Mielen hyvinvoinnin passi - Yhteisöllisen mielenterveystyön edistämisen toimintamalli 7. luokan oppilaille, huoltajille, oman luokan oppilaille sekä kouluyhteisölle

Luotu 13.12.2022
Mielen hyvinvoinnin passi - Yhteisöllisen mielenterveystyön edistämisen toimintamalli 7. luokan oppilaille, huoltajille, oman luokan oppilaille sekä kouluyhteisölle
Mielen hyvinvoinnin passi - Yhteisöllisen mielenterveystyön edistämisen toimintamalli 7. luokan oppilaille, huoltajille, oman luokan oppilaille sekä kouluyhteisölle

Alustava idea

Mielen hyvinvoinnin passi on menetelmä, jonka tarkoituksena on tukea nuorten mielenterveyttä ja parantaa opiskeluhuoltopalveluiden saatavuutta ja monialaisuutta sekä turvata yhteisöllisen työn jatkuvuutta hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa.

Kohderyhmä

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus kehittämisohjelmassa perhekeskusta kehitetään osaksi sote-keskuspalvelua. Hankkeessa painotetaan sivistyspalveluiden kanssa tehtävää yhteistyötä opiskeluhuoltopalveluiden saatavuuden sekä muiden perhekeskus- ja sotepalveluiden prosessien edistämiseksi. Nuorten (13-25 -vuotiaiden) arkiympäristöihin vietäviä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita pyritään vahvistamaan kokonaisvaltaisesti ja korjaavien erityispalveluiden tarvetta pyritään vähentämään.   

 

Kehittämistarve eri näkökulmista

Osana toimintamallin kehittämistyötä on seurattu ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua sekä tutkimusta. Liitteenä verkkojulkaisut, joihin kehittäjät ovat tutustuneet. Mielen hyvinvoinnin passilla pyritään vastaamaan tarpeeseen ilmiölähtöisesti. 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset
  • Toimintamallin tavoitteena on tukea nuorten mielenterveyttä ja vahvistaa siihen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä.
  • Menetelmän avulla siirretään painopistettä ennaltaehkäisyyn ja ennakointiin, parannetaan opiskeluhuoltopalveluiden saatavuutta ja monialaisuutta sekä turvataan kouluympäristöjen yhteisöllisen työn jatkuvuutta hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. 
Seuranta ja arviointi

"Nuori tykkäsi itse ottaa kortit esille ja käydä niitä läpi. Oli mukavia keskusteluja ja uusia asioita käytiin läpi"

  • Mielen hyvinvoinnin passin pilotointi on aloitettu vanhemman ja nuoren välisen vuorovaikutuksen kysymyssarjalla. Laatua ja vaikuttavuutta mitataan avoimilla kysymyksillä palautteessa, joka on mahdollista antaa sähköisesti. 

Ratkaisun keskeinen sisältö

Mikä?

  • Mielen hyvinvoinnin passi on opiskeluhuollon menetelmä, jonka tarkoituksena on parantaa opiskeluhuoltopalveluiden saatavuutta, monialaisuutta ja yhteistoimintaa sekä turvata yhteisöllisen työn jatkuvuutta hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. Toimintamallin painopiste on ennaltaehkäisyssä ja ennakoinnissa.
  • Toimintamallin tarkoituksena on tukea nuorten mielenterveyttä ja vahvistaa siihen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä.



Kohderyhmä:

  • Mielen hyvinvoinnin passin kohderyhmän valinnassa on painotettu oikea-aikaisuutta ja perusopetuksen nivelvaihetta. Kohderyhmänä ovat perusopetuksen 7. -luokkien oppilaat ja heidän huoltajansa, oman luokan oppilaat ja koko kouluyhteisö.

Kuka voi käyttää?

  • Opettajat, opiskeluhuollon työntekijät, opinto-ohjaajat, kouluvalmentajat, lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työntekijät, nuorisotyöntekijät

Miten?

Mielen hyvinvoinnin passilla pyritään vaikuttamaan myönteisesti nuoren mielen hyvinvointiin useilla tasoilla:

  • Nuoren omien mielen hyvinvoinnin taitojen harjoittelu (Nuoren tehtäväpassi)
  • Nuoren ja huoltajan välisen vuorovaikutuksen tukeminen (Kysymyssarja)
  • Opiskeluhuoltopalveluiden saavutettavuuden edistäminen (Opiskeluhuollon työntekijöiden välitunti)
  • Luokan ja koko kouluyhteisön yhteishengen vahvistaminen (diplomi)
  • Sosiaali- ja terveysalan uudistus sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma velvoittavat vastaamaan lapsien ja perheiden tarpeisiin paremmin sekä yhteistoiminnallisemmin. Palvelukonsepteja ja -rakenteita tulee kehittää kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan integraatiolla. Yhteistyö edistää ja vakiinnuttaa rakenteita niin, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarpeitaan vastaavat palvelut vaivatta. 
  • Palveluissa, joissa hyvinvointi ja terveyden edistäminen ovat keskiössä, on merkittävää, että niitä tarjotaan kaikille tasapuolisesti ja kohteet ovat osallisina toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa.
  • Terveyden edistämistä kuvataan vakiintuneesti siten, että siinä kehitetään yksilöiden edellytyksiä ottaa vastuuta omasta terveydestään sekä koko ympäristönsä hyvinvoinnista. Terveyttä mahdollistavia tekijöitä ilmenee yhteiskunnan, ryhmän ja yksittäisen ihmisen tasoilla.
Asiakkaiden osallistuminen

Mielen hyvinvoinnin passin  kohderyhmän valinnassa on painotettu oikea-aikaisuutta ja perusopetuksen nivelvaihetta. Kohderyhmänä ovat perusopetuksen 7. luokkien oppilaat ja heidän huoltajansa, oman luokan oppilaat ja koko kouluyhteisö.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Teemaviikko 7lk:n alkaessa, esimerkiksi maailman mielenterveyspäivän ajankohtana 10.10.

Valmistelu:

  • Tiedottaminen (luokanvalvojat, rehtorit, opiskeluhuollon työntekijät sekä muut opiskeluhuollon toimijat)
  • Mielen hyvinvoinnin passien sekä Mielen hyvinvoinnin korttien tulostaminen jokaiselle oppilaalle. Diplomin tulostus jokaiselle osallistuvalle luokalle.

Toteutus:

  • Teemaviikon alussa pidetään oppitunti mielen hyvinvointiin myönteisesti vaikuttavista tekijöistä. Oppitunnin voi pitää opiskeluhuollon asiantuntija tai opettaja. Materiaalina voi käyttää mielen hyvinvoinnin passia ja tehtäviä. Passi käydään läpi ja annetaan suoritusohjeet sekä ilmoitetaan palautusajankohta. Lisäksi ilmoitetaan opiskeluhuollon työntekijöiden välituntiajankohta.
  • Opiskeluhuollon työntekijöiden välitunti on vapaamuotoinen mahdollisuus keskustella ja kertoa opiskeluhuollon palveluista. Kaikkien opiskeluhuollon toimijoiden osallistuminen on suositeltavaa (kuraattorit, psykologit, lääkärit, terveydenhoitajat sekä koulussa työskentelevät muut yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä tekevät).
  • Mielen hyvinvoinnin kortit jaetaan huoltajille ja nuorille (info Wilmassa huoltajille saapuvasta ”kotiläksystä”).
  • Passit palautetaan sovitulle henkilölle.
  • Teemaviikon lopuksi diplomi luovutetaan ja ripustetaan koulussa keskeiselle paikalle.

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Pirkanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanke (PirSOTE), Lapsi ja perhepalveluiden muutoskokonaisuus
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)