyötä
  • selkeitä rooleja ja vastuita
  • sujuvaa tiedonkulkua
  • lapsen ja perheen aktiivista osallisuutta.

Toimintamallia tulee soveltaa joustavasti lapsen ja perheen yksilöllisen tilanteen mukaan. Keskeistä on säilyttää yhteinen prosessirakenne, mutta mahdollistaa työskentelyn mukautuminen perheen tarpeisiin. Toimintamallin juurtumista tukevat säännöllinen arviointi, henkilöstön osaamisen vahvistaminen sekä johdon jatkuva tuki.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Satakunnan hyvinvointialue
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimiala
Sosiaalipalvelut
Toimintaympäristö
Toimintamallia toteutetaan lastensuojelun sijaishuollossa. Työskentely on moniammatillista ja siihen osallistuvat esimerkiksi sosiaalityöntekijät, omaohjaajat, perhehoitajat sekä opetus- ja terveydenhuollon toimijat.
Toimintamallin tyyppi
Prosessi
Rahoittaja
Euroopan sosiaalirahasto (ESR/ESR+)