Hyvinvointikeskus-konsepti joustavan palvelun asumisen mallina ikääntyneille

Luotu 27.04.2022
Hyvinvointikeskus-konsepti joustavan palvelun asumisen mallina ikääntyneille

Alustava idea

Toimintamallissa kuvataan asumiskonseptien ja toimintatapojen näkökulmasta Hyvinvointikeskus-konsepti joustavan palvelun asumisen malli ikääntyneille. Lähtökohtana on, että ikäihmisillä olisi mahdollisuus asua ja elää samassa asuinympäristössä palvelutarpeen kasvaessa. 

Kohderyhmä

Ikäihmiset

Linkit - Liitteet
Asuinympäristön arviointikävelyt ja johtopäätökset, raportti Pysyvä koti - muuttuvat palvelut-hanke.pdf (1.3 MB)
Aktiivisuuden ja elämänlaadun lisääminen ympärivuorokautisessa hoivassa.pdf (423.06 KB)
Omavalvontasuunnitelman avaamisen prosessi.pdf (80.45 KB)
Seurantamalli kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen muutoksiin reagoimiseksi.pdf (131.14 KB)
Rai-osaamisen kartoitus, Webropol-kyselyn kysymykset.pdf (94.44 KB)
Segmentaatio yhteisöllisessä asumisessa, Rai.pdf (827.78 KB)
Osatoteuttajan projektiraportti (449.25 KB)
Opiskelijoiden projektiraportti (1.89 MB)
Loppuraportti Pysyvä koti - muuttuvat palvelut-hanke (1.29 MB)

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Hämeenlinnan kaupungissa on tiivis kaupunkialue ja maaseutumaiset pitäjät. Pitäjiin on kehitetty asumisen ja hoivan yhdistävää hyvinvointikeskus -mallia, jossa raskaskin hoiva rakennetaan esteettömän asumisen ympäristöön siten, että oman oven takana on kokonainen koti. Hämeenlinnan konseptissa on rakennettu kylien keskustoihin laadukasta asumista myös niille, jotka haluavat muuttaa hyvissä ajoin esteettömiin asuinympäristöihin palvelujen äärelle ja rakennettu ympärivuorokautinen hoiva näiden asuinympäristöjen sisään siten, että henkilön ei tarvitsisi elämänsä loppuvaiheessa muuttaa tilanteessa, jossa tarvitaan ympärivuorokautista hoivaa. Pitäjien hyvinvointikeskuksen malli yhdistää vetovoimaiset, keskeisesti sijaitsevat ja ikäystävälliset asuinympäristöt sekä erityyppisen hoivan (tukipalvelut, kotihoito, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, dementiahoiva) samoihin tiloihin. Toistaiseksi ikäihmisten palvelujen lainsäädäntö ja valvonta eivät ole riittävästi tunnistaneet kehittyvien asumisen ja hoivan yhdistäviä konsepteja, vaan hyvinvointikeskuksessa asuvien asukkaiden on täytynyt muuttaa talon sisällä siirtyessään ympärivuorokautisen hoivan palvelun piiriin.

 

 

Kehittämistarve eri näkökulmista

 

 

 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Pysyvä koti – muuttuvat palvelut-hankkeen päätavoitteena on, että asiakkaalla on mahdollisuus asua ja elää samassa asuinympäristössä elämänsä loppuun saakka. Päätavoite on jaettu seitsemään alatavoitteeseen:

  1. Palvelut toteutetaan joustavasti asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa ilman, että asiakkaan tarvitsee muuttaa.
  2. Asiakkaiden palvelutarpeen ja hoitoisuuden muutoksiin reagoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla reaaliaikaisesti.
  3. Omavalvontaprosessi on luonteva osa päivittäistä tekemistä sekä henkilöstöllä, että johdolla.
  4. Hyvinvointiteknologia tukee asiakkaiden kotona asumista ja täydentää, sekä osin korvaa, henkilöstöresurssia.
  5. Asukkailla on mahdollisuus luontevaan yhdessäoloon ja tekemiseen.
  6. Joustava palvelumalli on asiakaslähtöinen, vaikuttava ja resurssiviisas.
  7. Henkilöstöresurssia suunnitellaan ja johdetaan kokonaisuutena.

Ratkaisun keskeinen sisältö

Hyvinvointikeskus-konsepti joustavan palvelun asumisen mallina ikääntyneille pohjautuu Hämeenlinnassa olevien hyvinvointikeskusten olemassa olevaan toimintaan, hankkeessa pilotoituihin uusiin toimintamalleihin sekä uudistuneen lainsäädännön tuomiin mahdollisuuksiin. Malli koostuu kolmesta osa-alueesta: asuminen, palvelu ja yhteisöllisyys.

Asuminen:

Esteetön, turvallinen, toimiva ja viihtyisä asuinympäristö, tukee yhteisöllisyyttä ja toimintakyvyn edistämistä. Keskeinen sijainti, palveluiden läheisyys (ympäristö + kiinteistöön tuotavat palvelut), lähiympäristön ikäihmisten tukeutuminen hvk:n palveluihin. Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitu muistisairauksiin liittyvät erityispiirteet ja mahdollisuudet liikuttaa vuoteessa olevia kiinteistön sisällä ja piha-alueelle. Asuntojen varustelutaso sama riippumatta asukkaalla olevasta palvelusta – oikea koti. Asukkaat erilaisilla palveluilla / ilman palvelua / pariskunnat eri palveluilla.

Palvelu: 

•Palvelun pohjautuminen Rai-arvioinnista saatavaan tietoon palvelutarpeen arvioinnista palvelun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin

•Rai indikaattoriarvot + NHG ympärivuorokautisen hoivan vertailukehittämisen työkalu palveluntuottajan laadun seurannan ja kehittämisen välineenä (prosessikuvaus: aktiivisuuden ja elämänlaadun lisääminen ympärivuorokautisessa hoivassa)

•Toimiva yhteistyö palveluohjauksen ja kotihoidon tiimien välillä, asiakkaiden palvelutarpeen ja hoitoisuuden muutoksiin reagoiminen joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti (prosessikuvaus: seurantamalli kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen muutoksiin reagoimiseksi)

•Palvelun tuottaminen: ympärivuorokautiseen palveluasumiseen lakisääteinen mitoitus -> muiden asukkaiden palveluiden tuottaminen tukipalveluina, kotihoitona, omaishoitona, yhteisöllisenä asumisena, ryhmämuotoisina palveluina mahdollistaa palvelurakenteen keventämistä

•Mahdollistaa suurituntisten, kahden autettavien ja yöaikaisen hoidon järjestämistä kotihoidon avulla paremmin

•Teknologian hyödyntäminen: itsenäisyys, omatoimisuus, turvallisuus, henkilöstöresurssin kohdentaminen niille, jotka tarvitsevat henkilöstön fyysistä läsnäoloa (lääkeautomaatit, etähoiva, etäryhmätoiminnot)

•Teknologian (Vivago) hyödyntäminen yöaikaisessa hoidossa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa -> asukkaan yksilöllisen unirytmin tukeminen, henkilöstön avun ja työpanoksen oikea-aikainen kohdistuminen

•Mahdollistaa, ettei asiakkaan tarvitse muuttaa hvk sisällä palvelun muuttuessa ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi

•Teknologian käyttö: sähkölukitukset, yksilökohtaiset kulkuoikeudet ja  poistumishälytykset

•Puoliavoin – puolisuljettu muistiasuminen: itsemääräämisoikeuden kunnioitus, vapaata liikkumista hvk sisällä rajoitetaan vain yksilöllisen tarpeen ja turvallisuuden mukaan määräaikaisesti sairauden tilanteesta riippuen (vaeltelu)

•Omavalvonnan merkitys korostuu -> omavalvontasuunnitelman konkretisointi arjen tasolle, henkilöstön ymmärrys omavalvonnasta (prosessikuvaus)

Yhteisöllisyys:

•Tilat ja toiminta

•Toteuttajatahot (oma toiminta, yhdistykset, vapaaehtoistoiminta) -> vastuutaho määritelty

•Säännöllisyys, monipuolinen sisältö

•Vapaaehtoisuus, mahdollistaminen, kannustaminen

•Pienryhmätoiminta, kaikille asukkaille suunnattu toiminta palvelusta riippumatta, ympäröivälle yhteisölle avoin toiminta

•Yhteisöllisyys hyvinvointikeskuksen asukkaiden kesken, mutta myös yhteys ympäröivään yhteisöön

 

Asumisen ja palvelujen joustava yhdistäminen on ikäihmisten palvelujen suurimpia kysymyksiä tällä hetkellä. Kansallisesti asia kiteytyy käsitteeseen ja keskusteluun välimuotoisista palveluista. Käytännössä palveluja järjestävälle kunnalle/kuntayhtymälle on kysymys siitä, miten yhdistetään palvelut ja erityisesti uudet rakennetut palveluympäristöt saumattomasti toisiinsa ja miten palvelujen resurssien käyttöä kehitetään vastaamaan ikääntymisen aiheuttamaan kysyntäpaineeseen. 

Ikääntyneiden määrän kasvaessa myös palvelujen sisällölliseen kehittämiseen on kiinnitettävä kasvavaa huomiota. Palvelujen sisältöjä on kehitettävä asumisen ympäristöjen suunnassa. Henkilöstön saatavuus sekä rajalliset taloudelliset resurssit muodostavat merkittävän pullonkaulan tulevaisuudessa, joka tekee mahdottomaksi tarjota ympärivuorokautista hoivaa tulevalle määrälle yli 75-vuotiaita kansalaisia. Välimuotoisten palvelujen kehittäminen, teknologisten ratkaisujen lisääminen ja keveyempien palvelukonseptien luominen nousevat tulevaisuuden kannalta välttämättömiksi toimiksi.

Sosiaalihuoltolain uudistus tuli voimaan 1.1.2023. Monimuotoisten asumis- ja palvelukokonaisuuksien edistämiseksi lakiin on lisätty mm. säännökset, joilla mahdollistetaan erilaisten asumispalvelumuotojen toteuttaminen samassa toiminnallisessa kokonaisuudessa. 

 

Asiakkaiden osallistuminen

Pysyvä koti - muuttuvat palvelut-hankkeen kohderyhmänä olivat ensisijaisesti Hyvinvointikeskus Sauvolan, Pellavakodin ja Keinusaaren palvelukampuksen asukkaat, läheiset, henkilökunta ja lähijohto. Hankkeella on toteuduttuaan heijastusvaikutuksia kaikkeen ikäihmisten asumisen ja hoivan suunnitteluun ja toteutukseen yhteistyössä sidosryhmien kanssa niin paikallisesti, kuin kansallisestikin.

Hyvinvointikeskus-konseptin ja siihen limittyvien erilaisten toimintamallien keskiössä on asiakas. Asiakkaita ja heidän läheisiään on osallistettu hankkeessa mm. viestinnän, erilaisten pilottikokeiluiden ja palautteenannon keinoin.

 

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Hyvinvointikeskus-konsepti joustavan palvelun asumisen mallina vastaa ikäihmisten välimuotoisen asumisen tarpeeseen ja kehittämiseen. Ikäihmisen tarvitsemat palvelut pystytään toteuttamaan joustavasti palvelutarpeen muuttuessa ilman, että asiakkaan tarvitsee muuttaa. Sosiaalihuoltolain muutos tukee tätä. Asiakkaiden palvelutarpeen ja hoitoisuuden muutoksiin pystytään hankkeessa kehitetyn seurantamallin avulla reagoimaan tarkoituksenmukaisella tavalla, sekä parantamaan yhteistyötä palveluohjauksen ja kotihoidon tiimien välillä. Omavalvontaprosessien auki purkaminen käytännön tasolle tuo omavalvonnan lähemmäksi arkea ja päivittäistä tekemistä erityisesti henkilöstölle, mutta myös johdolle. Etäryhmätoimintojen ja Vivago potilaskutsujärjestelmän hyödyntämisen avulla teknologialla saadaan tuettua asiakkaiden kotona asumista ja täydennettyä, sekä kohdennettua henkilöstöresurssin käyttöä. Hyvinvointikeskuksessa järjestettävä toiminta mahdollistaa asukkaiden luontevaa yhdessäoloa ja tekemistä. Kiinteistön ulkopuolella asuvien kuntalaisten mukaan ottaminen toimintaan lisää yhteisöllisyyttä myös ympäröivään yhteisöön. Hyvinvointikeskus-konseptissa asiakaslähtöisyys on keskiössä vallitsevat resurssit huomioiden.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Hyvinvointikeskus-konsepti joustavan palvelun asumisen mallina ikääntyneille pohjautuu Hämeenlinnassa olemassa olevien hyvinvointikeskusten toimintaan, hankkeessa pilotoituihin uusiin toimintatapoihin ja uudistuneen lainsäädännön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Toimintamallin avulla jatkokehitetään olemassa olevia hyvinvointikeskuksia paikallisesti. Malli on hyödynnettävissä kansallisesti riippumatta alueellisesta sijainnista. 

Hankkeessa pilotoidut konseptiin sisältyvät toimintamallit jatkuvat mallia pilotoineessa kohdeyksikössä kehittämistä jatkaen ja osa niistä jalkautetaan Hämeenlinnan muihin yksiköihin. Toimintamallien käytäntöön vieminen vaatii hyvää tiedonkulkua, henkilöstöltä ja johdolta sitoutumista uudenlaisiin toimintatapoihin, henkilöstön osaamisen lisäämistä eri osa-alueilla, sekä uusien käytänteiden jatkuvaa seurantaa ja arviointia. Hyvien käytänteiden jakaminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle vaatii vielä hyvinvointialueen rakenteen ja yhteistyön mallien luomista.

 

 

 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Hämeenlinna
Kehittäjäorganisaatiot
Hämeenlinnan kaupunki
Toimintaympäristö
Hämeenlinnan kaupungin ikäihmisten palvelut: Keinukamari, Pellavakoti ja Hyvinvointikeskus Sauvola
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)