Ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystapaamiset

Luotu 14.02.2023
Ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystapaamiset
Ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystapaamiset

Alustava idea

Satakunnan hyvinvointialueen ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystapaaminen. Tavoitteena on tunnistaa muistisairauksien riskissä olevat sekä tukea omaishoitajien jaksamista ja elintapoja entistä vahvemmin elintapaohjauksella.

Kohderyhmä

Ikäihmiset

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Yhtenäinen toimintamalli hyvinvointialueella puuttuu omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystapaamisessa. Hyvinvointialueen ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystapaamisen toimintatavat yhtenäistetään ja kehitetään uudeksi toimintamalliksi, jossa pyritään ehkäisemään paremmin muistisairauksia FINGER-toimintamallin mukaisesti.

Kehittäminen tapahtuu osana Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta (2021-2023), jossa pyritään siirtämään painopistettä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen raskaista palveluista.

Satakunnassa organisaatiorakenne perustuu elämänkaarimalliin. Aiemmin omaishoitajien terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat ovat olleet sekä ikääntyneiden että aikuisten palvelujen toimialueen alla. Samaan aikaan ennaltaehkäisevää työtä tekevät seniorineuvolat organisoituvat hyvinvointialueella. 

Kehittämistarve eri näkökulmista

"Iso osa omaishoitajista on iäkkäitä. Tyypillisesti iäkäs omaishoitaja huolehtii puolisostaan, jolla on esimerkiksi muistisairaus. 

Omaishoitajien tilanteet ovat kuitenkin vaihtelevia. Iäkäs omaishoitaja voi huolehtia aikuistuneesta kehitysvammaisesta lapsestaan tai muusta läheisestään.

Ikääntymisen myötä myös omaishoitajan oma terveys voi heikentyä. Tutkimusten mukaan erityisesti iäkkäillä puoliso-omaishoitajilla on riski uupua. Omasta terveydestä ja mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ennaltaehkäisee uupumista ja antaa voimavaroja myös läheisestä huolehtimiseen. " Omaishoitajaliitto Ikääntyneet omaishoitajat - Omaishoitajat ry

Keskeistä toimintamallien yhtenäistämisessä on yhdenmukaisen tuen tarjoaminen omaishoitajille jaksamiseen. Samalla pyritään parantamaan heidän terveyttään ja toimintakykyään.

Muistisairauksien yleisyys on kasvamassa.

Terveydenhuollon painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Elintapaohjausta kehittämällä voidaan ehkäistä elintapasairauksia sekä tukea sairauksien hoitoa ja kuntoutumista.

FINGER-toimintamallin mukaisella elintapaohjauksella voidaan ehkäistä muistisairauksia ja myös hidastaa niiden etenemistä sekä parantaa ikääntyneiden elämänlaatua ja toimintakykyä.

Tavoitteena on luoda toimintamalli omaishoitajien terveystapaamisten yhteyteen, jolla pyritään entistä vaikuttavammin ehkäistä muistisairauksia ja muita omaishoitajien toimintakyvyn heikentäviä riskejä. Ammattilaiset saavat työnsä tueksi osaamista tunnistaa muistisairauksien riskissä olevat ja ohjata asiakas eri toimijoiden yhteistyöllä toteuttaman elintapaohjauksen pariin. Eri toimijoiden tekemä työ tuodaan yhteen toimintamalliksi. Yhtenäisellä toimintatavalla pystytään tuottamaan yhdenvertainen palvelu, sekä seuraamaan ja arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta. 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa luodaan yhtenäinen toimintamalli Satakunnan hyvinvointialueelle ikääntyneiden omaishoitajien  hyvinvointi- ja terveystapaamisesta, jonka osana elintapaohjaus. Käyttöönoton jälkeen hyvinvointialueella muistisairauksien riskitesti on käytössä osana omaishoitajien terveystarkastusta, minkä myötä riskissä olevia tunnistetaan aiempaa helpommin ja tuen tarjoamisesta ja ohjaamisesta omaishoitajan jaksamista tukeviin järjestöjen, kunnan tai hyvinvointialueen palveluihin tulee systemaattisempaa. 

Toimintamallin käyttöönoton jälkeen yli 80 % uusista ikääntyneistä omaishoitajista osallistuu vapaaehtoiseen terveystarkastukseen. 

Tavoitteiden saavuttaminen

- Muiden alueiden toimintamallien kartoitus

- Satakunnan yhdistysten, kuntien, hyvinvointialueen organisaatioiden muistisairauksien ennaltaehkäisyn ja toimintojen nykytilaselvitys

- Tiedonhankinta yli 50-vuotiaiden omaishoitajien toiveista ja tarpeista elintapaohjaukseen

- Sidosryhmäverkoston koolle kutsuminen yhteiskehittämiseen

- Asiakaspolun mallinnus: muistisairauksien tunnistaminen ja ohjaus

- Koulutukset: ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystapaamisen toimintamalli ja elintapaohjaus

Seuranta ja arviointi

- Oleelliset toimijat on tuotu yhteiskehittämisen äärelle 

- FINGER-toimintamalli on mallinnettu

- Omaishoitajien terveystarkastusten kysymykset on mukautettu tunnistamaan muistisairauksien riski

- Omaishoitajien terveystarkastusta tekevien ammattilaisten koulutus on järjestetty

- Hyvinvointi- ja terveystapaamiseen osallistuneiden uusien sopimusomaishoitajien määrä

- Asiakaskokemus tapaamisesta

Ratkaisun keskeinen sisältö

Omaishoitajien hyvinvointia, terveyttä ja jaksamista tuetaan vahvemmin Satakunnan hyvinvointialueella. Uusille sopimusomaishoitajille tullaan lähettämään kutsukirje hyvinvointi- ja terveystapaamiseen. Sen tärkeänä tavoitteena on, että tehtyjen terveysmittausten ja käytyjen keskustelujen pohjalta, omaishoitaja motivoituu terveellisten elintapojen ylläpitämiseen, mielen hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimiseen. Hyvinvointi- ja terveystapaamiseen (eli terveystarkastukseen) osallistuminen on uudelle sopimusomaishoitajalle vapaaehtoista, mutta erityisen suositeltavaa.  

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa on aloitettu yhtenäistämään yhdessä ammattilaisten ja omaishoitajien kanssa hyvinvointialueella toteutettavien hyvinvointi- ja terveystapaamisten sisältöä. Terveydenhoitajan ja omaishoidon palveluohjaajan välistä yhteistyötä ja monipuolisia terveyden edistämisen työtapoja pyritään yhtenäistämään koulutuksin ja työn tukemisella. 

Prosessin alun kuvaus:

  • Palveluohjaaja ilmoittaa uudet omaishoitajat terveydenhoitajalle, th varaa ajan terveystarkastukseen ja labrat (tarvittaessa), palveluohjaaja lähettää uudelle omaishoitajalle kutsun omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukseen, sisältäen ajanvarauksen, esitietolomakkeen ja tiedon tehdystä lähetteestä verikokeisiin. HUOM! Paikallinen toimintatapa resurssien mukaan, lähettääkö palveluohjaaja vai terveydenhoitaja kirjeen esitietolomakkeesta ja kutsusta omaishoitajalle. ​

  • Mahdollisuus terveystapaamiseen tarjotaan 2 vuoden välein​

  • Esitietolomake kotiin​

  • Labrat ennen terveystarkastusta. Mikäli labrat on otettu n. puolen vuoden sisällä/kokonaiskuvan arviointi, tarvetta uusille näytteiden otolle ei ole. verikokeet (fP-Gluk, lipidit, HbA1c, PVK, Krea)​

  • Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystapaamisen sisältö: RR, BMI, Caide-riskitesti, pitkä MNA-ravitsemuskysely (yli 65), GDS15 (yli 65), Audit-C, MMSE ja kellotesti,  liikkuminen TUG-testi ja puristusvoimatesti​

  • Terveystapaamiseen varataan aikaa 1,5h​

  • Lääkärien konsultointimahdollisuus

Asiakkaalle annetaan elintapaohjausta ja jatko-ohjaus, jos yksi seuraavista kriteereistä täyttyy:​

  • Systolinen verenpaine yli 150 mmHg​

  • Painoindeksi yli 35kg/m2​

  • Kokonaiskolesteroli yli 6,5 mmol/l​

  • Liikunta ei aktiivista, heikentynyt tasapaino tai liikkumisvaikeus​

  • Paastovs yli 7​

  • Caide-riskitesti yli 6 pistettä​

  • Yksipuoliset ruokailutottumukset

 

Omaishoidon tuesta säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005). Omaishoidon tuen myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, että hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettuun lakiin (980/2012). Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset suunnataan omaishoitosopimuksen tehneille omaishoitajille. Tarkastukset ovat omaishoitajalle vapaaehtoisia. (Kuntainfo)

Kansallisen ikäohjelman tavoitteena määritellään, että aktiivisten ja toimintakykyisten elinvuosien määrä kasvaa ja uudet tavat tukevat ja motivoivat iäkästä väestöä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Toimenpiteenä 2020-2023 on muun muassa elintapaohjauksen kehittäminen esimerkiksi FINGER –toimintamallilla. ( Kansallinen ikäohjelma - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) ) FINGER-toimintamalli on THL:n tutkimukseen perustuva vaikuttava elintapaohjauksen malli, jolla voidaan ehkäistä muistisairauksia.  (FINGER-toimintamalli - THL )

Kehittämiseen vaikuttaa hankkeen aikana toteutuva sote-uudistus ja hyvinvointialueelle siirtyminen. 

Asiakkaiden osallistuminen

Kohderyhmä: ikääntyneet omaishoitajat

Asiakasymmärryksen kerryttämiseksi tehdään palvelumuotoilun keinoin tiedonkeruu omaishoitajien tarpeista, toiveista ja haasteista, riskeistä elintapaohjaukseen ja elämänlaadun parantamiseen liittyen. Tiedonkeruulla laajennetaan ymmärrystä kohderyhmän arjesta.

Ratkaisun kokeilu käytännössä

Ryhmämuotoisena toteuttava elintapaohjauksen suunnittelua tullaan jatkamaan Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeessa yhdessä hyvinvointialueen HYTE-yksikön HYTE-koordinaattorin ja toimialueen ikäkeskusten kanssa.

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Kehittämistyötä tulee jatkaa, kun omaishoitajien terveystarkastusten resurssit ja sijoittuminen hyvinvointialueen palveluiden organisoitumisessa. 

Lisäksi tulee järjestää koulutukset yhtenäisten toimintatapojen varmistamiseksi sekä sopia jalkautuksesta ja toiminnan vaikutusten arvioinnista. Juurruttamisen tuki on merkittävä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Satakunnan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Satakunnan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hanke
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)