Kumppanuutta koronan keskellä - Järjestöt valmius- ja turvallisuussuunnittelussa

Luotu 25.05.2020
Kumppanuutta koronan keskellä - Järjestöt valmius- ja turvallisuussuunnittelussa

Alustava idea

Korona-poikkeusolot ovat nostaneet esiin tarpeen selventää startegisia rooleja valmius- ja turvallisuussuunittelussa.

Tämä toimintamalli tukee järjestöjen osallisuutta toimielimissä ja organisaatioiden yhdyspintatyössä mahdollisissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Organisaatiot

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista.

https://turvallisuuskomitea.fi/yhteiskunnan-turvallisuusstrategia/

Julkisen sektorin ja järjestöjen käytännön työn- ja vastuunjako poikkeusolojen aikana vaatii selkeyttämistä, joten keskustelua järjestötoiminnan roolista poikkeusoloissa tulisi viritellä laajalti. Tämä toimintamalli on laadittu sitä varten.

Kehittämistarve eri näkökulmista

Vuonna 2017 käynnistynyt Järjestö 2.0-ohjelma vahvistaa järjestöjen yhteistyötä kuntien ja maakuntien kanssa, tukee muutokseen valmistautumista ja edistää kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia nykypäivän tietoyhteiskunnassa.

Kun Koronasta johtuvat poikkeusolot alkoivat, pohdimme ohjelman maakuntahankkeissa mahdollisen yhteisen valmiuskyselyn laatimista järjestöille. Kävimme aiheesta kiinnostuneiden hankkeiden kesken keskustelun, jonka pohjalta päädyimme kysymyspatteriston luonnostelun ohessa koostamaan tukipaperin Järjestö 2.0-hankkeiden käyttöön, Meidän Häme- ja Järjestö 2.0 Etelä-Savon hanketyöntekijöiden toimesta. 

Monella alueella on jo olemassa hyvää, koordinoitua ja sopimuksenvaraista yhteistyötä. Joissain kohden yhteistyön, roolituksen ja koordinaation puutteet on kuitenkin havaittu valtakunnan tasolla asti, ja siksi tarvitaan toimia tilanteen selkiyttämiseksi. 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Tukipaperi sisältää taustatietojen lisäksi yhteistyön tarkistuslistan ja valmiuskyselypatteriston, jonka muotoilussa on haettu olennaisilta osin vertailtavuutta valtakunnalliseen poikkeustila-tiedonkeruuseen. Patteristo on laadittu vastaamaan enemmän alueelliseen kuin paikalliseen tarpeeseen.

Tarkistuslistan toimien tavoite on sekä selkeyttää järjestöjen keskinäistä ja julkisen sektorin välistä operatiivista roolitusta poikkeusolojen aikana että antaa valmiuksia järjestöedustuksen varmistamiseen startegisessa valmius- ja turvallisuussuunnittelussa.

 

Seuranta ja arviointi

Selvitä, onko tarpeen kartoittaa yhdistysten valmiusedellytykset peruspalveluiden turvaamiseen koronatilanteen keston ja laajuuden kaltaisissa tapauksissa. Voit käyttää kartoittamiseen alla olevaa kysymyspatteristoa. Sen laatimisessa on huomioitu kysymysten kiinnittyminen muuhun valtakunnalliseen tiedonkeruuseen poikkeusoloissa, painottuen strategiseen suunnitteluun.

  1. Millaisiin tehtäviin tai toimiin yhdistyksenne olisi valmis tai missä se voisi olla mukana poikkeusoloissa tai häiriötilanteissa? Onko yhdistyksessänne tehty valmiussuunnittelua poikkeusoloja tai häiriötilanteita varten?
  2. Minkälaisesta yhteistyöstä yhdistyksellenne olisi eniten hyötyä poikkeusoloissa toimimiseen liittyen?
  3. Kuinka montaa toimintamuodon käyttäjää tai tuen saajaa toiminnan keskeyttäminen ja/tai toimintapisteiden sulkeminen koskee arvionne mukaan tällä hetkellä?
  4. Onko yhdistyksessänne tunnistettu korona-aikaan liittyvä huomio, huolenaihe, huomiota vaativa tarve tai ilmiö asukkaiden hyvinvoinnissa ja terveydessä?

Ratkaisun keskeinen sisältö

Julkisen sektorin ja järjestöjen välinen työn- ja vastuunjako poikkeusolojen aikana vaatii selkeyttämistä, joten keskustelua järjestötoiminnan roolista häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tulisi viritellä laajalti. Tämä tukipaperi on laadittu sitä varten.

 

Koronakriisi on vaikuttanut ihmisten arkeen monin eri tavoin. Myös järjestöjen ja yhdistysten toiminnan edellytykset ja tarpeet muuttuvat poikkeusolojen tai häiriötilanteiden aikana. Korona-poikkeusolojen aikana korostuu erityisesti sosiaalisen tuen tarve, kun fyysisiä kontakteja vältetään ja liikkumista rajoitetaan. Tässä yhteydessä yhdistysten valmiudet avun ja tuen tarjoajina nousevat esille paikallisesti, seudullisesti ja maakunnallisesti. Kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen organisaatioiden tulisi varautumisessaan arvioida myös, tarvitsevatko he häiriötilanteissa tukea lisäksi esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöiltä tai seurakunnilta. Ennakoitu tiedon keruu, riskien hallinta sekä konkreettiset toimintasuunnitelmat mahdollistavat sen, että yhdistykset pystyvät toimimaan aktiivisesti myös poikkeustilanteissa tukien julkisen sektorin lakisääteisiä tehtäviä.

Asiakkaiden osallistuminen

Kohderyhmät ovat maakunnassa tai seutukunnalla toimivat paikallisyhdistykset ja yhteistyöjärjestöt sekä julkisen sektorin organisaatiot (kunnat, sote-kuntayhtymät, pelastuslaitokset, valtionhallinnon toimijat)

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Meidän Häme-hanke ja Järjestö 2.0 Etelä-Savo
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)