Kulttuurikirjaaminen liittää kulttuuri- ja taidetoiminnan sekä kulttuuriin, taiteeseen ja luovuuteen liittyvien tarpeiden, toiveiden sekä toimijuuden dokumentoinnin ja arvioinnin osaksi hoitotyön kirjaamisprosessia.
Kulttuurikirjaamisella tarkoitetaan kulttuuriin ja taiteeseen liittyvän toiminnan ja asiakaskohtaisen havainnoinnin kirjaamista potilas- ja asiakastietokantoihin.
Kulttuurikirjaamisen kehittäminen on aloitettu kulttuurisen vanhustyön kentällä.
Asiakkaiden, kuten esimerkiksi ikääntyneiden omat tavoitteet ja mieltymykset eivät vielä nouse riittävällä laajuudella esiin hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Taide, kulttuuri ja luovuus eivät ole kaikkien saavutettavissa, palvelut eivät kohdennu oikein ja hoivapalveluissa korostuu fyysisen toimintakyvyn tukeminen
Toimintamallin tavoitteena on että kulttuuriin, luovuuteen ja taiteeseen liittyvien tutkittujen, vaikuttavien toimintatapojen, menetelmien ja työotteiden käyttö lisääntyy. Pyritään siihen, että kulttuurista vanhustyötä pystytään yhä systemaattisemmin johtamaan tietoon perustuen.
Kirjaamisen avulla asiakkaiden kulttuuristen oikeuksien toteutuminen pystytään turvaamaan systemaattisesti.
Kulttuurikirjaamisen avulla tuetaan asiakaslähtöistä työotetta sekä vahvistetaan asiakkaan hyvinvointia ja arvokkaan elämän toteutumista. Se luo yhteisen ymmärryksen eri ammattilaisille ja systematisoi tiedon vaihtoa.
Kirjaaminen ja arviointi ovat keskeisessä roolissa sosiaali- ja terveyspalveluissa: Hoito- ja palvelusuunnitelmat ohjaavat koko hoitoprosessia. Näiden suunnitelmien tekeminen on Suomessa lakisääteistä.
Kulttuurikirjaamisen idea on hyödynnettävissä ja toteutettavissa kaikissa asiakastieto- ja toimintakyvyn arviointijärjestelmissä, sillä se on osa kokonaisvaltaista asiakkaan elämän/arkipäivän kuvausta. Kulttuurikirjaamisella asiakas ja hänen äänensä saadaan kokonaisuudessaan esille.
Kulttuurikirjaaminen liittää kulttuuri- ja taidetoiminnan, sekä kulttuuriin, taiteeseen ja luovuuteen liittyvien tarpeiden, toiveiden sekä toimijuuden dokumentoinnin ja arvioinnin osaksi hoitotyön prosessia sekä kirjaamisprosessia. Kulttuurikirjaamisen avulla nostetaan esimerkiksi asiakkaan hoidon suunnitteluvaiheessa esiin asiakkaan henkilöhistoriaa, mieltymyksiä, kiinnostuksen kohteita, tapoja ja tottumuksia. Tähän tarkoitukseen on kehitetty Kulttuurinen henkilöprofiili, joka nostaa esiin RAI-LTCF ja RAI-LTC arvioinnissa syntyvää tietoa.
Tarkemmin kulttuurikirjaamisella tarkoitetaan toiminnan ja asiakaskohtaisen havainnoinnin kirjaamista potilas- ja asiakastietokantoihin: asiakkaan…
kulttuurinen tausta ja mieltymykset (tulotilanne)
kulttuuriseen toimintaan liittyvät toiveet ja tavoitteet (suunnittelu)
osallistuminen kulttuuriseen toimintaan sekä (toteutus)
havainnointi toiminnan aikana ja jälkeen (arviointi)
Avaintoimijat ja roolit:
Kirjaamisen asiantuntijat: Toimintamallin kehittäminen ja jalkauttamisen tukeminen
Hoitotyön esihenkilöt: Henkilöstön tukeminen ja perehdytys, tiedon hyödyntäminen yksikön johtamisessa
Hoitotyön ammattilaiset, sosiaaliohjaajat, toimintaterapeutit, fysioterapeutit, kulttuuri- ja virkistystoiminnan ohjaajat: Havainnointi, arviointi ja dokumentointi, toiminnan suunnittelu ja toteutus
Taide- ja kulttuuritoimijat: Havainnointi ja tiedon tuottaminen kirjaamisen tueksi
Miten aloittaa toimintamallin soveltaminen?
Tarkastele olemassa olevia asiakastieto- ja toimintakyvyn arviointijärjestelmiä sekä kirjaamisohjeita. Miten niissä kulttuurikirjaaminen tulee näkyväksi? Löydätkö paikan, jonne tarpeita ja toiveita voi dokumentoida? Onko sovittu, miten päivittäisessä havainnoinnissa kirjataan taide- ja kulttuuritoiminta? Millä tavoin kulttuurikirjaaminen näkyy kirjaamisen auditoinnissa? Hyödynnetäänkö kulttuurikirjaamisesta kertyvää tietoa toiminnan suunnittelussa?
Sovi yhdessä kirjaamisasiantuntijoiden kanssa, miten tieto jatkossa kirjataan, kuinka usein, miten kertynyttä tietoa hyödynnetään hoidon suunnittelussa sekä tuodaan johtamisen tueksi. Varmistakaa, että jokainen työyhteisössä ymmärtää kulttuurikirjaamisen kuuluvan kaikille.