Kanta-Hämeessä on useita kuntalaisten avoimia olohuoneita, joiden kehittämiseen on kaivattu tukea. Olohuoneisiin kootaan eri toimijoita kuntien sisältä. Kehittäminen on käynnistynyt terveyden edistämisen hanketuella Riihimäellä ja Hattulassa.
Olemme kehittämässä kynnyksetöntä toimintaa asukasryhmälle, jota on vaikea olemassa olevilla ryhmätoiminnoilla tavoittaa. Vähentää yksinäisyyttä, lisäämässä osallisuutta ja aktiivisuutta lähellä ihmisiä. Kehittämässä kohderyhmän tarpeen mukaista toimintaa osallistamalla kävijöitä.
Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää kuulua johonkin, saada vaikuttaa omaan ja muiden hyvinvointiin. Ammattilaisen näkökulmasta luomassa työtapaa, jossa asukas ja hänen tarve ovat keskiössä.
Haluamme vähentää yksinäisyyden kokemusta ja lisätä osallisuutta eri toimijoissa. Haluamme vahvistaa kuntien toimijuutta hyvinvointia tukevien matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen kehittämisessä erityisesti aikuisväestölle sekä ikääntyneille. Haluamme olla mukana kehittämässä kohtaamispaikkoja ihmisten omiin elinympäristöihin. Haja-asustusalueilla ja keskustan palveluiden ulkopuolella olevat tilat ovat merkityksellisessä roolissa kun pohditaan paikkoja, jotka ovat ihmisten omassa elinpiirissään.
Riihimäellä on käynnistetty kaupungin toimesta kohtaamispaikkatoiminta, jonka kehittämistä on tuettu sisältöjä ja teemoja hyvinvointia ja terveyttä tukeviksi. Osallistujia ja heidän tarpeitaan on kuultu ja tuettu pysyvän toiminnan kehittämistä. Hattulassa kootaan toimijajoukko työpajaan, jossa luodaan nykytilaa ja lisätään asiakasymmärrystä ja ideoidaan uutta. Käynnistyminen on tarkoitus tehdä portaittain eri toimijoiden yhteistyönä ja arvioida käynnistymistä säännöllisesti.
Muutosta mitataan käynnistymiseen liittyvänä sitoutumisen analysointina eri toimijoiden kohdalla sekä kävijämäärillä. Muutosta mitataan hankkeen lopussa kävijöiden haastatteluina ja kokemusten ja tarinoiden avulla.
Ikääntyvän aikuisväestön aktiivisuuden ja osallisuuden kokemukset huolettavat Kanta-Hämeessä. Elintapoihin liittyvät haasteet näkyvät alueen tilastoissa ja erityinen huoli on yli 65-v miesten päihteiden käytöstä. Tutkitusti aktiivisuus ja osallisuus lisää yksilön hyvinvointia ja vaikuttaa elintapoihin. Ryhmätoimintoihin on vaikea osallistua, jos ei ole ollut aktiivinen osallistuja aiemminkaan ja tästä syystä on tärkeä pohtia mahdollisimman kynnyksettömien kohtaamispaikkojen hyödyntämistä osallisuutta lisäävissä toimenpiteissä.
Asiakasymmärrystä vahvistetaan työpajoissa, joita järjestetään toimijoiden kesken jatkuvan toiminnan kehittämiseksi.