Läheisille suunnatun, ammatillisesti ohjatun vertaistukiryhmän tarkoituksena on vahvistaa ikääntyneen mielenterveysomaisen hyvinvointia. Ryhmässä käsitellään muun muassa läheisenä olemista, omien rajojen tunnistamista sekä kartoitetaan voimavaroja.
Keski-Suomen hyvinvointialueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa on tavoitteena kehittää ikääntyneille kohtaamispaikkatoimintaa, ennaltaehkäiseviä palveluita ja vahvistaa järjestöyhteistyötä palveluissa.
Mielenterveysomaisen rooli koskettaa yhä useampaa ikääntynyttä eikä heille ole ollut tarjolla vertaistukea.
Ryhmätoiminnassa ikääntyneillä mielenterveysomaisilla on mahdollisuus kohdata samassa elämäntilanteessa olevia ikääntyneitä ja saada vertaistukea. Ammatillisesti ohjatussa ryhmässä omaisella on mahdollisuus muun muassa omien voimavarojen ja rajojen tarkasteluun sekä pohtia läheisenä olemista. Tavoitteena on tukea omaisena jaksamista ja vahvistaa mielen hyvinvointia.
Kyseessä on ikääntyneille mielenterveysomaisille suunnattu ammatillisesti ohjattu, avoin vertaistukiryhmä, jossa tavoitteena on tukea ikääntyneen mielenterveysomaisen mielen hyvinvointia ja tukea omaisena jaksamista.
Ryhmää on pilotoitu onnistuneesti ja ryhmä jatkuu FinFamin toimesta.
Ikääntyneen väestön määrä Suomessa on ollut kasvussa ja kasvu jatkuu edelleen. Saman aikaisesti mielenterveys- ja päihdehäiriöt koskettavat yhä useampaa lasta, nuorta ja työikäistä henkilöä. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt koskettavat myös ikääntyneitä. Tämän seurauksena yhä useampi ikääntynyt on mielenterveysomaisen roolissa: vanhempana, isovanhempana, puolisona, sukulaisena tai ystävänä. Etenkin vaikeammissa tilanteissa omaisen rooli on usein kuormittava tekijä ja ikääntyneet mielenterveysomaiset ovat huonosti tunnistettu asiakasryhmä.
Yhteiskunnassa elämme muutoksen aikaa suhtautumisessa mielenterveys- ja päihdehäiriöihin. Keskustelu on muuttunut avoimempaan ja sallivampaan suuntaan, häpeä mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvissä asioissa on hieman lieventynyt. Ikääntyneiden parissa häpeää kuitenkin koetaan enemmän nuorempaan väestöön verrattuna. Ikääntyneellä saattaa olla korkeampi kynnys ottaa puheeksi mielenterveysomaisen rooli ja siihen liittyvät tunteet ja ajatukset. Omille läheisille tai ystäville voi olla vaikea kertoa tilanteesta. Ikääntyneet ovat usein vahvasti sitoutuneet esimerkiksi puolison hoitoon ja rinnalla kulkemiseen, jolloin omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin ei tule kiinnitettyä riittävästi huomiota. Toisaalta myös palveluita on niukasti saatavilla. Tämän vuoksi on tarve kiinnittää entistä enemmän huomiota ikääntyneisiin mielenterveysomaisiin ja tarjota heille matalan kynnyksen tukea esimerkiksi vertaistuellisissa ryhmissä.
Asiakkailla on mahdollisuus antaa anonyymisti palautetta ryhmän jälkeen, joko sähköisesti tai kirjallisena. Palautekyselyn lisäksi on käytössä positiivisen mielenterveyden mittari. Saatuja vastauksia hyödynnetään ryhmätoimintojen kehittämisessä.