Ratkaisun kokeilu käytännössä
Malli kehitettiin PALOMA2-hankkeessa yhteistyössä Tampereen kaupungin Maahanmuuttajapalveluiden kanssa. Lomakkeen kysymysten laatimiseen osallistuivat tutkijan kanssa yhdessä neljän hengen työryhmä, joka koostui kahdesta sosiaalityöntekijästä ja kahdesta sosiaaliohjaajasta. Yhteensä seitsemän sosiaalityöntekijää tai -ohjaajaa testasivat lomakkeen kysymyksiä neljäntoista eri asiakkaan kanssa. Asiakkaista puolet oli kiintiössä tulleita pakolaisia ja puolet turvapaikkahaun kautta tulleita. Haastattelut tehtiin kasvokkain tapaamisessa, paitsi kaksi haastattelua tehtiin puhelimitse.
Haastatteluiden jälkeen ammattilaisilta kerättiin käyttäjäkokemuksia kolmessa eri ryhmähaastattelutilanteessa, joissa tutkija toimi keskustelun kirjaajana ja puheenjohtajana.
Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset
Lomakkeen käytön koettiin antaneen tuovan asiakastapaamiseen monipuolisempaa sisältöä verrattuna aiempaan.
Palvelutarvearvio-lomakkeessa kysytään tällä hetkellä tuen tarvetta, mutta tämän ammattilaiset olivat kokeneet liian epämääräiseksi. Uusi Mielenterveys puheeksi -lomake antoi konkreettisia apukysymyksiä tuen tarpeen kartoittamiseen. Ammattilaiset kuvasivat lomakkeen helpottaneen mielenterveyden puheeksi ottamista ja kohdennetut kysymykset antoivat tärkeää tietoa asiakkaan elämästä.
Erityisen hyödyllisenä lomake koettiin palveluohjauksen ja jatkopalveluihin lähetettävien tietojen osalta. Lomakkeen avulla mielenterveysasioista keskustelu selkeytti asiakkaiden omaa ymmärrystä eri palveluista sekä palveluissa asioinnin tärkeydestä. Lomakkeen käytön ei koettu kuormittavan tai rajoittavan ammattilaisten työtä, joten Mielenterveys puheeksi -lomakkeen käyttöä sosiaalitoimen palvelutarvearvioiden mielenterveysosiossa voidaan puoltaa ja sen käyttöön kannustaa.
Parannusehdotuksina nousi esiin asiakkaan oman toimijuuden korostaminen haastavissa elämäntilanteissa, tulevaisuusnäkökulman esiin nostaminen, asiakkaiden erilaisten elämäntilanteiden parempi huomioiminen sekä voimavara-kysymysten ( kuten ”Mikä tekee sinut onnelliseksi?”) lisääminen mukaan.
Mallia testatessa kaikki ammattilaiset käyttivät lomaketta asiakkuuden alkuvaiheessa (ensimmäisten 1-3 kuukauden aikana). Suurin osa ei kuitenkaan käyttänyt lomaketta heti ensimmäisellä tapaamiskerralla. Ammattilaisia haastateltaessa moni toi esille, ettei lomakkeen käyttäminen ensimmäisellä tapaamiskerralla tuntunut hyvältä ajatukselta, sillä luottamussuhdetta asiakkaan ja ammattilaisen välille ei ollut vielä ehtinyt muodostua.
Lomakkeen käytön koettiin antaneen enemmän sisältöä asiakkaan tapaamiseen verrattuna aiempaan. Palvelutarvearvio -lomakkeessa kysytään tuen tarvetta, mutta tämän ammattilaiset olivat kokeneet liian epämääräiseksi. Mielenterveys puheeksi -lomake antoi konkreettisia apukysymyksiä tuen tarpeen kartoittamiseen. Ammattilaiset kuvasivat lomakkeen helpottaneen mielenterveyden puheeksi ottamista ja kohdennetut kysymykset antoivat tärkeää tietoa asiakkaan elämästä.
Erityisen hyödyllisenä lomake koettiin palveluohjauksen ja jatkopalveluihin lähetettävien tietojen osalta. Lomakkeen avulla mielenterveysasioista keskustelu selkeytti asiakkaiden omaa ymmärrystä eri palveluista sekä palveluissa asioinnin tärkeydestä. Lomakkeen käytön ei koettu kuormittavan tai rajoittavan ammattilaisten työtä, joten Mielenterveys puheeksi -lomakkeen käyttöä sosiaalitoimen palvelutarvearvioiden mielenterveysosiossa voidaan puoltaa ja sen käyttöön kannustaa.
Parannusehdotuksina nousi esiin asiakkaan oman toiminnan korostaminen haastavissa elämäntilanteissa, tulevaisuusnäkökulman esiin nostaminen lomakkeessa, asiakkaiden erilaisten elämäntilanteiden parempi huomioiminen kysymyksissä sekä voimavara-kysymysten (”Mikä tekee sinut onnelliseksi?”) lisääminen mukaan.