Tavoitteena on luoda lastensuojeluyksiköiden ja terveydenhuollon toimijoiden välille kynnyksetön hoito- ja hoitoonohjausmalli. Kehitettävä malli sisältää päihteiden käytön mini-intervention, turvallisuusneuvontaa sekä jatkohoidon koordinoimisen alaikäisten riippuvuuspalveluihin. Lastensuojeluyksiköiden asiakkaat ovat merkittävässä riskissä päätyä huumausaineiden käyttöön ja muodostavat siten erityisen yliannostuksiin liittyvän riskiryhmän. Hoitomallia on valmisteltu siten, että se on skaalattavissa kaikille hyvinvointialueille ja siinä voidaan huomioida riittävällä tavalla alueiden toimintaympäristöjen eroavaisuudet.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on valmistunut 3.12.2025 hankkeena työstetty alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön palveluketju, jossa on määritelty palveluun ohjautumista, eri ammattilaisten sijoittumista palveluketjussa, työnjakokysymyksiä ja joitakin keskeisiä toimintaperiaatekysymyksiä. Palveluketjuun pääsee seuraavan linkin kautta: Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön palveluketju - Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hoito- ja palveluketjut
Lastensuojeluyksiköstä luvatta poistuneen nuoren terveysneuvontatapaamisen prosessi
- Yksikön aikuinen kertoo nuorelle terveysneuvontatapaamisen mahdollisuudesta tai nuoren on mahdollisuus tutustua aiheeseen myös yksikköön jaetun esitteen kautta. Ohjaaja kysyy nuorelta suostumuksen.
- Terveysneuvontatapaamiseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista, siitä kieltäytymiseen ei liity kielteisiä seurauksia.
- Terveysneuvontatapaaminen ei vaikuta hatkareissun käsittelyyn eikä seuraamuksiin yksikössä.
- Yksikön aikuinen välittää turvasähköpostilla nuoren tiedot aikuisten riippuvuushoidon palvelujen liikkuvaan terveysneuvontayksikkö Neppiin.
- Nepistä otetaan yhteyttä yksikköön ja sovitaan nuoren kanssa tapaaminen yksikön tiloihin tai muuhun nuorelle mielekkääseen paikkaan. Jos nuorella on liikkumisvapauden rajoitukset, niin silloin voidaan nuori tavata yksikössä. Yksikön ohjaaja ei ole mukana tapaamisessa ellei nuori sitä itse erityisesti toivo.
- Terveysneuvontatapaamisessa käydään läpi tuoreita tapahtumia, annetaan tietoa, motivoiden kannustetaan valintoihin kohti parempaa terveyttä ja elämänlaatua. Palveluohjaus on tärkeä osa interventiota. Täysi-ikäisyyttä lähestyvälle nuorelle voidaan antaa tietoa myös aikuisten palveluista.
- Luottamuksellinen tapaaminen, tietoja tästä terveydenhuollon tapaamisen sisällöstä ei raportoida yksikköön, sosiaalityöntekijälle eikä vanhemmille ellei nuori näin itse toivo.
- Heti tapaamisen jälkeen nuori täyttää palautelomakkeen. Palautteen antamisen jälkeen nuori saa palkkioksi interventioon osallistumisesta lahjakortin. Lahjakortin voi saada kerran, interventioon voi päästä uudelleen.
- Jos nuori toivoo jatkotyöskentelyä, tehdään tapaamisesta ohjaus taholle, joka jatkaa työskentelyä nuoren kanssa. Varmistetaan, että nuori saa ajan (nuorisopsykiatrian asiakkaat -> lasu-tiimi, perustason palveluissa ajanvaraus perheiden ja nuorten mielen hyvinvoinnin tuen palveluihin.
Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) raportin mukaan (Nuorten huumekuolemat, 2023) vuosina 2011 - 2020 tapahtui yhteensä 1665 huumeiden aiheuttamaa myrkytyskuolemaa, joista joka neljäs tapahtui alle 25-vuotiaille nuorille. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella todettiin vuosien 2011-2022 välillä 32 huumekuolemaksi luokiteltua tapausta. Otkesin vuoden 2024 raportin perusteella vuonna 2023 Etelä Pohjanmaan hyvinvointialueella tapahtui 0,76-1,50 huumausainekuolemaa 100 000:ta 15-24-vuotiasta kohden, mikä asettuu kansalliselle keskitasolle.
OTKESin raportissa todettiin tarvetta lisätä päihteisiin ja päihdehoitoon liittyvää osaamista kaikissa nuorten palveluissa. Terveyden- ja sosiaalihuollon tulisi raportin mukaan kiinnittää erityistä huomiota nuorten päihderiippuvuuksien toteamiseen sekä hoitoon ohjaamiseen. Nuorille tulisi tarjota viipymättä näyttöön perustuvia hoitoja, kun heidän hoidontarpeensa on tunnistettu. Toinen raportista noussut tärkeä huomio koski yliannostusten jälkihoitoa. Tutkijoiden mukaan kuolemaan johtavaa huumemyrkytystä edeltää usein aiempi yliannostustilanne, josta henkilö selvisi hengissä. Yliannostusten jälkihoito tarjoaa mahdollisuuden tukea niitä huumeiden käyttäjiä, jotka kuuluvat huumeisiin liittyvien kuolemien riskiryhmään.
Lastensuojeluyksiköissä asuvat nuoret ovat riskiryhmä yliannostuksille
Lastensuojeluyksiköissä asuviin nuoriin tulisi kohdentaa erityistä huomiota huumehaittojen ja -kuolemien ehkäisemiseksi. Nämä nuoret ovat erityisen alttiita päihteiden käytölle ja siihen liittyville haitoille taustalla olevien traumojen, mielenterveysongelmien ja sosiaalisten taitojen puutteiden vuoksi. Nuorten alle 25 vuotiaiden huumekuolemien määrän voimakas kasvu Suomessa korostaa tarvetta kohdennetuille haittoja ehkäiseville toimenpiteille.
Hatkaaminen, eli nuoren karkaaminen sijoituspaikastaan, altistaa nuoren päihteiden käytölle, rikollisuudelle sekä hyväksikäytölle. Pesäpuu ry:n Hatkassa-hankkeen 2023 tilannekuvaselvityksessä anonyymissä kyselyssä 80% nuorista raportoi käyttäneensä alkoholia ja 52% huumausaineita hatkaamisen aikana. Viranomaiset arvioivat huumauskäyttöä esiintyneen lähes 100% hatkatapauksista. Lisäksi hatkanuoret joutuvat usein tilanteisiin, joissa heillä ei ole pääsyä terveydenhuollon tai muiden tukipalveluiden piiriin. Nämä tekijät lisäävät merkittävästi yliannostusriskiä sekä muita huumehaittoja.
Lastensuojeluyksiköt ovat avainasemassa huumehaittojen ja -kuolemien ehkäisyssä. Ne voivat toimia keskeisenä linkkinä nuorten ja päihde- ja mielenterveyspalvelujen välillä. Huumausaineiden käytön aiheuttamien haittojen vähentäminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja vaikuttavien interventioiden hyödyntämistä. Lastensuojeluyksiköissä toteutettavien interventioiden etuna on mahdollisuus tavoittaa haavoittuvassa asemassa olevia nuoria ja tarjota heille kohdennettua tukea. Vaikuttavat interventiot lastensuojeluyksiköissä voivat sisältää varhaista tunnistamista, mini-intervention, tiedon lisäämistä huumausaineiden käytön haitoista, turvallisuusneuvontaa sekä yksilöllisiä tukitoimia.
Kohdentamalla resursseja ja erityistä huomiota lastensuojeluyksiköissä asuviin nuoriin voidaan puuttua tehokkaasti huumehaittoihin ja ehkäistä huumekuolemia. Tämä edellyttää monialaista yhteistyötä, varhaista puuttumista ja yksilöllisten tukitoimien kehittämistä. Näin voimme vastata tähän kasvavaan haasteeseen ja parantaa haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tulevaisuudennäkymiä.