Mielen hyvinvoinnin lukutaitomittari mahdollistaa mielen hyvinvoinnin ja mielenterveystaitojen osaamisen ja lukutaidon mittaamisen. Mielen hyvinvoinnin lukutaitomittarin käyttökohteita ovat esimerkiksi eri kurssien tai omahoitomenetelmien arviointi, eri kohderyhmien osaamisen mittaaminen sekä vertailu.
Alustava idea
Mielen hyvinvoinnin lukutaitomittari mahdollistaa mielen hyvinvoinnin osaamisen ja lukutaidon mittaamisen. Mittaria voi käyttää eri kurssien, interventioiden tai menetelmien arvioinnissa sekä eri kohderyhmien osaamisen mittaamisessa ja vertailussa.
Toimintamallin kuvaus
- 20+ ensimmäiset kysely väittelemien määrittäminen.
- Delphi-asiantuntijakyselyn ensimmäinen kierros 12 lopullisen kohdan valitsemiseksi.
- Delphi-asiantuntijakyselyn toinen kierros näiden 12 lopullisen kohdan arvioimiseksi.
- Kognitiivinen haastattelu sen selvittämiseksi, miten yleisväestö ymmärtävät kyselyn kohdat.
- Lopulliset mukautukset ja takaisinkääntäminen.
- Pilotointi >70 osallistujalle yhteistyössä Mieli ry:n kanssa.
- Pilotoinnin tulosten analysointi ja lopullisten kohtien kehittäminen.
Yksityiskohtainen kehitysprosessi tuotti mielen hyvinvoinnin lukutaitomittarin, joka koostui 12 yksittäisestä kohdasta. Alustavaa asteikkoa pilotoitiin yhteistyössä Mieli ry:n kanssa, joka jakoi kyselyn 74 osallistujalle heidän kurssitoiminnassaan. Pilotointiprosessi tuotti lupaavia tuloksia mittarin ymmärrettävyyden ja käytettävyyden osalta sekä toi esiin parannuskohteita, kuten kattoefektien käsittelyn tarve.
Yksityiskohtainen kehitysprosessi tuotti mielen hyvinvoinnin lukutaito mittarin, joka koostui 12 yksittäisestä kohdasta. Alustavaa asteikkoa pilotoitiin yhteistyössä Mieli ry:n kanssa, joka jakoi kyselyn 74 osallistujalle heidän kurssitoiminnassaan. Pilotointiprosessi tuotti lupaavia tuloksia mittarin ymmärrettävyyden ja käytettävyyden osalta sekä toi esiin parannuskohteita, kuten kattoefektien käsittelyn tarve. Tämä havainto ohjaa jatkokehitystyötä esimerkiksi EU:n NCD Joint Action -projektissa, jossa mittariin lisätään muita ulottuvuuksia näiden kattoefektien käsittelemiseksi ja heterogeenisempien vastausten luomiseksi.
Mittarin kehittäminen on vielä kesken.
Lisätietoja voi kysyä Johanna Cresswell-Smith etunimi.sukunimi@thl.fi.