Ratkaistava ongelma tai haaste
Lastensuojelussa on jo vuosia Suomessa kehitetty ja toteutettu kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa järjestöjen sekä yhdistysten kautta, jossain kunnissa myös julkisen sektorin toimesta. Kanta-Hämeessä lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa ei ole kuitenkaan kehitetty, tuotettu tai järjestetty kuntien toimesta systemaattisesti. MONNI-hankkeessa havaittiin tarve lähteä kehittämään lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa systemaattisesti huomioiden kaiken sen mikä alueella on jo olemassa.
Kehittämistarve eri näkökulmista
Lapsilla ja nuorilla on oikeus olla osallisia ja tulla kuulluksi. Lapset, nuoret ja perheet ansaitsevat ja tarvitsevat halutessaan vertaistukea. Lapsen ja nuoren näkemykset tulee kuulla ikä-, kokemus- ja kehitystason mukaisesti. Tärkeää on huomioida myös esimerkiksi kieleen ja muihin tekijöihin liittyvät asiat. Aikuisen tulee löytää aina keinot kuulla lasta. On tärkeää mahdollistaa vertaistuki ja kehittämisessä mukana oleminen matalalla kynnyksellä iästä riippumatta. Lapsilta, nuorilta ja kaikilta niiltä perheenjäseniltä, kuten esimerkiksi vanhemmilta tai sisaruksilta, saadaan arvokasta tietoa lastensuojelusta. Tätä tietoa tulisikin hyödyntää ja käyttää yhdessä ammattilaisten sekä tutkijoiden tuottaman tiedon kanssa.
Erityisesti lastensuojelun asiakkaana olevilla tai olleilla lapsilla, nuorilla ja perheillä on usein taustoissaan, elämäntilanteessaan ja hyvinvoinnissaan erityisiä ja kompleksisia asioita. Näitä huomioitavia tekijöitä ovat esimerkiksi traumat ja ylisukupolvisuus. Lisäksi lastensuojelun asiakkaana olevilla tai olleilla lapsilla, nuorilla ja perheillä on usein kokemusta myös muista palveluista, kuten esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluista. Jokainen lastensuojelun asiakas ansaitsee tulla kuulluksi ja hänen kokemuksensa tuoma tieto nähdyksi myös palveluidemme kokonaisuudessa. Palveluiden kehittäminen tulisi saada suuntaan, joka oikeasti palvelee asiakkaita. Tässä kokemustietoa omaavien lasten, nuorten ja perheiden näkemys, kokemus ja tietovaranto on erittäin tärkeää. Tällöin palveluvalikkoon saadaan parhaimmillaan lisää keinoja, joilla perheitä, lapsia ja nuoria voidaan tukea ja auttaa.
Kokemustiedon ja vertaistuen tarjoama hyöty tuo myös lastensuojelua helpommin lähestyttäväksi sekä hälventää lastensuojelun leimaa ja vähentää pelkoja sekä ennakkoluuloja. Myös tiedolla johtamisen näkökulma on erittäin tärkeä; kun kysytään asiakkailta, ei tarvitse arvailla. Kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminta hyödyttää siis sekä asiakasta itseään sekä hänen kanssaan työskentelevää ammattilaista sekä koko organisaatiota. Laajimmillaan siitä on hyötyä koko yhteiskunnan tasolla sekä lastensuojelun että lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuudessa.
Mitä hyötyä osallisuudesta on lastensuojelun kanssa kosketuksissa olevalle lapselle, nuorelle ja perheelle? Jokaisella lapsella, nuorella ja perheellä on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Jokaisella on tarve tulla kohdatuksi omana itsenään. Osallisuuden kokemuksella on merkittäviä hyvinvointivaikutuksia ja se vähentää inhimillistä kärsimystä ja yhdenvertaisuus toteutuu. Tällöin myös säästetään resursseja sekä oikeudet toteutuvat ja lapsi, nuori sekä perhe saa apua.Lapset, nuoret ja perheet voivat auttaa toisiaan ja samalla kehittää palveluita tulevaisuutta varten: tulevaisuudessa muilla olisi asiat paremmin”. Osallisuus ruokkii osallisuutta, oman asiakkuuden ja arjen osallisuudesta kohti suurempaa osallisuutta (kehittäjäosallisuus ja vaikuttajaosallisuus) aina jopa poliittiseen osallisuuteen ja sosiaaliseen osallisuuteen saakka. Työntekijä ei tietäisi lapsen, nuoren ja perheen puolesta, vaan kuulisi heitä.
