Kotihoidon asiakkaalle kotiin asennetun teknologian kautta saadaan arjen aktiivisuus- eli tilannetietoa. Tiedon avulla seurataan kotona pärjäämistä ja palvelutarvetta, muodostetaan hälytyksiä ja kootaan raportteja tiedolla johtamisen tueksi. Toiminta on osa etäpalvelukeskusta.
Ikääntyneillä henkilöillä on oikeus saada kotihoidon palvelua ja etäpalveluja tasa-arvoisesti riippumatta missä asuu (etäisyydet). Fyysiset kotihoidon käynnit vaativat aikaa ja hoitajaresurssia. Kotihoidossa on jatkuva henkilöstön resurssipula. Ikääntyneiden tilannekuva -mallin avulla haetaan tähän ratkaisuja.
Saada asua omassa kodissa niin pitkää kuin mahdollista, se on useimpien ikäihmisten toive. Ikääntyneillä on tarve elää itsenäistä, turvallista ja tavallista arkea oman rytmin mukaisesti. Näitä tarpeita halutaan tukea kotihoidolla. Kotihoidon ammattilaiset haluavat tehdä hoitotyönsä mahdollisimman hyvin, arvojen mukaisesti ja eettisesti oikein.
Yhtälössä, jossa kotihoidon henkilöstö- ja aikaresurssit ovat jatkuvasti yhä tiukemmassa, helppokäyttöisten teknologioiden avulla tuetaan hyvää hoitotyötä. Hoitajat tarvitsevat lisää osaamista teknologioiden käyttöön. Samat teknologiat lisäävät myös kotona asuvien turvallisuutta. Kaikki kotona pärjäävät ikäihmiset eivät enää osaa käyttää puhelinta tai turvapuhelinta. Sen vuoksi arjen etä- ja tukipalveluissa ja kotihoidossa pitää olla valmius varmistaa asiakkaan turvallisuus joko teknologian avulla tai käynteinä.
Sensoriteknologialla vastataan sekä hoitotyön että asiakkaiden tarpeisiin. Oleellista on tunnistaa asiakkaan tarpeet, aktiivisuuden etäseurannan tuoma hyöty hoitotyössä sekä mahdollisuus tukea monipuolisemmin asiakkaan turvallisuuden kokemusta.
Tavoitteita ovat:
Arjen tuki- ja etäpalvelut koordinoivat uusien teknologioiden käyttöönottoa, joilla tuetaan ikääntyneiden kotona asumista. Jatkuva kehittäminen on osa asiantuntijatyötä ja käyttöönottoa toteutetaan Ikääntyneiden tilannekuva -toimintamallin päälle, jossa roolit ja vastuut ovat selvillä.
Teknologia
Valitaan käytettävä teknologia, tehdään sopimus tarvittavista palveluista, teknologian toimittamisesta, käytön tuesta ja huollosta. Sopimukset, tarvittavat tietosuojaselosteet, DPIA-määrittely tehdään valmiiksi ennen teknologian tilaamista. Teknologiatoimittaja vastaa laitekoulutuksista ja huolloista, joiden maksullisuus kannattaa huomioida sopimusta tehtäessä. On hyvä miettiä myös tarvittavat integraatiot muihin teknologioihin ja toiminnanohjausjärjestelmiin.
Kotihoito
Kotihoidon palvelupäällikön, lähiesihenkilöiden ja tukipalvelujen palvelupäällikön kanssa sovitaan käyttöönoton alueet, arvio asiakasmäärästä ja aikataulusta sekä aloitukseen käytettävät resurssit.
Tärkeää on valmistella koulutus/työpaja lähelle käyttöönoton aloitusta eli laitevientejä asiakkaille. Käyttöönoton tuki varmistaa, että jokaisella työntekijällä on riittävästi osaamista käyttää teknologiaa työvälineenä ja valmius ohjata asiakasta laitteiden käytössä. Käytännössä hoitajien motivaation ylläpysymiseksi tulee välillä joustaa tai välillä edetä tiiviimmin, sillä oppijat omaksuvat asioita eri tahtiin. Toiminnan vakiinnuttua siirrytään kevyempään käytön tukeen ja uusien työntekijöiden perehdyttämiseen.
Asiakkaat
Asiakkaille ja omaisille tiedotetaan mahdollisuudesta saada käyttöön erilaisia teknologioita. Asiakkaille tarjotaan myös mahdollisuus nähdä ja tutustua teknologiaan eli saada ohjausta ja neuvontaa kotiin. Käyttöönoton ehtona on asiakkaan antama suostumus, jonka kotihoidon hoitaja pyytää asiakkaalta. Asiakas maksaa vain kotihoidon ajasta, ei teknologiasta. Palvelusta tehdään tukipalvelupäätös.
Organisaation toimintaprosessin muut toimijat
Palveluohjaukselle ja arjen etä- ja tukipalveluille järjestetään teknologiakoulutus ja varmistetaan muilta toimijoilta (kuten laskutus), millaista tukea he kokevat tarvitsevansa omassa roolissaan. Tämän perusteella järjestetään koulutusta ja työpajoja.
Organisaation ulkopuoliset toimijat
Opiskelijoille, järjestöille ja seurakunnalle pidetään laite-esittelyjä yleisen teknologiatietämyksen laajentamiseksi.
Tilannekuva -toimintamallissa arviointia tehdään systemaattisesti ja säännöllisesti. Arviointi kuvaa sensoritiedon tuomia hyötyjä suhteessa toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin.
Akuutti tilannekuva: turvapalveluihin ohjautuvien hälytysten ja kotihoitoon välitettyjen tehtävien määrät/kuukausi sekä kotihoidon toteuttamat auttajakäynnit/kuukausi.
Ennakoiva tilannekuva: Ennakoivan tilannekuvan muodostamisessa tietoja verrataan hoitajien potilastietojärjestelmään tekemiin kirjauksiin. Yksilöllinen aktiivisuuden seuranta ja tieto kokonaisuusaktiivisuudesta yhdistetään hoitoon ja toimintakyvyn RAI-arviointiin. Aktiivisuudessa tapahtuvista muutoksista muodostuneet tehtävät välitetään kotihoitoon eli etäpalveluista kotihoitoon ohjatut tehtävämäärät/kuukausi.
Tekninen tilannekuva: laitteiden asennus- ja huoltomäärät (kustannukset)/kuukausi
Tiedolla johtamisen tilannekuva ja tiedon kokoaminen: Raporttitietoa saadaan asiakaskohtaisesti ja alueittain teknologia-alustan kautta. Tiedolla johtamisessa tietoja verrataan kotihoidon käyntimääriin ja matkakuluihin sekä käytettyyn aikaan.
Asiakaspalautteen ja asiakaskokemuksen kerääminen säännöllisesti toteutettuna.
Kotihoidon asiakkaille asennetut sensorit eli liiketunnistimet tuottavat tietoa asiakkaan kotiarjen aktiivisuudesta ja vuorokausirytmistä. Tiedon avulla voidaan ennakoida ja reagoida asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuviin muutoksiin ja käyttää tietoa toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin tukena.
Ikääntyneiden tilannekuva -malli edistää ja ohjaa hyödyntämään sensorien kautta tulevaa dataa keskitetysti. Toimintamalli on tarpeen hyvinvointialueiden arjen etä- ja tukipalvelujen ja kotihoidon toimintojen yhtenäistämiseksi ja toiminnan sujuvoittamiseksi. Tehokkaan datan eli tilannekuvan hyödyntämisen edellytyksenä on selkeästi kuvatut tehtävät ja vastuut tilannekuvan käsittelyssä sekä helppo viestintä toimijoiden kesken.
Ikääntyneiden tilannekuva -malli auttaa hahmottamaan toiminnallisen kokonaisuuden, jota tarvitaan asiakkaalta tulevan datan eli tiedon hyödyntämiseen. Toimintamallia käytetään päivittäin etä- ja tukipalvelujen ja kotihoidon yhteistyön runkona, joka pitää "rattaat pyörimässä". Jokainen työntekijällä tuntee oman roolinsa ja vastuunsa kokonaisuudessa ja osaa toimia sen mukaisesti.
Tilannekuva asiakkaan arjesta luo edellytyksen tarkempaan asiakkaan toimintakyvyn ja arjen tuntemukseen ja edelleen hoidon tarpeen ennakointiin.
Tilannekuvatiedon hyödyntämisen toimintamalli koostuu neljästä toiminnosta:
Toimijat, tehtävät ja vastuut:
Etäpalvelu ja kotihoito hyödyntävät ennakoivaa tilannekuvaa, akuuttia tilannekuvaa ja teknistä tilannekuvaa, josta muodostuu kokonaistilannekuva. Kokonaistilannekuvan avulla kotihoito saa tietoa hoidon ja toimintakyvyn arvioinnin tueksi. Kokonaistilannekuva tukee myös organisaation tiedolla johtamista. Järjestelmän kautta saatavat raportit toimitetaan säännöllisesti yksikön esihenkilölle. Lisäksi toiminnan taustalla tarvitaan kotihoidon jatkuva teknologian osaamisen kehittämistä ja teknologian käytön arviointia.
- Etäpalvelujen hoitaja ja koordinoiva asiantuntija/digivastaava seuraa, koordinoi ja kokoaa asiakaskohtaista ennakoivaa tilannekuvaa (ennakoivat trendit terveydentilassa, aktiivisuudessa ym.). Työntekijä vertaa tietoa potilastietojärjestelmän kirjauksiin ja tarvittaessa välittävää tehtäväpyynnön kotihoidolle.
- Tukipalvelujen arkityöntekijät seuraavat teknistä tilannekuvaa järjestelmäherätteistä (laitteesta loppumassa akku, verkkoyhteyshäiriöt ym.). Arkityöntekijät huolehtivat teknisten vikojen huoltotehtävistä yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Huoltopyyntö voi tulla myös kotihoidolta tai palveluohjauksesta asiakkuussovelluksen kautta.
- Turvapuhelinkeskuksen päivystäjä ja tilannekeskuksen kenttäjohtaja vastaanottavat akuutit hälytykset, tekevät hoidontarpeen arvioinnin, vertaavat eri järjestelmistä saatavaa tietoa ja välitettävät auttamistehtävät kotihoitoon/yöpartiolle/ensivasteelle.
- Kotihoidon hoitaja tekee tarvittavat auttajakäynnit.
Etelä-Savo on Suomen nopeimmin ikääntyvä alue, jossa järviseudusta ja maaseudun hajallaan olevista kylätaajamista johtuen kotihoidolle kertyy paljon ajokilometrejä. Kotihoidon asiakkaille tarvitaan monipuolisesti erilaisia teknisiä vaihtoehtoja ja ratkaisuja, jotta turvallinen kotona asuminen on mahdollista.
Alueellisen kehittämisen painopisteenä on etäpalvelujen kehittäminen. Etäpalvelujen kehittäminen pitää sisällään henkilöstön osaamisen kehittämisen, teknologian käyttöönoton laajentamisen ja tiedon käsittelyn sekä toiminnan keskittämisen. Etäpalvelujen etähoito on tiivis osa etänä tehtävää kotihoitoa.
Kohderyhmänä ovat kotihoidon asiakkaat, heidän omaisensa sekä kotihoidon, etä- ja tukipalvelujen henkilökunta.
Ammattilaisen eli hoitajan tarve: Kotihoidon asiakkaiden määrä ei ole varsinaisesti lisääntynyt, mutta asiakkaat ovat tällä huonompikuntoisia ja tarvitsevat aiempaa enemmän hoitoa. Muutos kuormittaa hoitajia muutenkin rajallisten resurssien vuoksi, joten uuden opettelussa on ehdottomasti tarpeen huomioida työtaakan kohtuullistaminen. Tavoitteena on taata hoitajille työrauha hoitotyöhön. Hoitajille saadaan työrauha, kun kohdennetaan etänä tehtävät asiat etäpalvelujen hoitajille ja teknologian nostamat hälytykset keskitetysti etäpalveluille tai turvapuhelinkeskukseen.
Asiakaskartoituksessa, kenelle mitäkin teknologiaa valitaan, voidaan hyödyntää RAI-arviointien laatumoduuleita, joissa seulotaan asiakkaita teknologiakohtaisesti. Laatumoduuli voi seuloa esimerkiksi asiakkaita, joille voisi sopia lääkeautomaatti, etähoito etäyhteystabletin kautta tai liiketunnistimet. Asiakasseulonnan jälkeen teknologioiden sopivuutta pitää vielä asiakaskohtaisesti arvioida kotihoidon ja omaisten toimesta.
Kotihoidon asiakkaiden ja läheisten tarpeita ja kokemuksia arvioitiin laiteasennusten ja kotikäyntien yhteydessä, vuosittaisilla asiakaskyselyillä, elämänlaatua arvioivalla Ascot-kyselyllä ja haastatteluilla.
Toimintamallin rakentaminen on konkreettisesti aloitettu elokuussa 2021 Essote kotihoidossa Ristiina-Suomenniemi -alueella. Toiminnan laajentaminen toteutui Mikkelin eteläisellä kotihoidon alueella marras-joulukuussa 2021. Käyttöönoton vakiinnuttaminen ja tilannekuvan rakentaminen jatkuu koko teknologian kokeilun ajan. Alustavan tiedon mukaan kokeilu päättyy vuoden 2022 lopussa. Tavoitteena on perustella ja resurssoida teknologia ja toimintamalli organisaation tuotantoon eli jatkossa koko hyvinvointialueelle.
Toteutuksessa hyödynnetään mahdollisimman pitkälle olemassa olevia resursseja ja organisaation toimintamalleja. Sensorit ovat yksi teknologia kotiin vietävissä tukipalveluissa turvapuhelimien rinnalla, joten toiminnan tasolla samat ohjeet pätevät.
Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeen hankekoordinaattori antavat lisäresurssia tarpeiden mukaisesti.
Kotihoidon arki on nopeassa muutoksessa ja muutoksessa tarvitaan joustavuutta, kekseliäisyyttä ja nopeita ratkaisuja. Kokeilun alkuvaiheessa suurimmat muutokset ovat olleet koronapandemia, kotihoidon hoitajapula ja näistä aiheutunut resurssivaje niin ajan kuin työntekijöidenkin suhteen.
Suunnitelma ei aina vastaa arkea. Se mikä toimintamallissa tuntuu järkevälle ja mahdolliselle ei ole välttämättä työntekijöiden mielestä mahdollista tai mielekästä. Työntekijöiden osaamisen laaja kirjo asettaa haasteet kouluttamiselle, perehdyttämiselle, motivaation syntymiselle ja sitoutumiselle.
Teknologiaa ja palvelua tarjoavat yritykset myyvät mielikuvia. Millainen ymmärrys palvelua tarjoavalla taholla on kotihoidon käytännön arjesta, palveluprosessin käyttöönoton realiteetista tai teknologian toimivuudesta, ei vastaa aina myytyä tuotetta. Yhteinen kehittäminen on välttämätöntä, jotta saadaan organisaation tarpeita vastaava toimintatapa molempia tyydyttävällä tavalla. Yhteiskehittäminen on pitkäjäteistä ja jatkuvaa, kerralla ei saada valmista.
Mikäli kehittäjät tuleva työyhteisöön ulkopuolelta, on mahdollisesti vaikea hahmottaa toimintaan vaikuttavaa kokonaisuutta. Riskinä on kokeilun jääminen irralliseksi pysyvästä toiminnasta. Toiminta unohtuu pikkuhiljaa ja palataan vanhaan toimintatapaan.
Teknologiaa voi käyttää myös väärin. Tulee tunnistaa eettiset rajat yksityisyyden ja tietojen käsittelyn suhteen.
Tutkimukseen osallistui 100 kotihoidon, tuki- ja etäpalvelujen työntekijää, 75 kotihoidon asiakkaan omaista, 77 kotihoidon asiakasta, joista 49:llä on käytössä sensorit. Kokeilun tulos on, että keskitetty toimintamalli toimii parhaiten. Pelkästään sensorit eivät tuo lisäarvoa, vaan oleellista on määrittää asiakkaan tarpeiden mukaan nousevat hälytykset. Tärkeää on myös tunnistaa ketkä asiakkaat hyötyvät tilannekuvatiedosta. Tiedon todellinen hyödyntäminen kotihoidossa vaatii kuitenkin edelleen kehittämistä.
Työntekijöitä palvelee parhaiten se, että tilannetieto kaikista teknologioista tulee yhteen näkymään. Tämän toteuttamiseen tarvitaan tekoälyä ja sen kehittämistä. Lisäksi tarvitaan jatkuvuutta kirjaamisen kehittämiseen. Teknologia on kohtuullisen toimivaa, mutta ylimääräisiä huoltokäyntejä voitaisiin vähentää paremmin suunnitelluilla asennuksilla ja huoltokäynneillä. Eniten toistuvia huoltokäyntejä ovat aiheuttaneet ovisensorit ja vuodematot.
Hoitajien kokemus: Kotihoidon työntekijät suhtautuvat sensorien tuottaman tilannekuvan tarpeellisuuteen kriittisesti. Tiedon hyödyntäminen kotihoidon päivittäisessä työssä on hoitajakohtaista eli vaihtelevaa. Hoitajat suhtautuivat mobiilisovelluksen käyttöön eri tavoin: osa ei ollut motivoitunut käyttämään sovellusta, koska käytössä on monta muutakin sovellusta. Mobiilisovellus koettiin toisaalta helppokäyttöisenä, mutta vaikeasti tulkittavana tai tiedon tulkinta oli epävarmaa tai jäi toteavaksi.
Teknologian kautta saadun aktiivisuustiedon kirjaaminen potilastietojärjestelmään ja hyödyntäminen esimerkiksi RAI-arvioinnissa on vielä vähäistä.
Etäpalvelujen ja turvapalvelujen hoitajakokemus: Etäpalvelut käsittelevät ei-kiireelliset hälytykset, mutta työntekijät hyödyntävät vähän tilannekuvatietoa työssään. Sen sijaan Turvapuhelinkeskus on käsitellyt kriittiset hälytykset nopeasti ja kokee järjestelmän helposti käytettävänä. Hälytykset on ohjattu samalle tekniselle alustalle kuin muutkin turvapuhelinhälytykset.
Asiakkaan kokemus: Asiakkaat ovat kokeneet laitteet helppokäyttöisiksi ja turvallisuuden tunnetta lisääviksi. Kaikille laitteet eivät ole soveltuneet ja laitteet on haettu pois, mikäli ne ovat lisänneet ahdistuneisuutta.
Omaisten kokemus: Kaikki omaiset eivät koe tarvetta sensoritiedon seuraamiseen. Ne omaiset, jotka ovat saaneet asiakkaalta luvan seurata arjen aktiivisuutta ja hälytystietoja, ovat kokeneet teknologian ja mobiilisovelluksen hyvänä ja huolta helpottavana.
Teknologian toimivuus: Teknologian toimivuutta on seurattu teknisten hälytysraporttien ja huoltokäyntien määrinä. Teknologiasta nousevien teknisten hälytysten luotettavuus on puutteellista. Teknologian tuottama tieto, esimerkiksi sensoreista, on välillä vaikeasti tulkittavaa.
Teknologioiden vaikutukset asiakkaiden elämänlaatuun: Asiakkaiden elämänlaatua mitattiin ennen teknologioiden käyttöönottoa ja käytön jälkeen ASCOT-elämänlaatumittarilla (Adult Social Care Outcomes Toolkit). Kokonaisuudessaan asiakkaiden elämänlaatu koheni alkumittauksesta 0,76 seurantamittaukseen 0,79. Tulosten perusteella elämänlaatu koheni eniten omaisyhteyden käyttäjillä, eli heillä, joiden omaiset soittivat kuvapuheluita ikäihmisille. Turvallisuudentunteeseen ei tullut seurannassa muutosta, sen ollessa jo alkumittauksessa niin korkea.
Toimintamallia käytettäessä on järkevää tutustua alueen nykyisiin toimintamalleihin ja prosesseihin, jolloin toimintoja kehitetään sisältäpäin. Käyttöönotto vaatii mukautumista olemassa olevia palveluohjauksen, etä- ja tukipalvelujen ja kotihoidon toimintaprosesseihin. Sensorit ovat uusi lisäys turvapalvelujen teknologiavalikoimaan.
Käyttöönotossa kotihoitoon, etä- ja tukipalveluihin on hyvä varata koulutuksellista aikaresurssia 4-6h/kk/henkilö. Käyttöönoton koulutus on toteutettu osallistavalla työpajamenetelmällä. Palveluntuottaja on osallistunut laitteiden käytön tekniseen koulutukseen ja asiakasarviointiin. Toiminnan edetessä ohjauksellista tukea on kevennetty ja liitetty osaksi tiimipalavereja.
Teknologian käyttöönotossa tärkeintä oli ratkaista mihin tietoon tulee reagoida nopeasti ja mikä on pitemmällä ajalla seurattavaa tietoa. Datan ohjautuvuus oikeille vastuutahoille on alussa oleellisen tärkeää, jotta tieto tulee hyödynnetyksi.