Hoitoonohjaus vakavan huumehaitan jälkeen, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (ELOSSA - Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelma)

Luotu 11.02.2026
Hoitoonohjaus vakavan huumehaitan jälkeen, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (ELOSSA - Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelma)
Hoitoonohjaus vakavan huumehaitan jälkeen, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (ELOSSA - Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelma)

Alustava idea

Tavoitteena on ehkäistä uusia huumeiden käyttöön liittyviä yliannostuksia ja kuolemia luomalla päivystyskeskusten ja mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen välille hoitoonohjausmalli.

Kohderyhmä

Nuoret
Nuoret aikuiset

Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun keskeinen sisältö

Tavoitteena on ehkäistä uusia huumeiden käyttöön liittyviä yliannostuksia ja kuolemia luomalla päivystyskeskusten ja mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden välille hoito- ja hoitoonohjausmalli. Kehitettävä malli sisältää huumeiden käytön mini-intervention, turvallisuusneuvontaa sekä jatkohoidon koordinoimisen riippuvuuspalveluihin. Hoitomallia on valmisteltu siten, että se on skaalattavissa kaikille hyvinvointialueille ja siinä voidaan huomioida riittävällä tavalla alueiden toimintaympäristöjen eroavaisuudet.

Terveysneuvontapaamisen prosessi päivystyksen huumeyliannostuspotilaalle

  • Päivystykseen saapuu potilas 1) huumeyliannostuksen tai 2) pistosinfektion vuoksi
  • Interventioon sisäänotto ei vaikuta varsinaiseen hoitoon päivystyksessä
  • Y-tiimin psykiatrinen sairaanhoitaja tapaa potilaan, kun potilaan vointi mahdollistaa keskustelun
  • Potilas antaa suostumuksen tietojen välittämiseen terveysneuvontatapaamisen järjestämiseksi
  • Y-tiimi välittää tavoiteltavan potilaan tiedot turvasähköpostilla riippuvuushoidon palveluihin liikkuvan terveysneuvontatyön tiimiin Neppiin
  • Nepistä potilas pyritään tavoittamaan keinolla tai toisella ja ensisijaisesti pyritään sopimaan tapaaminen kasvotusten, toissijaisesti terveysneuvontatapaaminen etätapaamisena puheluna tai videoneuvotteluna
  • Terveysneuvontatapaaminen on mahdollista järjestää riippuvuustyöntekijän kivijalkapisteessä sote-keskuksessa
  • Tapaamisessa käydään läpi päivystyskäyntiin johtaneet tapahtumat, annetaan tietoa, motivoiden kannustetaan valintoihin kohti parempaa terveyttä ja elämänlaatua, palveluohjaus on tärkeä osa tapaamisen sisältöä
  • Palveluohjaus potilaan valmiudet ja motivaatiotekijät huomioivalla laajuudella
  • Haittoja vähentävät käynnit terveysneuvonta-auto Nepissä
  • Ohjaus riippuvuushoidon avopalveluihin (varataan tapaamisen kautta suoraan aika riippuvuustyöntekijän vastaanotolle)
  • Ohjaus muihin terveys- tai sosiaalipalveluihin (voidaan avustaa tarvittaessa yhteydenotossa)

 

Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) raportin mukaan (Nuorten huumekuolemat, 2023) vuosina 2011 -  2020 tapahtui yhteensä 1665 huumeiden aiheuttamaa myrkytyskuolemaa, joista joka neljäs tapahtui alle 25-vuotiaille nuorille. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella todettiin vuosien 2011-2022 välillä 32 huumekuolemaksi luokiteltua tapausta. Otkesin vuoden 2024 raportin perusteella vuonna 2023 Etelä Pohjanmaan hyvinvointialueella tapahtui 0,76-1,50 huumausainekuolemaa 100 000:ta 15-24-vuotiasta kohden, mikä asettuu kansalliselle keskitasolle.

OTKESin raportissa todettiin tarvetta lisätä päihteisiin ja päihdehoitoon liittyvää osaamista kaikissa nuorten palveluissa. Terveyden- ja sosiaalihuollon tulisi raportin mukaan kiinnittää erityistä huomiota nuorten päihderiippuvuuksien toteamiseen sekä hoitoon ohjaamiseen. Nuorille tulisi tarjota viipymättä näyttöön perustuvia hoitoja, kun heidän hoidontarpeensa on tunnistettu. Toinen raportista noussut tärkeä huomio koski yliannostusten jälkihoitoa. Tutkijoiden mukaan kuolemaan johtavaa huumemyrkytystä edeltää usein aiempi yliannostustilanne, josta henkilö selvisi hengissä. Yliannostusten jälkihoito tarjoaa mahdollisuuden tukea niitä huumeiden käyttäjiä, jotka kuuluvat huumeisiin liittyvien kuolemien riskiryhmään.

Etelä-Pohjanmaan päivystyspalveluissa todettiin huumausaineiden tai lääkkeiden käyttöön liittyviä kuolemaan johtamattomia yliannostuksia (T36-50; ICD-10) vuosina 2023 ja 2024 yhteensä 149 tapausta. Vuosien 2021 ja 2024 välillä yliannostusten määrä kasvoi 16,1%. Merkittävä osa (61%) päivystyksessä vuosina 2021-2024 yliannostuksen vuoksi hoidetuista potilaista tarvitsi osastohoitoa. Näin ollen voidaan todeta, että yliannostuksiin liittyvä tautitaakka on viime vuosina kasvanut Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hoidon saavuttamisen näkökulmasta merkittävä osa potilaista tarvitsee jatkohoitoa osastolla – tämä tarjoaa mahdollisuuden hoitointerventioihin ja jatkohoidon koordinoimiseen sairaalapalveluiden aikana. Parantamalla hoitopolkuja, ja kohdentamalla interventioita yliannostuksen vuoksi hoidettuihin potilaisiin voimme potentiaalisesti ehkäistä yliannostuksia ja muita huumehaittoja tulevaisuudessa.

Arvio hoidon ulkopuolella olevista opioidiriippuvaisista potilaista viittaa siihen, että alueellamme on merkittävä määrä palvelujärjestelmän ulottumattomissa olevia suonensisäisesti huumeita käyttäviä henkilöitä. Näiden henkilöiden aktiivinen tavoittaminen ja matalan kynnyksen hoitointerventioiden toteuttaminen voivat johtaa merkittäviin edistysaskeliin huumehaittojen vähentämisessä ja ennen kaikkea huumekuolemien ehkäisyssä.

Asiakkaiden osallistuminen

Hanke tähtää tavoittamaan huumeiden käyttöön liittyvän yliannostuksien vuoksi hoidettuja ja riskiryhmiin kuuluvia nuoria ja nuoria aikuisia ja pitämään heidät palveluissa kiinni luomalla uusia hoitomalleja, sekä vahvistamalla ammattilaisten osaamista näiden nuorten kohtaamisessa ja auttamisessa.

Palveluiden käyttäjät

1) Yliannostuksen vuoksi yhteispäivystyksessä hoidetut potilaat

Yliannostus on riski uusille yliannostuksille ja huumausainekuolemille, mutta myös muille huumausainehaitoille. Kohdentamalla interventioita yliannostuksen vuoksi hoidettuihin potilaisiin voimme potentiaalisesti ehkäistä uusia yliannostuksia ja muita huumehaittoja tulevaisuudessa. Päivystyksen yliannostuspotilaiden kohderyhmässä on myös mediassa paljon huomiota saaneen a-PVP huumeen käyttäjiä, joilla tunnetusti esiintyy korostuneesti vaikeita huumehaittoja. A-PVP huumeen käyttöä esiintyy erityisesti vaikeimmin riippuvaisilla ja yhteiskunnasta syrjäytyneillä huumeidenkäyttäjillä, jotka ovat usein myös hoitojärjestelmän ulkopuolella ja kontaktit terveydenhuoltoon tulevat lähinnä päivystyksellisten hoitotapahtumien kautta. Päivystyksessä hoidettujen huumeidenkäyttäjien tavoittamisella ja matalan kynnyksen interventiolla saamme myös a-PVP huumeen käyttäjille rakennettua tuen ja hoidon piiriin. Arvioimme, että korkean riskin ryhmälle suunnattu interventio voi tuottaa merkittäviä hyvinvointia parantavia ja kustannustehokkaita tuloksia.

2) Hoidon ulkopuolella olevat huumeiden käyttäjät

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat huumehaittojen ja erityisesti huumekuolemien osalta tunnistettuihin suuren riskin kohderyhmiin. Näin tavoittelemme tehokasta ennaltaehkäisevää vaikutusta uusiin huumekuolemiin alueella. Hankkeen aikana pyrimme tavoittamaan mahdollisimman monta terveydenhuollon palvelujen ulkopuolella olevaa huumeita käyttävää henkilöä. Heitä on alueellamme merkittävä määrä. Hankkeen toimenpiteiden avulla pyrimme saavuttamaan kokonaisvaltaisemman käsityksen huumeidenkäyttäjien määrästä alueellamme, mikä on keskeistä palvelujen vaikuttavuuden kehittämisen ja resurssien kohdentamisen kannalta.

Toimintamallin kehittämisessä on mukana kokemusasiantuntijoita tuomassa kokemukseen perustuvan näkökulman huumausaineiden käytön sekä palvelujen käyttäjän osalta.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Hoitomallia ja sen käyttöönottoa on valmisteltu syksyn 2025 aikana Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Valmistelussa ja sen aikataulussa on huomioitu myös muu samanaikainen ja samassa yhteistyöverkostossa tehtävä palvelujen järjestämiseen liittyvä kehittämistyö. Käytäntöön hoitomalli saatiin 3.2.2026, jonka jälkeen potilaita on voinut ohjautua terveysneuvontatapaamiseen prosessin mukaisesti. Toimintamallia on lähdetty rakentamaan alusta alkaen olemassa oleviin palvelurakenteisiin ja sille on sovittu omistajuus. Nämä yhdessä tukevat jalkauttamista sekä juurruttamista alueen palveluvalikoimaan ehkäisemään nuorten huumekuolemia. 

Resursseina prosessin alkuvaiheessa toimii Seinäjoen keskussairaalan yhteispäivystys, mikä vastaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen päivystyspalveluista.  

Seinäjoen keskussairaalan yhteispäivystyksessä toimii psykiatrisista sairaanhoitajista koostuva Y-tiimi. Tiimi tekee yhteistyötä yhteispäivystyksen lääkärin ja psykiatrian päivystävän lääkärin kanssa. Tiimi ottaa vastaan yhteispäivystykseen tulevia mielenterveys- ja riippuvuushoidon tarpeessa olevia potilaita. Olemassa olevana ja hankkeen työstä riippumattomana käytänteenä Y-tiimin psykiatrinen sairaanhoitaja tapaa jo nyt valtaosan päivystyksessä huumeyliannostuksen vuoksi hoidetuista potilaista. Tapaaminen toteutuu, kun potilas on yliannostuksen oireista toipunut riittävän keskustelukykyiseksi. Psykiatrisia sairaanhoitajia ei ole päivystyksessä yöaikaan, mutta yliannostuspotilaiden seurantaa yhteispäivystyksessä lähtökohtaisesti jatketaan Y-tiimin ja tarvittaessa psykiatripäivystäjän konsultaatiotapaamiseen asti. Välillä tulee tilanteita, joissa potilas haluaa omalla päätöksellään kotiutua yliannostusoireiden oleellisesti väistyttyä ennen Y-tiimin tapaamista. Y-tiimin psykiatriset sairaanhoitajat seuraavat päivystyksen toteutunutta potilasvirtaa. Heidän on mahdollista yrittää tavoitella tapaamatta jäänyttä jo päivystyksestä kotiutunutta hankeinterventioon soveltuvaa potilasta, ja tiedustella yhteydenotossa potilaan suostumusta hankeinterventiona tehtävään terveysneuvontatapaamiseen.

Yhteispäivystyksen Y-tiimin psykiatriset sairaanhoitajat välittävät tiedot päivystyksen kautta hankeinterventioon soveltuviksi arvioiduista ja yhteydenottoon suostumuksensa antaneista potilaista turvasähköpostilla riippuvuushoidon palveluihin liikkuvan terveysneuvonnan tiimiin Neppiin. Nepin tiimistä hoitaja on potilaaseen yhteydessä ja ensisijaisesti pyritään sopimaan terveysneuvontatapaamiseen aika kasvotusten. Liikkuvan terveysneuvontatyön alusta mahdollistaa joustavasti erilaisia toteutusmahdollisuuksia tapaamisen järjestämiseen. Jos potilas ei ole valmis lähtemään tapaamiseen, niin terveysneuvontatapaaminen voidaan toteuttaa myös etänä puheluna tai videoyhteydellä.

Toimintamallin juurruttamisen tukena toimii Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella monialainen projektityöryhmä, joka kokoontuu kuukauden välein sekä YTA-aluetasoinen ohjausryhmä tarpeiden mukaisesti. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)