Ratkaistava ongelma tai haaste
Haavanhoitojen tarve on niin suurta, että terveydenhuoltojärjestelmä kamppailee pystyäkseen vastaamaan palveluntarpeeseen.
Haavanhoidon osaamisverkosto perusterveydenhuollossa
Alustava idea
Haavanhoidon keskitetyllä mallilla pyritään kehittämään haavanhoitojen toteutusta perusterveydenhuollossa vastaamaan paremmin asiakkaiden, työntekijöiden, tuottajaorganisaation ja yhteiskunnan tarpeisiin.
Toimintamallin kuvaus
Kehittämistarve eri näkökulmista
Potilaille haavoista aiheutuu haittaavia oireita (kipu, toimintakyvyn rajoittuminen, toistuvien hoitojen tarve) sekä haavakomplikaatioista voi kehittyä pysyviä toiminnanrajoituksia (esim amputaatiot). Ammattilaisille haavojen hoito voi olla haasteellista, hoitotuotteet ja hoitovälineet ovat kehittyneet voimakkaasti ja niiden käyttö vaatii osaamista. Yhteiskunnalle ja organisaatiolle haavat aiheuttavat paljon kustannuksia.
Tavoitellut muutokset ja vaikutukset
Haavanhoitojen tehostuminen: paranemisen saavuttaminen nopeammin ja vähemmällä resurssien kulutuksella, työtytyytyväisyyden nostaminen vahvistamalla osaamista ja varmistamalla hoitojen toteuttamiseen tarvittavan välineistön tavoitettavuus.
Tavoitteiden saavuttaminen
Hoidon tehostamiseksi on tunnistettava nykyisessä palveluntuotannossa olevia ongelmakohtia. Näitä on selvitetty kysymällä henkilöstönäkemystä, määrittämällä palveluntuotannon / -tarpeen määrää, sekä tilaamalla selvitys käytetyistä materiaalikustannuksista.
Seuranta ja arviointi
Palveluntarvetta voidaan mitata vuosittain tuotettujen hoitokäyntien määrällä, potilaiden sairastavuudella, sekä materiaalikustannusten arvioinnilla.
Ratkaisun keskeinen sisältö
Kehitettävän haavanhoidon toimintamallin tarkoituksena on kehittää keinoja tehostaa ja parantaa haavaa sairastavien potilaiden hoidon järjestämistä, vähentää hoitoviiveitä hyödyntämällä haavanhoidon ammattilaisten osaamista verkostomaisesti. Mallin avulla pyritään tuottamaan potilaille yhdenmukaista, yhdenvertaista, laadukasta, nykyaikaista, yksilöllistä ja vaikuttavaa haavanhoitoa. Malli on tulevaisuudensuunnitelma, jossa varaudutaan palveluntuotannon muutostarpeisiin 2020-luvun lopulla avautuvissa terveys- ja hyvinvointikeskuksissa, joihin kuhunkin yhdistyy useiden eri terveysasemien toimintoja. Mallin käyttöönottoa on mahdollista alkaa edistämään milloin tahansa.
Haavojen hoidosta aiheutuu paljon terveyspalveluiden tarvetta ja kustannuksia yhteiskunnalle. Sairastavuuden odotetaan lisääntyvän väestön ikääntyessä ja liittännäissairauksien (diabetes, lihavuus) lisääntyessä.
Asiakkaiden osallistuminen
Kohteena on Helsingin kaupungin perustason avoterveydenhuollossa toteutettavien haavanhoitojen järjestäminen. Toimintamallia suunnitellessa on selvitetty tämänhetkisten hoidon järjestämisen haasteita keräämällä tietoja työn toteutumisesta haavanhoitoja käytännössä tuottavalta henkilöstöltä sekä koko henkilöstölle suunnatulla avoimella kyselylomakkeella. Lisäksi on muodostettu suunnitteluryhmiä tunnistamaan haasteita laaja-alaisesti ja ehdottamaan ratkaisuja haavanhoidon toteuttamisen eri pääkohtia ja teemoja tarkastellen. Toisena painopisteenä on ollut selvittää rekisteritutkimuksen kautta konkreettisesti toteutunutta palveluntuotantoa, jonka pohjalta tulevaisuuden tuotantotapoja ja -tarpeita voidaan perustellusti suunnitella. Löydöksiä arvioidaan ja peilataan kansainväliseen haavanhoidon tutkimustietoon ja kansallisiin hoitosuosituksiin.
Ratkaisun kokeilu käytännössä
Ratkaisun käyttöönottaminen vaatisi huomattavia organisatorisia muutoksia ja vahvan tahtotilan johdossa ja esihenkilöstössä. Toimintamalli luo suunnitelman ja puitteet, joita on mahdollista lähteä edistämään, mikäli niin päätetään.
Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset
Toimintamallin kehityksessä on saatu luotua faktapohjaista tietoa nykyisestä palveluntuotannosta, jonka tuottaminen on ollut aiemman potilasjärjestelmämuutoksen jälkeen ongelmallista.
Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset
Johdon ja esihenkilöstön tuki, jotta toimintamallia ryhdytään edistämään. Uudenlaisen toiminnan tehokkaan käyttöönoton edellytyksenä on huomattavia sisäisiä rakennemuutoksia, jotka koskettavat hoitoyksikköjen organisointia, henkilöstöresursointia, työnkulkuja, tilapalveluita sekä hoidossa tarvittavien materiaalien käyttöä. Erityisenä tarpeena on koulutuksellinen aspekti. Toimintamallin systemaattisen käyttöönoton ja toimivuuden edellytyksenä on lisäpanostus henkilöstön kouluttamiseen ja osaamiseen.
Taustatiedot
Maantieteellinen alue
Helsinki
Kehittäjäorganisaatiot
Helsingin kaupunki
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)