Kainuun päihdetoimijat verkosto koostuu Kainuun alueen toimijoista, jotka kohtaavat päihteitä käyttäviä sekä heidän läheisiään. Toimijaverkoston tarkoituksena on tietoisuuden lisääminen päihde- ja riippuvuuspalveluista Kainuun hyvinvointialueella sekä julkisella että järjestöpuolella. Merkittävin tavoite on alueellisen yhteistyön parantaminen sekä vaikuttaminen päihdepalveluiden kokemukselliseen saatavuuteen asiakkaiden näkökulmasta.
Kainuun päihdetoimijat verkoston toimintaa koordinoi Kainuun tulevaisuuden SOTE-keskushankkeen (HELLÄ II) suunnittelija, joka on vastannut verkoston koolle kutsumisesta ja vierailijoista, esityslistalle tulevista asioista, muistion kokoamisesta sekä tiedottamisesta kokoontumisten välillä. Verkosto on kokoontunut kerran kuukaudessa Teams-tapaamisena 1,5–2 tuntia kerrallaan. Suunnittelijan työparina tapaamisten ja teemojen suunnittelussa on toiminut Muutosta Ilmassa- hankkeen hanketyöntekijä.
Kainuussa mielenterveys- ja päihdepalveluista hieman yli puolet (52 %) tuotetaan julkisella puolella, n. kolmasosa on yksityisen sektorin sekä 15 % yhdistysten ja säätiöiden tuottamaa. Kainuun hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat MIELI-suunnitelman mukaisesti avohoitopainotteisia eikä hoitoon hakeutumiseen tarvita lähetettä. Yli puolet Kainuun hyvinvointialueen aikuisten mielenterveys ja päihdepalvelujen henkilöstöresurssista työskentelee ”yhden luukun periaatteella” yhdistetyissä miepä-yksiköissä. Vuotta 2020 koskevassa ESMS-R-kartoituksessa merkittävin havainto on se, että Kainuun alueella mielenterveys ja päihdepalvelujen päivätoiminnoista 75 % on yhdistysten tai säätiöiden tuottamaa palvelua.
Päihdehuollon asiakkaiden määrä avohoitopalveluissa on pysytellyt Kainuussa viimeisten kolmen vuoden (2019 - 2021) aikana samansuuruisena 1000 asukasta kohden: 10,4 - 10,5 - 10,3, joka herättää epäilyksen siitä, ettei hoidon piirissä ole riskikäyttäjiä, jotka hyötyisivät palveluista. Vuonna 2020 Kainuussa oli Suomen suurimmat luvut päihdesairauksien aiheuttamista sairaalahoidoista sekä terveyskeskusten vuodeosastoilla että erikoissairaanhoidossa: 45,5 hoitopäivää 1000 asukasta kohti (koko maassa 25,8). Päädiagnoosina oli alkoholin tai huumeiden käytöstä aiheutunut sairaus 232 asiakkaalla, hoitojaksoja oli 464 ja hoitopäiviä 3261.
Painopistettä ennaltaehkäisyyn – ja tähän tarvitaan kaikki alueen toimijat.
Riippumatta siitä, että 3. sektori (yhdistykset ja säätiöt) on Kainuun alueella merkittävä päivätoimintojen tuottaja, ilmapiiri ja keskustelukulttuuri päihdekentän toimijoiden välillä on ollut pitkään polarisoitunutta.
Kainuun tulevaisuuden SOTE-keskushankkeen tavoitteena on vahvistaa laajaa yhteistyötä, tiedonkulkua, asiantuntemusta ja tietoperustaa – Kainuun alueen päihdetoimijoilta on puolestaan noussut esiin toive aidosta yhteistyön tiivistämisestä sekä 3. sektorin ja kokemusasiantuntijoiden roolien tunnustamisesta.