Itä-Lapin seutukunnallinen hyvinvointityö - Tilanneselvitys sekä järjestöjen yhteistoiminnan tuki järjestöneuvottelukunnan käynnistämisessä

Luotu 03.04.2020
Itä-Lapin seutukunnallinen hyvinvointityö - Tilanneselvitys sekä järjestöjen yhteistoiminnan tuki järjestöneuvottelukunnan käynnistämisessä
Itä-Lapin seutukunnallinen hyvinvointityö - Tilanneselvitys sekä järjestöjen yhteistoiminnan tuki järjestöneuvottelukunnan käynnistämisessä

Alustava idea

Toimintamalli on osa Itä-Lapin seutukunnallisen järjestöneuvottelukunnan perustamisen kokonaisuutta, jonka prosessi on kuvattu Innokylään. Kokonaisuuteen pääset tutustumaan esimerkiksi tämän linkin kautta: https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/ita-lapin-seutukunnallinen-hyvinvointityo-jarjestojen-yhteistyoelimen. 

Tarkoituksena on

  1. tuottaa raportti lakisääteisten vaikuttamistoimielinten, kyläyhdistysten  sekä muiden järjestöjen kehittämis- ja koulutustarpeista
  2. järjestää koulutustilaisuuksia, joiden yhteydessä pohditaan kuntakohtaista edustajien valintaprosessia seutukunnalliseen yhteistyöelimeen
  3. järjestää kuntakohtainen valintaprosessi

Invalidiliitto ry tukee rahallisesti vammaisneuvostojen koulutusta, joten he saavat oman koulutusprosessinsa. Muille koulutus järjestetään kuntakohtaisina kokonaisuuksina. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Koko väestö

Linkit - Liitteet
Järjestöneuvottelukunnan toiminnan käynnistäminen Itä-Lapissa
High Five - Yhteistyöllä hyvinvointia Itä-Lappiin -hankkeen kotisivut

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Toimintaympäristönä on viisi asukasluvultaan pientä, mutta pinta-alaltaan suurta naapurikuntaa Itä-Lapissa. Lakisääteiset vaikuttamistoimielimet on perustettu ja ne ovat aloittaneet toimintaansa. Kunnat tukevat yhdistyksiä myöntämällä avustuksin tapahtumiin, joita onkin alueella useita samaan aikaan. Yhdistyksiä on monia, mutta toimijoita vähän.

Kunnallisessa päätöksenteossa on mietitty pitkään erilaisia tapoja mahdollistaa kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon. Alueella on yhdessä kunnassa nimetty järjestöjen edustaja hyvinvointilautakunnan varsinaiseksi jäseneksi. Se on mahdollisuus ja avaus kohti systemaattista kuntalaisten kuulemista ja toisaalta kunnissa toimivien yhdistysten yhteistyötä. 

HIGH FIVE - Yhteistyöllä hyvinvointia Itä-Lappiin -hankkeen yhtenä tavoitteena on seutukunnallisen järjestöjen yhteistyöfoorumin/yhteistyöelimen/järjestöneuvottelukunnan perustaminen. Tämä on ensimmäinen askel kohti kokonaistavoitetta. Jos asiat etenevät suotuisasti seutukunnallinen foorumi aloittaa toimintansa keväällä 2021. Meidän on kuitenkin otetta huomioon Suomessa vallitseva poikkeustila, joten tavoitteeseen pääsy voi viivästyä muutamalla kuukaudella. 

Kehittämistarve eri näkökulmista

Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen ovat olleet jo pitkään arvona ja tavoitteellisen toiminnan päämääränä. Monissa kokeiluissa on jo löydetty toimia ratkaisuja, mutta systemaattisesta kokonaisuudesta ei voida vielä puhua. Usein on jopa päädytty hylkäämään hyvätkin vaihtoehtoiset toimintamallit, jos ne ovat olleet toteutettavaksi liian haasteellisia eikä toimintavalikkoa ole päivitetty kokonaisuutena. Uudet asiat ovat tulleet toteutettavaksi entisten lisäksi ja siksi uusien asioiden opettelu on liian haasteellista kenelle tahansa.

Perustarve on joka tapauksessa järjestöjen seutukunallisen keskustelufoorumin toiminnan käynnistäminen. Tällaista foorumia ei ole aikaisemmin ollut Itä-Lapissa. Foorumi tulee olemaan osa päätöksentekoa ja kuntalaisen äänen kuuluvaksi tekemistä. Tarpeet pohjautuvat pitkälti järjestöjen toimntamallien päivittämiseen siten, että demokratia vahvistuisi päätöksenteossa.

Tarpeita kartoitetaan seutukunnassa toteutettavaan tilannekatsaukseen, jonka tuloksena saadaan määräajoin toistettava pohja raportoinnista.

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Tässä toimintamallissa ei suoranaisesti ole kyse muutoksesta, vaan uuden toimintamallin työstämisestä ja käyttöön ottamisesta seutukunnassa.

Tavoitteiden saavuttaminen

Prosessin sisään rakentuu kaksi polkua, koska Invalidiliitto ry:n rahallinen tuki kohdentuu ainoastaan vammaisneuvostojen kouluttamiseen. Aluksi tapahtuvassa selvittelyvaiheessa kaikki ovat mukana, mutta koulutuksen aikana vammaisneuvostoille tehdään erillinen suunnitelma ja toteutus. Toinen polku suunnataan kaikille muille yhdistyksille. Koulutusten jälkeen polkut kohtaavat uudelleen.

  1. Itä-Lapin seutukunnan järjestöjen puheenjohtajiston yhteinen suunnitelu ja tarvekartoitus.
  2. Tarkemman koulutus- ja kehittämistarpeisiin liittyvän tarveselvityksen tekeminen. Tässä otetaan huomioon myös eri tilanteissa tehdyt muut kartoitukset.
  3. Koulutuksen suunnitteluvaihe
  4. Tarvelähtöisen koulutusten järjestämisen vaihe
    1. Itä-Lapin kuntayhtymän vammaisjärjestöille kohdennettu koulutus
    2. Itä-lapin kuntayhtymän muille järjestöille kohdennettu koulutus
  5. Jokaisessa kunnassa päätetään ketkä tulevat edustajaksi seutukunnalliseen järjestöjen keskustelufoorumiin
  6. Tässä vaiheessa siirrytään kokonaisuudessa seuraavaan vaiheeseen, jossa kuntien valitut henkilöt suunnittelevat yhteistyöfoorumin toimintasäännöstöä ja -periaatteita.

 

Seuranta ja arviointi

Arviointikysymys 1: Kuinka moni kohderyhmän henkilöistä osallistuu seutukunnallisen yhteistyön kehittämisprosessiin 

  1. Järjestöjen/yhsitysten lukumäärä aluella
  2. Prosessiin liittyvien järjestöjen/yhdistysten määrä 
  3. Aktiivisesti kehittämistyössä mukana olevien lukumäärä

Arviointikysymys 2:  Miten mukana olevat henkilöt kokevat kehitettävä olevien asioiden vastaavan heidän odotuksiaan ja tarpeitaan?

  1. Kirjalliset palautteet
  2. Sähköiset palautteet
  3. Palautekesksutelut yhteisissä tilaisuuksissa

Ratkaisun keskeinen sisältö

SITRAn (Suomen itsenäisyyden juhlarahaston) mobilisoimana on moniäänisessä asiantuntijafoorumissa määritelty 2010-luvun demokratian olevan 1) oma-aloitteista yhteisen hyvän tekemistä, 2) ideoimista ja yhdessä tekemistä julkisahallinnon kanssa sekä 3) hallinnon ja päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Näitä asioita on jo tehty Itä-Lapin seutukunnassa kunnallislaissa määriteltyyn osallisuuteen perustuen esimerkiksi asukasraadeissa, osallistuvassa budjetoinnissa ja erätauko -konseptilla toteutetuissa keskusteluissa.

Seutukunnallisen järjestöjen yhteistoimintaelimen toiminnan käynnistäminen on yksi demokratian kehittämisen keinoista. Koska jokaisessa kunnassa suuri määrä itsenäisesti ja yksin toimivia järjestöjä, on yhteinen työskentely käynnistettävä pienin askelin. Tärkeää on perehtyä järjestöjen koulutuksellisiin tarpeisiin  ja tavoitteisiin. Selvityksen perusteella järjestetään kunnallisia tai seutukunnallisia koulutuksia ja käynnistetään prosessi kohti yhteistoimintaelintä. 

Asiakkaiden osallistuminen

Kohderyhmäläiset eli vaikuttamistoimielinten jäsenet sekä alueella toimivien järjestöjen edustajat ovat koko ajan mukana prosessissa. Kaikki ovat luomassa suunnitelmaa aluksi puheenjohtajistolla ja heti seuraavassa vaiheessa kaikki yhdessä. Tämä tietysti vaatii aktiivisuutta ja mielenkiintoa olla kehittämässä omaa asiaa vapaaehtoisesti. 

Käytössämme on dialogisten menetelmien laaja kirjo. Menetelmän valitaa on vaikea tehdä tuntematta kokonaisuutta tarkemmin. Prosessin edetessä valinta tapahtuu ja menetelmä mofioidaan osallistujille kulloiseenkin tilanteeseen mahdollisimman hyvin soveltuvaksi. Menetelmä kuvataan myös tässä raportissa. 

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Lapin hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Itä-Lapin kuntayhtymän kunnissa toimivissa järjestöissä: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Muu rahoittaja