Lasten ruokakasvatuksen verkkopalvelu kasvattajille / Neuvokas perhe

Luotu 16.03.2020
Lasten ruokakasvatuksen verkkopalvelu kasvattajille / Neuvokas perhe
Lasten ruokakasvatuksen verkkopalvelu kasvattajille / Neuvokas perhe

Alustava idea

Lasten ruokakasvatuksen verkkopalvelu tarjoaa tietoa, työkaluja sekä runsaasti helppoja, heti käyttökelpoisia ideoita lasten ruokakasvatukseen. Verkkopalvelu on kehitetty osana Sydänliiton Neuvokas perhe -toimintaa.

Kohderyhmä

Ammattilaiset

Linkit - Liitteet
Ruokakasvatus / Neuvokas perhe

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Lasten ruokakasvatus luo perustan myönteiselle ruokasuhteelle sekä ruokatajun, ruokarohkeuden ja ruokailon kehittymiselle. Ruokakasvatus tukee kylläisyyden ja nälän tunnistamista sekä oman tarpeen mukaista syömistä sekä ruuasta nauttimista. Lapset oppivat syömään enemmän kasviksia ja ruokavalio monipuolistuu. Nämä kaikki edistävät lapsen hyvinvointia ja tukevat lasten sopusuhtaista painon kehitystä ja ehkäisevät ylipainoa, siksi lasten ruokakasvatus on tärkeää ja vaikuttavaa.

Lasten ruokakasvatus on tutkitusti vaikuttavaa. Lastne ruokakasvatustyötä tukemaan  on laadittu mm. varhaiskasvatuksen ravitsemussuositukset sekä valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Niissä ammattilaisia ohjataan ottamaan ruokakasvatus osaksi arjen toimintaa kunnan hyvinvointitavoitteiden toteuttamiseksi. Kunnan sosiaali-, kasvatus- ja ruokapalvelualan ammattilaiset ovat kotien lisäksi keskiössä lasten ruokakasvatuksen toteuttamisessa. Työkaluja ja koulutusta tähän on kuitenkin niukasti tarjolla. Ruoka- ja ravitsemusosaaminen on pääasiassa ollut terveydenhuollon ammattilaisten osaamista, sote-uudistuksessa valtaosa nykyisistä kuntien ravitsemusosaajista siirtynee maakuntiin.

Tämä hanke osaltaan varmistaa, että ruokakasvatusosaamista on jatkossa tarjolla moniammatillisesti kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toiminnassa. 

Kehittämistarve eri näkökulmista

Lapsi

Suomessa lasten ylipaino ja terveystasa-arvon takaaminen haastavat. Tiedetään, että lapsuudessa syntyneet terveys- ja ruokatottumukset kantavat pitkälle aikuisikään. Tämän vuoksi lasten ruokakasvatuksella on merkitystä sekä lapsuusaikaisessa että aikuisikän terveydenedistämisessä.

Ruokakasvatus tukee lasten myönteistä suhdetta ruokaan ja syömiseen, tukee ruokarohkeutta, saa lapset kiinnostumaan ruoasta, kasviksista, marjoista ja hedelmistä. Hankkeen tavoite , ja että heidän ruokavalionsa monipuolistuu. Tämä puolestaan edistää lapsen hyvinvointia, tukea lasten sopusuhtaista painon kehitystä ja ehkäisee ylipainoa. Verkkopalvelu tarjoaa maksuttomia työkaluja kaikille lasten ruokakasvatuksen parissa työskenteleville tavoitteenaan myös vahvistaa lasten mahdollisuuksia ruokaoppimiseen ja tasata terveyseroja.

Ammattilainen

Ruokakasvatuksen toteutuminen varhaiskasvatuksessa vaatii ammattilaisten tieto-taitotason vahvistumista lasten arkisessa ruoka- ja ravitsemuskasvatustilanteissa sekä oman ruokakasvattajaroolin tunnistamista. Työkaluja ja koulutusta tähän on kuitenkin niukasti tarjolla sosiaali-, kasvatus- ja ruokapalvelualan ammattilaisille. Lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten mahdollisuudet ja resurssit hankkia tietoa, käydä koulutuksissa ja tapahtumissa ovat hyvin erilaiset. Tarvitaankin kohderyhmäymmärrystä ammattilaisten haasteista, tarpeista ja toiveista.

Hankkeessa kartoitetaan ammattilaisten tarpeita ja toiveita. Lisäksi selvitetään yhteistyössä käyttäjien kanssa ruokakasvattajaroolin tunnistamiseen ja motivaation lisäämiseen liittyviä tekijöitä.

 

Näiden  pohjalta luodaan verkkopalvelu, joka tukee tiedollisia ja taidollisia valmiuksia toteuttaa ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen periaatteita lapsilähtöisesti. 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Hankkeen päätavoitteet ovat, että lapsille rakentuu myönteinen suhde ruokaan ja syömiseen, että lapset kiinnostuvat ruoasta ja syömään enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä, ja että heidän ruokavalionsa monipuolistuu. Tavoitetta edistää lapsen hyvinvointia, tukea lasten sopusuhtaista painon kehitystä ja ehkäisee ylipainoa ei voida näin lyhyellä aikavälillä vielä tarkastella. Tämä vaatii ammattilaisten tieto-taitotason vahvistumista lasten arkisessa ruoka- ja ravitsemuskasvatustilanteissa sekä oman ruokakasvattajaroolin tunnistamista. 

Lasten kanssa työskentelevien kasvatus-, sosiaali-, terveys- ja joukkoruokailualan ammattilaisten rooli lasten ruoka- ja

ravitsemuskasvatuksessa tunnistetaan.

Lasten kanssa työskentelevien kasvatus-, sosiaali-, terveys- ja joukkoruokailualan ammattilaisten tieto-taito lasten ruoka- ja

ravitsemuskasvatuksessa paranee.

Lasten rohkeus maistaa ja tutustua uusiin ruoka-aineisiin lisääntyy ja heidän ruokvalio monipuolistuu. Lisäksi löytyy varhaiskasvatuksen arkeen uusia keinoja ja paikkoja ruokakasvatukseen.

Tavoitteiden saavuttaminen

Löydetään keinot tunnistaa ammattilaisen rooli ruoka- ja ravitsemuskasvatuksessa.

Järjestetään kuntayhteistyökumppaneiden kanssa työpajoja, jossa moniammatillisissa ryhmissä yhdessä tuotetaan tunnistamista ja motivaatiota tukevia elementtejä oppimismateriaaliin.

Hyödynnetään palvelumuotoilua asiakasymmärryksen saamiseksi. 

Ammattilaisten tieto-taito lasten arkisessa ruoka- ja ravitsemuskasvatustilanteissa lisääntyy.

Järjestetään työpaja, jossa tuotetaan ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen sisältömoduleja eri ammattiryhmien tarpeisiin kehitettävään oppimismateriaaliin.

Hyödynnetään palvelumuotoilua asiakasymmärryksen saamiseksi. 

Seuranta ja arviointi

Olemme arvioineet kohderyhmän asenteisiin, tietoihin ja taitoihin liittyviä tekijöitä. Käyttäjät ovat puolestaan arvioineet verkkopalvelun sisältöjä, käytettävyyttä ja kehityspotentiaalia prosessin eri vaiheissa. Kehittämistä on tehty jatkuvassa yhteistyössä kohderyhmän kanssa. Hankkeen kehittäminen on edennyt systemaattisesti kohderyhmälähtöisesti. Jatkuva arviointi ja oppiminen sekä kohderyhmän kuuntelu ovat olleet kehittämisen ytimessä. Erityisesti olemme saaneet kiitosta sivuston helppokäyttöisyydestä, monipuolisuudesta ja selkeydestä, ideakorttien visuaalisesta innostavuudesta ja toimivuudesta sekä tietopankin hyvistä ja selkeistä sisällöistä. Kehittäjäkäyttäjät ovat esittäneet toiveen mm. maahanmuuttajataustaisille tarkoitetusta materiaalista. Tähän tarpeeseen ja muihin käyttäjien tarpeisiin pyrimme tarjoamaan materiaali ja ratkaisuja vuoden 2020 aikana. 

Ratkaisun keskeinen sisältö

Verkkopalvelun kohderyhmänä ovat lasten kanssa työskentelevät kunnan kasvatus-,  sosiaali-, terveys- ja joukkoruokailualan ammattilaiset. Hankkeessa tuotettu verkkopalvelu on kohdistettu edellä mainituille kohderyhmille korostaen erityisesti varhaiskasvatuksen ammattilaisia sekä alaa opiskelevia, sillä heidän vaikutuksensa lasten arkeen on ajallisesti kaikkein suurin.

Lasten ylipainon yleistyminen - kaikkien yhteinen haaste

Elintason nousu sekä elinympäristön ja elintapojen muuttuminen ovat vaikuttaneet niin aikuisten kuin lasten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleistymiseen. Lihavuuden ehkäisy on merkittävä kansanterveystyön haaste. Huolestuttavaa on, että myös lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt. Vuonna 2018 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia oli ylipainoisia suomalaisten lasten ISO-BMI-kriteerien mukaan. Pojista lihavia oli 8 prosenttia ja tytöistä 4 prosenttia. Lähde: THL

  • Lapsuusiän ylipaino ja lihavuus lisäävät riskiä ylipainoon aikuisiässä. Ylipainoisten lasten riski tulla ylipainoisiksi aikuisiksi on vähintään kaksinkertainen, ja ylipainoisten nuorten riski nelinkertainen normaalipainoisiin verrattuna. Lähde: THL
  • Lapsuusiän lihavuus liittyy sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen, poikkeaviin veren rasva-arvoihin ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin. Riski pienenee merkittävästi, mikäli lapsena lihava henkilö saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä. Lähde: THL
  • Lihavuus ja sen liitännäissairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Lähde: THL
  • Arvioilta 1,4−7 % Suomen kaikista terveysmenoista johtuu lihavuudesta. Lisäksi lihavuudesta seuraa yhteiskunnalle myös välillisiä kustannuksia, kuten sairauksista johtuva tuottavuuden aleneminen sekä sairauslomista johtuvat kustannukset. Lähde: THL

 

Ruokakasvatus - tehokas ja positiivinen työkalu lasten hyvinvointiin vaikuttamiseen

Elintavoilla, kuten ruoka- ja liikuntatottumuksilla, voidaan kvaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin ja tasapainoiseen painonkehitykseen. Suomalaiset lapset syövät tällä hetkellä esim. liian vähän kasviksia. Makumieltymykset ja ruokatottumukset syntyvät varhain ja kantavat pitkälle tulevaisuuteen.

Ruokakasvatus on yksi tehokas tapa vaikuttaa positiivisesti lastan hyvinvointiin. Lasten ruokakasvatus on tutkitusti vaikuttavaa: myönteinen ja innostunut suhde ruokaan edistää hyvinvointia, terveyttä ja oppimista. Varhaiskasvatus tarjoaa upean mahdollisuuden edistää esimerkiksi kasvisten käyttöä ruokakasvatuksen ja ruokalistasuunnittelun avulla sekä tutustuttamalla lapsia eri aistien avulla kasvisten maailmaan. 

 

Kunnallisessa ruokakasvatuksessa on voimaa, mutta työkaluja, koulutusta ja tietoa tarvitaan



Lasten ruokakasvatukseen osallistuvat kotien lisäksi monet ammattilaiset, kuten terveyden- ja ruokahuollon ammattilaiset, kasvatus- ja sosiaalialan henkilöstö, kuten lastentarhan opettajat, perhepäivähoitajat, päiväkerhojen ohjaajat ja perhetyöntekijöt. Kuitenkin ko. ammattilaisten peruskoulutuksessa on niukasti tietoa lasten ruoka- ja ravitsemuskasvatusta. Lisäksi henkilöstön omat arvot, asenteet, tiedot, taidot, omat kokemukset ja yhteisön toiminta vaikuttavat ruokakasvatukseen. Ammattilaisten tarve tiedolle ja osaamiselle arjessa on suuri. Kunnissa halutaan tasavertaistaa lasten hyvinvointioppista, jotta kaikilla olisi mahdollisuus ruokakasvatukseen.

 

Varhaiskasvatuksen uudet asiakirjat mahdollistamassa  

Suomen ensimmäinen varhaiskasvatusen ruokailusuositus julkaistiin vuonna 2018. Terveyttä ja iloa ruoasta -suositus opastaa varhaiskasvatuksessa, ruokapalveluissa ja lasten terveyden edistämisen parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä perheitä terveelliseen ja lapsen kasvua tukevaan ruokailuun. Se on yhteinen työkalu lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamisessa, kehittämisessä, seurannassa ja arvioinnissa. Suositus on laadittu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. 

Ruokakasvatuksen periaatteet pohjautuvat varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (VASU). Perusteiden tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia. VASUn avulla pyritään myös edistämään myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä kehittää lasten edellytyksiä omatoimiseen ruokailuun.

 

Ruokakasvatus - paljon muutakin kuin syömistä

Lasten ruokakasvatus on syömisen lisäksi puhetta, leikkiä, askartelua, tarinoita, loruja ja lauluja, tiede- ja taidetuokioita, yhdessä tekemistä ja pohtimista. Se tarjoaa lapsille oivalluksia esim. omista aisteista, omasta  ruokakulttuurista ja ruokaperinteistä, erilaisista ruokakulttuureista, ruoan reiteistä pellolta pöytään. Se lisää ruokailoa ja ruokarohkeutta, kannustaa hyviin valintoihin, lisää mahdollisuuksia nauttia ruoasta ja yhdessä syömisestä. Varhaiskasvatuksessa ruokakasvatusta voi tapahtua ruokapöydässä, leikin puolella, nukkarissa, siirtymissä, pihalla, retkellä tai toimintapäivissä.

Kansallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa esitetyt ruokakasvatuksen keskeiset tavoitteet:

• myönteinen suhtautuminen ruokaan ja syömiseen

• monipuoliset ja terveyttä edistävät ruokailutottumukset

• omatoiminen ruokailu ja monipuolinen, riittävä syöminen

• ateriahetkien kiireetön ilmapiiri

• hyvien pöytätapojen ja yhdessä syömisen kulttuurin opettelu

• ruokiin, niiden alkuperään, ulkonäköön, koostumukseen ja makuominaisuuksiin tutustuminen

eri aistien avulla tutkimalla

• ruokasanaston kehittäminen ruoasta keskustelemalla sekä tarinoiden ja laulujen avulla.

 

Mitä kasvattajien arki vaatii? -  Tarpeet, haasteet ja toiveet edellä

Ruokailu on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Se on osa päivittäistä pedagogista toimintaa, mutta myös keskeinen osa lasten tervettä kasvua ja kehittymistä. Koska varhaiskasvattajien päivät ovat dynaamisia, täytyy uusien rutiinien ja työkalujen sopia arkeen, helpottaa eikä hankaloittaa työtä. Kohderyhmähaastatteluissa varhaiskasvattajat toivoivat kehittäjien ymmärtävän mm. seuraavia asioita:

  • toivottiin vertaistukea hyvin toimivien käytäntöjen jakamiseen vinkkien muodossa
  • suunnitteluaika on vähissä. Jos tietoa pitää omaksua, tarvitaan jotain, mitä voi lukea esim. nukkarissa lasten nukkuessa, printti- tai mobiilimuodossa
  • päiväkodin työntekijöillä saattaa olla käytössä vain yksi tietokone, yksi sähköpostiosoite ja pari padia. Useimmat käyttävät omaa kännykkää esim. kahvitauolla tai nukkarissa tiedon ja ideoiden etsintään 
  • palvelun pitää olla avoin, ei salasanasuojattu ja käytettävissä monenlaisilla välineillä

 

Kohti ratkaisuja - kohderyhmälähtöisesti kehitetty verkkopalvelu

Olemme kohderyhmälähtöisesti kehittäneet maksuttoman, helppokäyttöisen verkkopalvelun lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Halusimme tehdä palvelu, joka tekisi arjen ruokakasvatuksesta helppoa ja innostavaa sekä mahdollistaisi varhaiskasvatuksen ravitsemussuositusten ja varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen tavoitteiden toteutumisen varhaiskasvatuksessa. Verkkopalvelu on suunnattu varhaiskasvatuksen ammattilaisille, ruokapalvelun työntekijöille, perhepäivähoitajille, seurakunnille, lapsiperhetyöntekijöille ja tuleville ammattilaisille eri koulutusasteilla. 

Sähköistä alustaa kehittävät yhteistyössä Sydänliitto, Tampereen kaupunki ja Voimia, Akaan kaupunki, Itä-Suomen yliopisto, kasvatustieteet, toisen asteen yhteistyössä Tredu sekä Metropolia AMK. Taustalla toimintaa ohjaa Varhaiskasvatuslaki 3 §, varhaiskasvatussuunnitelma (OPH 2016 - 2018) sekä varhaiskasvatuksen ruokailusuositus VRN 2018. 

Asiakkaiden osallistuminen

Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa kartoitettiin ammattilaisten tarpeita ja toiveita. Lisäksi selvitettiin yhteistyössä käyttäjien kanssa ruokakasvattajaroolin tunnistamiseen ja motivaation lisäämiseen liittyviä tekijöitä. Näiden  pohjalta on luotu verkkopalvelu, joka tukee tiedollisia ja taidollisia valmiuksia toteuttaa ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen periaatteita lapsilähtöisesti. Verkkopalvelun ensimmäinen versio avattiin 22.1.2020. Verkkopalvelu tarjoaa kasvatuksen ammattilaiselle tiedollista tukea ja ideoita, miten tukea lasta ja perhettä ruoka- ja ravitsemusasioissa. Verkkopalvelusta löytyy ruokakasvatuksen ideapankki ja tietopankki. 

Palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen ansiosta olemme pystyneet kehittämään monipuolisen verkkopalvelun juuri kohderyhmän tarpeisiin. Olemme keränneet arvokasta tietoa varhaiskasvattajien arjesta, haasteista, tarpeista ja toiveista. Palvelumuotoilun keinoin ja käyttäytymistieteellisiä teorioita (itsemääräämisteoria, motivaatioteoria) hyödyntäen olemme onnistuneet varmistamaan, että verkkopalvelun rakenne, sisältö, muoto, käytettävyys ja viestintäkanavat on suunniteltu ja rakennettu tavoittamaan mahdollisimman hyvin kohderyhmä sekä toimimaan optimaalisesti heidän arjessaan. Vuoden 2020 pilotoinnin aikana jatkamme tätä työtä: täydennämme tieto- ja ideapankkia sekä parannamme verkkopalvelun käytettävyyttä tarvepohjaisesti ja käyttäjälähtöisesti. Vuoden 2020 aikana jatkamme pilotointia, arviointia, jatkokehittämistä ja verkkopalvelun markkinointia. 

Ratkaisun kokeilu käytännössä

Prototyyppien avulla saadaan tärkeää palautetta käyttäjiltä ja voidaan havaita virheitä tai heikkoja kohtia. Varhaiskasvattajien lisäksi myös opettajat ja opiskelijat pääsi testaamaan ja kommentoimaan verkkopalvelun prototyyppiä kehittämistyön joka vaiheessa. Keräsimme tietoa prototyyppityöpajoissa, erilaisissa koulutuksissa, testaystyöpajoissa sekä kyselylomakkeilla. 

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Ottamalla mukaan muotoiluajattelua voidaan löytää useampia vaihtoehtoisia ideoita, kehityssuuntia, nopeammin ja tehokkaammin. Ihmiskeskeinen muotoiluajattelu - erityisesti, kun siihen liitetään esim. laadullista havainnointitutkimusta heti alkuvaiheessa kohderyhmäymmärryksen kartoittamiseen - tuottaa uutta ja usein yllättävää ymmärrystä sekä innovaatioita, jotka vastaavat tarkemmin kohderyhmän tarpeisiin. Käyttäjäkokemuksen kuvaaminen, tunteellistaminen ja tarinallistaminen auttaa niin kehittäjiä kuin sidosryhmiä hahmottamaan kokonaisuuksia sekä tarvittaessa muokkaamaan strategisesti joko koko organisaation tai hankkeen tapaa katsoa asiaa.

 

 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Suomen Sydänliitto ry
Toimintaympäristö
Varhaiskasvatuksen yksiköt, varhaiskasvatuksen opiskelijat
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)