Mielenterveyden kehittäminen ja osaaminen yhteistoiminnalliset keskustelutilaisuudet

Luotu 10.03.2022
Mielenterveyden kehittäminen ja osaaminen yhteistoiminnalliset keskustelutilaisuudet
Mielenterveyden kehittäminen ja osaaminen yhteistoiminnalliset keskustelutilaisuudet

Alustava idea

Osana Mito-hankeen tavoitteiden saavuttamista järjestetään keskustelu- ja kehittämistilaisuuksia Haminan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen henkilöstölle tavoitteena jakaa hyviä käytänteitä, luoda uusia toimintamalleja sekä yhtenäistää toimintatapoja. 

Kohderyhmä

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Tarve mielenterveysosaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen on noussut selkeästi esiin sekä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen että koulun arjesta. Ammattilaiset kohtaavat kuormittavia tilanteita, joiden hoitamiseen ei ole aina löytynyt riittävää osaamista eikä siihen ole ollut tarjolla tukea. MITOke yhteistoimintaverkosto pyrkii tukemaan kasvatus- ja opetushenkilöstöä sekä luomaan hyvinvointia tukevaa positiivista vuorovaikutusta.  

Kehittämistarve eri näkökulmista

Kasvatuksen ja koulutuksen kentällä olevat teemat kuten kiusaaminen, digitalisaatio, ryhmäyttäminen sekä tunne- ja vuorovaikutustaidot.  Tarve on toimintatapojen muutokselle, hyvien käytänteiden jakamiselle, uusien toimintamallien luomiselle sekä toimintatapojen yhtenäistämiselle.

 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Hyviä käytänteiden jakaminen ja uusien toimintamallien luominen toimintatapojen yhtenäistäminen.

 

Tavoitteiden saavuttaminen

Yhteisiä tilaisuuksia järjestetään 3-4 kertaa vuodessa. Tilaisuuksiin osallistutaan vapaaehtoisesti. Keskustelun antia on tarkoitus aktiivisesti viedä omiin yksiköihin.  Sähköinen alusta on avoin kaikille tilaisuuksiin osallistuville kasvatus -ja opetusalan toimijoille. Tilaisuuksista tehdään muistio

Seuranta ja arviointi

Yhtenäinen toimintakulttuuri edistää opettajien ja ohjaajien hyvinvointia ja osaamista sekä vahvistaa lasten tunne- ja sosiaalisia taitoja ja ehkäistä kiusaamista. Lasten kiusaaminen on opittava tunnistamaan paremmin ja sitä pitää saada vähennettyä. Lasten tulee saada kykyä sopeutua paremmin erilaisiin muuttuviin tilanteisiin ja kriiseihin. 

  1. Millainen tilanne kiusaamisen suhteen on omassa yksikössä, onko vähentynyt tai lisääntynyt?

        Ovatko kiusaamisen muodot muuttuneet? Miten kiusaamiseen puututaan, onko puuttuminen riittävää? 

  1. Millaiset seikat estävät kiusaamiseen puuttumista? Löytyykö esimerkkejä konkreettisista tilanteista?
  2. Miten kiusaamista voitaisiin vähentää tulevaisuudessa? Löytyykö esimerkkejä toimintatavoista, joilla kiusaamista on pystytty vähentämään?
  3. Onko työyhteisössäsi käyty keskustelua, mitä kiusaaminen on? Miksi keskustelun käyminen on tärkeää? Onko työyhteisössäsi sama käsitys kiusaamisen syistä, kiusaamisen muodoista ja niihin puuttumisesta?
  4. Onko henkilöstöllä riittävästi keinoja kiusaamiseen ennaltaehkäisemiseen ja kaveritaitojen tukemiseen?

Ratkaisun keskeinen sisältö

Koulut, esiopetus ja varhaiskasvatus. 

Olennaisesti tällä hetkellä vaikuttavat tekijät: maahanmuuttajat, Ukrainan pakolaiset ja korona. 

 

Asiakkaiden osallistuminen

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen henkilöstö, ja sen myötä heidän opettamansa ja ohjaamansa lapset. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Hamina
Kehittäjäorganisaatiot
Haminan kaupunki
Toimintaympäristö
Haminan kaupungin esi- ja perusopetus sekä varhaiskasvatus
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)