Kiertävien perhehoitajien ja kotihoidon yhteistyö

Luotu 24.10.2023
Kiertävien perhehoitajien ja kotihoidon yhteistyö

Alustava idea

Kiertävien perhehoitajien, sekä kotihoidon yhteistyöllä pyritään osaltaan turvaamaan asiakastarpeen mukaiset palvelut kotiin ja tukemaan erityisesti yksinäisyydestä kärsivien ikäihmisten kotona pärjäämistä.

Kohderyhmä

Ikäihmiset

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Kuten tiedämme, Pohjois-Karjalassa väestö ikääntyy voimakkaasti. Ikääntyvän väestön myötä sotepalveluiden tarve kasvaa edelleen ja tarve kotiin annettavien palveluiden ketterälle kehittämiselle on tärkeä vastaamaan asiakastarpeiden mukaista palvelutuotantoa. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on aito halu tuottaa strategian mukaiset, oikea-aikaiset ja asiakaslähtöiset palvelut ja tämäkin yhteistyömuoto tukee osaltaan tätä tavoitetta.

Ikääntyminen tuo mukanaan usein myös yksinäisyyttä, on tärkeää tunnistaa iäkkäiden yksinäisyys ja pystya vastaamaan siihen tarpeen mukaisessa laajuudessa myös sotepalveluiden avulla. 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Yhteistyön tiivistämisen avulla tavoitellaan tehokkaasti osaltaan hyvinvoivia kotona asuvia ikäihmisiä, tilanteissa joissa he tarvitsevat viipyilevää läsnäoloa esimerkiksi yksinäisyyden tai hetkellisen palvelutarpeen kasvun myötä (esim kotiutuminen) Toiminnalla tavoitellaan myös tehokkaasti tuotettuja kotihoitopalveluita, sekä kiertävien perhehoitajien toiminnan sujuvuutta. Yhteistyön avulla nähdään mahdollisuuksia myös työhyvinvoinnin kasvuun veto-ja pitovoiman kasvattamiseksi ko. palveluissa.

Tavoitteiden saavuttaminen

Kiertävien perhehoitajien ja kotihoidon yhteistyön tiivistäminen on moninainen prosessi joka on vaatinut aikaa, suunnittelua sekä tavoitteellista toimintatapaa. Kiertäviä perhehoitajia on työskennellyt perhekeskuksen kautta, toimeksiantosopimuksilla mutta toiminta on ollut melko pienimuotoista ja keskittynyt vain joillekin hyvinvointialueen alueille.

Yhteistyön tiivistäminen, sekä toiminnan laajentaminen ja systematisoiminen vaatii selkeitä prosesseja ja toimivia sähköisiä ohjelmia. Prosessin peruspalasten kautta kiertävien perhehoitajien toimintaa voidaan laajentaa ja yhteistyötä voidaan tiivistää edelleen kotihoidon ja kiertävien perhehoitajien tiiviiksi ja sujuvaksi yhteistyöksi jolla palvellaan asiakkaiden palvelutarvetta mahdollisimman laadukkaasti.

Seuranta ja arviointi

Jatkossa toimintaa tullaan mittaamaan monitasoisesti. Lyhyen aikavälin vaikutusten mittaamista ja arviointia voidaan tehdä alueellisen toimintavolyymin tasolla, työntekijä- ja asiakastyytyväisyysmittareilla, sekä muun suoraan kerättävän tilastointidatan avulla.  Pidemmän aikavälin vaikuttavuutta voidaan arvioida mm. kotihoitoasiakkaiden pysyvyyden, henkilöstörakennemuutosten, sekä asiakkaiden liikkuvuuden mittaamisen kautta.

Ratkaisun keskeinen sisältö

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella asuu 162 540 asukasta (tilanne 31.12.2022), alueen asukasmäärä on hiljalleen laskussa. Väestörakenne on ikääntyvä, suureti ikäluokat kasvattavat ikääntyvien asukkaiden määrää voimakkaasti ja näin ollen myös huoltosuhde tulee muuttumaan tulevina vuosina. Hyvinvointialueen kotihoidon piirissä on 1187 asiakasta (2022)  (pohjois-karjala.fi). 

Siun soten strategiassa tähdätään asiakaslähtöisiin, oikea-aikaisiin, sekä yhdenvertaisiin palveluihin (Siun sote 2023). Myös laki ohjaa tarjoamaan palveluita asiakaslähtöisesti, ja tasavertaisesti (Sosiaalihuoltolaki 8.7.2022/589).

Kotiin annettavien palveluiden osalta keskeistä on se, että ikäihmiset saavat hoidon ja hoivan sujuvasti ja laadukkaasti kotiin, jolloin matkustamiseen ja laitoksiin liittyvä stressi ja rasitus vähenevät. Tässä toimintamallissa tarkastelemme kotihoidon ja kiertävien perhehoitajien yhteistyön avulla tarjottavia mahdollisuuksia ikäihmisten kotona pärjäämisen tueksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Yhteistyö vaatii osaamista, riittäviä resursseja, sekä selkeää prosessia. Palveluihin ohjautumisen kuva on oltava selkeä ja sen toteutus jouhevaa. Viestintään on tärkeää panostaa niin organisaation sisäisesti, kuin ulkoisesti koskien työntekijä- ja asiakasviestintää.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-karjalan hyvinvointialue
Rahoittaja
Ei erillisrahoitusta