Lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien juurruttaminen Etelä-Savossa

Luotu 15.03.2023
Lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien juurruttaminen Etelä-Savossa

Alustava idea

Toimintamallissa jalkautetaan ja juurrutetaan psykososiaalisia menetelmiä (IPC, Cool Kids) hyvinvointialueen perustason palveluihin. Tällä pyritään siihen, että alueen lapset ja nuoret saavat varhaista ja oikea-aikaista tukea jo perustasolla.

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret
Nuoret

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

KYS:n psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohanke (Nuorten mielenterveyden osaamiskeskustiimi, NMOK) on tuottanut Itä-Suomen yhteistoiminta-alueella (Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo) nuorten psykososiaalisten menetelmien koulutuksia ja näihin liittyvän koordinaation, menetelmän käyttöönoton sekä juurtumisen tukea yhteistyössä perustason ja erikoissairaanhoidon kanssa. Elokuussa 2022 Etelä-Savon hyvinvointialueelle palkattiin hankekoordinaattori tekemään menetelmien juurrutustyötä hyvinvointialueella yhteistyössä NMOK:n kanssa. Alueellisen koordinaatiotyön tarkoituksena on ollut tehostaa verkostoitumista alueella eri toimijoiden kanssa sekä tehostaa alueellisten tarpeiden huomiointia. Hankkeen edetessä yhteistyö aloitettiin KYS:n psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohankkeen kanssa myös lasten menetelmien osalta (KYS lastenpsykiatria). 

- Sosterin erillinen hanke tähän myös?

IPC- ja Cool Kids -menetelmät ovat valikoituneet lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien osalta perustasolla käyttöönotettaviksi siksi, että ne ovat kansainvälisesti vaikuttavaksi todettuja. ​Nämä menetelmät ovat myös helppokäyttöisiä ja kustannustehokkaita menetelmiä. Menetelmät sopivat hyvin käytettäviksi perusterveydenhuollossa ja erityisesti oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollossa, koska siellä menetelmät ovat nuorille helpoiten saatavilla.  ​

Kehittämistyö vastaa Etelä-Savon hyvinvointialueen strategiassa esiin nostettuun laadulliseen tavoitteeseen sujuvista ja oikea-aikaisista palveluista sekä ennaltaehkäisevien ja ihmistä lähellä olevien palveluiden kehittämisestä. 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Psykososiaalisten menetelmien levittämisellä ja juurruttamisella pyritään pitkän aikavälin tavoitteena siihen, että alueen lapset ja nuoret saavat varhaista ja oikea-aikaista tukea jo perustasolla, jolloin erikoissairaanhoidossa pystytään keskittymään vaikeimpien häiriöiden hoitoon.​ Reagoimalla oikea-aikaisesti lasten ja nuorten mielialaoireiluun pystytään ehkäisemään oireilun hankaloitumista ja pitkittymistä. ​

Tavoitteena on:

  • Parantaa psykososiaalisten hoitojen saatavuutta perusterveydenhuollossa ​
  • Juurruttaa psykososiaalisia menetelmiä Etelä-Savon hyvinvointialueelle

Tavoitteena on myös luoda hyvinvointialueelle koordinoitu menetelmärakenne.

 

Tavoitteiden saavuttaminen

Psykososiaalisten hoitojen saatavuutta alueen perusterveydenhuollossa ​pyritään parantamaan kouluttamalla alueen työntekijöitä edelleen valittuihin psykososiaalisiin menetelmiin. Menetelmien juurruttamistyötä tehdään yhteistyössä NMOK:n, KYS lastenpsykiatrian ja alueen esihenkilöiden kanssa. 

Pysyvän koordinaatiorakenteen mahdollistamiseksi hankkeen aikana suunnitellaan ja laaditaan psykososiaalisten menetelmien koordinaatiosuunnitelma hyvinvointialueelle. Koordinaatiosuunnitelmassa laaditaan suunnitelma vastuujaoista koskien:

  • Koulutusten järjestämisvastuuta
  • Koulutustarjonnan seuraamista
  • Alueen koulutustarpeen seurantaa
  • Menetelmäohjaajatarpeen seurantaa ja kouluttamista
  • Menetelmäohjausten toteutusta ja koordinointia
  • Koulutusajan jälkeisen menetelmätuen tarjoamista
  • Menetelmän käytön seurantaa ja laadun valvontaa
  • Menetelmää käyttävien yhteen saattamista ja menetelmien käyttöön tukemista
  • Alueellista yhteistyötä menetelmäkattavuuden varmistamiseksi 
  • YTA-yhteistyötä, kansallista yhteistyötä
  • Alueellista viestintää työntekijöille ja esihenkilöille

Koordinaatiosuunnitelma laaditaan yhteistyössä palvelualueiden päälliköiden kanssa. 

Seuranta ja arviointi

Hankkeen aikana seurataan:

  • Koulutettujen määrä (n), osuus kohderyhmästä (%)
  • Koulutuksilla (IPC) katettujen koulujen osuus kaikista yläkouluista  (%)
  • Menetelmää käyttävien määrä (n)
  • Toteutuneiden interventioiden määrä (n)

 

Ratkaisun keskeinen sisältö

Toimintamallissa levitetään, jalkautetaan ja juurrutetaan psykososiaalisia menetelmiä (pääasiassa IPC, Cool Kids) hyvinvointialueen oppilashuoltoon sekä perustason palveluihin. Tällä pyritään siihen, että alueen nuoret saavat varhaista ja oikea-aikaista tukea jo perustasolla.

Psykososiaalisten menetelmien pysyvän koordinaatiorakenteen ja juurtumisen mahdollistamiseksi hankkeen aikana suunnitellaan ja laaditaan psykososiaalisten menetelmien koordinaatiosuunnitelma hyvinvointialueelle. Koordinaatiosuunnitelmassa laaditaan suunnitelma vastuujaoista koskien:

  • Koulutusten järjestämisvastuuta
  • Koulutustarjonnan seuraamista
  • Alueen koulutustarpeen seurantaa
  • Menetelmäohjaajatarpeen seurantaa ja kouluttamista
  • Menetelmäohjausten toteutusta ja koordinointia
  • Koulutusajan jälkeisen menetelmätuen tarjoamista
  • Menetelmän käytön seurantaa ja laadun valvontaa
  • Menetelmää käyttävien yhteen saattamista ja menetelmien käyttöön tukemista
  • Alueellista yhteistyötä menetelmäkattavuuden varmistamiseksi 
  • YTA-yhteistyötä, kansallista yhteistyötä
  • Alueellista viestintää työntekijöille ja esihenkilöille

 

​Suomessa mielenterveyden häiriöt ovat nuorten merkittävin terveysongelma​ ja nuorten psyykkinen oireilu on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Jopa 20 %:lla nuorista on masennus- ja ahdistusoireilua​ ja tällä hetkellä jopa 9–10 % kaikista psyykkisesti oireilevista nuorista päätyy erikoissairaanhoitoon. Mielialaoireet tunnistetaan kouluissa kohtuullisen varhain ja tämän vuoksi esiin onkin noussut selkeä tarve lapsille ja nuorille suunnatuille varhaisille, näyttöön perustuville interventioille​. Reagoimalla oikea-aikaisesti mielialaoireiluun pystytään ehkäisemään oireilun hankaloitumista ja pitkittymistä pysyvästikin. ​Nuorten palveluiden kysynnän kasvu kaikkialla on niin voimakasta, että lisäresurssit eivät yksinään ratkaise tilannetta.  

 

Asiakkaiden osallistuminen

Pääasiallisena kohderyhmänä on Etelä-Savon hyvinvointialueen 13-18 -vuotiaat nuoret sekä tämän ikäisiä nuoria kohtaavat perusterveydenhuollon työntekijät lasten ja nuorten terveyspalveluissa (opiskeluhuolto), lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa (lasten ja nuorten perustason mielenterveysyksiköt ja erikoissairaanhoito) sekä kasvatus- ja perheneuvonnassa. Lasten menetelmien mukaan ottamisen jälkeen kohderyhmää ovat myös olleet alle 13-vuotiaat lapset sekä tämän ikäisiä hoitava henkilöstö. 

Hankkeen aikana on tavattu psykososiaalisia menetelmiä käyttäviä työntekijöitä sekä heidän esihenkilöitään osana implementaatiotyötä. Esihenkilöitä on tavattu yhdessä NMOK:n ja KYS lastenpsykiatrian kanssa sekä hyvinvointialuekohtaisesti että Itä-Suomen yhteistyöaluetasoisesti. Hankkeen aikana on tehty myös kahdenkeskistä esihenkilöyhteistyötä. Cool Kidsiä käyttäviä työntekijöitä on tavattu menetelmäohjausryhmissä ja IPC-menetelmää käyttäviä työntekijöitä on haastateltu menetelmän käyttöä edistävistä ja estävistä tekijöistä juurruttamistyön tueksi. 

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Hankekauden päättyessä psykososiaalisten menetelmien koordinaatiosuunnitelma ei ennättänyt muotoutua ja juurtua käyttöön. Hyvinvointialuetasoiselle kokonaiskoordinaatiolle nimettiin kuitenkin vastuuhenkilö. Lisäksi vastuuhenkilöt nimettiin opiskeluhuollosta sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Savon hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Etelä-Savon hyvinvointialue
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)