Toimintamalli keskittyy tavoittamaan kotona asuvia, toimintakykyisiä 60+ -vuotiaita miehiä, erityisesti sellaisia, jotka eivät ole aktiivisesti mukana lähiyhteisönsä järjestämissä toiminnoissa. Jalkautuvan työn avulla heille voidaan viestiä käynnistyvästä tai käynnissä olevasta miesporukkatoiminnasta, joka tarjoaa vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä ilman muodollisia velvoitteita. Samalla kerätään tietoa miesten arjesta ja mahdollisista tarpeista, jotka voivat liittyä yksinäisyyteen, eristyneisyyteen tai haluun olla mukana aktiivisessa toiminnassa.
Jalkautuva työ tapahtuu julkisilla paikoilla, joissa kohderyhmä liikkuu, kuten kauppakeskuksissa, puistoissa, markkinoilla ja muissa miesten suosimissa paikoissa. Työtä ei tehdä kotikäynneillä, vaan toimintaa kohdennetaan paikkoihin, joissa miehet viettävät aikaa ja ovat avoimempia kohtaamiselle. Tavoitteena on luoda matalan kynnyksen kohtaamisia, joissa työntekijä voi esitellä miesporukkatoimintaa ja keskustella miesten kanssa heidän tarpeistaan ja kiinnostuksistaan.
Jalkautuvan työntekijän rooli on keskeinen: hänen tulee olla helposti lähestyttävä, aktiivinen ja ammattimainen. Hän kykenee viestittämään ryhmätoiminnan hyödyistä ja kannustamaan miehiä mukaan toimintaan. Työntekijä voi myös jakaa esitteitä, ilmoituksia ja kerätä yhteystietoja kiinnostuneilta miehiltä. Tavoitteena on herättää kiinnostusta ja auttaa miehiä löytämään mielekästä yhteisöllistä tekemistä.
Jalkautuva työ täydentää muiden viestintäkanavien käyttöä, kuten asiantuntijaviestintää ja lehti-ilmoituksia, ja muodostaa osan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka tukee miesten osallisuutta ja hyvinvointia yhteisöissään.
Jalkautuva työ käytännössä
Jalkautuvan työn toteutus keskittyy kohtaamisiin paikoissa, joissa miehet arkisin liikkuvat ja viettävät aikaa. Näitä paikkoja voivat olla esimerkiksi:
- Ostoskeskukset: Ostoskeskusten oleskelualueilla ja aulatiloissa voi kohdata miesten arkea ja kertoa ryhmätoiminnasta, jakaa esitteitä ja keskustella miesten kiinnostuksista.
- Markkinat ja torit: Erityisesti aamupäivisin torit ja torikahvilat ovat paikkoja, joissa miehet voivat pysähtyä ja osallistua keskusteluihin.
- Huoltoasemat, huoltoaseman kahvilat: Miehet, jotka nauttivat ajamisesta, voivat tavata työntekijän esimerkiksi huoltoasemalla, jossa jalkautuva työ voi tavoittaa arkea elävöittävän keskustelun kautta.
- Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat: Paikalliset kulttuuri- tai liikuntatilaisuudet, kuten kirjastojen yleisöluennot ja vastaavat, voivat tarjota mahdollisuuksia kohdata miehiä ja esitellä ryhmätoiminnan tarjontaa.
- Diakoniaruokailu, ruoanjako: Seurakuntien tai muiden järjestöjen tarjoamat yhteiset ruokailut tai vastaavat tilaisuudet voivat tarjota mahdollisuuden miesten tavoittamiseen.
Infopisteitä pidetään noin 1–2 tuntia kerrallaan, jolloin työntekijä voi keskustella miesten kanssa, jakaa esitteitä ja kerätä yhteystietoja, jos he ovat kiinnostuneita liittymään mukaan. Infopiste tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että työntekijä jalkautuu esimerkiksi johonkin edellä mainittuun paikkaan mukanaan toiminnan markkinointimateriaalia (ks. Materiaalit ja välineet). Tavoitteena on luoda matalan kynnyksen kohtaamisia, joissa miehet voivat helposti kysyä lisätietoja ja saada käsityksen siitä, mitä ryhmätoiminta voisi heille tarjota.
Infotilaisuuksia järjestetään yhteistyössä esimerkiksi paikallisten kirjastojen kanssa. Näissä tilaisuuksissa voidaan käyttää infopistemateriaalin lisäksi PowerPoint-esityksiä toiminnasta ja tarjota esimerkiksi kahvit, mikä houkuttelee osallistujia paikalle.
Infotilaisuudet kestävät yleensä noin 1–2 tuntia, ja ne tarjoavat osallistujille mahdollisuuden tutustua tarkemmin toimintaan, esittää kysymyksiä ja saada käytännön tietoa ryhmätoiminnasta. Tavoitteena on, että tilaisuus herättää kiinnostusta ja luo yhteisöllisyyttä miesten keskuudessa.
Monen eläkkeelle jääneen miehen identiteetti, sosiaaliset suhteet ja merkityksellisyyden tunne ovat pitkään perustuneet työelämään ja siihen liittyviin yhteisöihin. Eläkkeelle siirtyminen saattaa johtaa eristäytymiseen ja vähentää yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan, erityisesti silloin, kun miehet jäävät ilman aktiivisia sosiaalisia verkostoja tai kiinnostuksen kohteita. Tämä voi johtaa kokemukseen osattomuudesta ja yksinäisyydestä, mikä vaikuttaa miesten hyvinvointiin.
Eläkkeelle jääneet miehet voivat olla muita sukupuolia herkempiä jäämään eristyksiin, ja heidän osallisuutensa erilaisiin yhteisöihin tai vertaisryhmiin saattaa jäädä vähäiseksi. Digisyrjäytyminen on myös merkittävä haaste, sillä monet miehet eivät ole yhtä aktiivisia digitaalisissa palveluissa kuin nuoremmat sukupolvet, mikä voi vaikeuttaa heidän yhteydenpitoaan ja osallistumistaan.
Yksinäisyys ja syrjäytyminen voivat lisätä miesten riskiä kohdata esimerkiksi masennusta, päihteiden käyttöä ja muita hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Miesten osallistuminen sosiaalisiin ryhmiin voi olla kuitenkin vähemmän luontevaa ilman, että tarjotaan riittävästi matalan kynnyksen mahdollisuuksia. Toisaalta tutkimukset osoittavat, että miesten osalta yksinäisyyteen liittyvä apu ei aina ole helppoa, sillä he voivat kokea avun hakemisen vaikeaksi tai vieraalta. Tämän vuoksi jalkautuva työ tarjoaa tärkeän väylän tavoittaa miehet heidän omassa ympäristössään ja tukea heitä osallistumaan yhteisön toimintaan ilman, että tarvetta sote-palveluille olisi. Tavoitteena on rohkaista miehiä osallistumaan ryhmätoimintaan, joka tarjoaa mahdollisuuden vertaiskeskusteluihin ja yhteisön tukeen ilman, että se perustuisi suoraan terveyspalveluiden käyttöön.