Etsivä elintapaohjaus Kymenlaaksossa

Luotu 23.10.2025
Etsivä elintapaohjaus Kymenlaaksossa

Alustava idea

Toimintamallissa tavoitetaan elintapaohjauksesta hyötyviä lapsia, nuoria ja ikääntyneitä heidän arkiympäristössään. Etsivän työn keinoin tarjotaan matalan kynnyksen elintapaohjausta niille, jotka ovat vaikeasti muiden palvelujen tavoitettavissa.

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Kymenlaakson alueellisia haasteita ovat alueen väestön ikääntyminen ja väheneminen. Työttömyys, huono-osaisuus ja verrattain korkea sairastavuus lisäävät hyvinvointi- ja terveyseroja.

Etsivän elintapaohjauksen toimintamalli on linjassa Kymenlaakson hyvinvointialuestrategian kanssa. Sen yhtenä strategisena muutostavoitteena on,  että Kymenlaakson hyvinvointialue tarjoaa saavutettavat ja vaikuttavat palvelut oikea-aikaisesti eri elämäntilanteissa, vahvistaen ennaltaehkäisyä, tukien kotona asumista sekä lisäämällä monikanavaisia palveluja.

Kehittämistarve eri näkökulmista

Etsivän elintapaohjauksen tarve Kymenlaaksossa on merkittävä, sillä alueella menetetään työ- ja elinvuosia erityisesti elintapasairauksien vuoksi.

Asiakkaan näkökulmasta moni riskiryhmään kuuluva, kuten liian vähän liikkuvat lapset ja nuoret, ikääntyneet ja elintapasairauksien riskissä olevat, jää ilman riittävää oikea-aikaista tukea. Etsivän elintapaohjauksen mallin avulla riskiryhmiin on mahdollista tunnistaa ja ohjata ennakoiviin / ennaltaehkäiseviin palveluihin oikea-aikaisemmin jolloin elintapasairauksien puhkeamista on mahdollista viivästyttää.

Ammattilaisille malli tarjoaa keinon tavoittaa vaikeasti tavoitettavat henkilöt arkiympäristöissä ja ohjata heitä kohti terveellisempiä elintapoja varhaisemmassa vaiheessa.

Organisaatioille malli tuo mahdollisuuden kehittää vaikuttavaa, ennaltaehkäisevää toimintaa, joka tukee alueen asukkaiden hyvinvointia oikea-aikaisemmilla ja saavutettavilla palveluilla. Lisäksi toimintamalli vahvistaa kestävää palvelutuotantoa sekä hillitsee raskaampien sote-palvelujen tarvetta. Toimintamalli on linjassa hyvinvointialuestrategian tavoitteiden kanssa.

Yhteiskunnallisesti etsivä elintapaohjaus voi vähentää sairastavuutta, lisätä hyvinvointia, kaventaa eri ihmisryhmien välisiä terveyseroja ja tuottaa merkittäviä säästöjä alueen eri toimijoille (hyvinvointialue, kunnat).

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Aiempaa useampi elintapaohjauksen tarpeessa oleva, johonkin riskiryhmään kuuluva asiakas pääsee ohjauksen piiriin ja saa tukea elintapamuutoksen aloittamiseen.

Seuranta ja arviointi

Hyvinvointistarttien asiakasmäärät

  • Palvelulla tavoitetut asiakkaat

Hyvinvointistarttien asiakaspalaute

  • Toimii palvelun asiakaslähtöisyyden mittarina.
  • Hyödynnetään palvelun jatkokehityksen työkaluna.

Elintapamuutoksen tuen digipolun asiakasmäärä

  • Palvelulla tavoitetut asiakkaat, seurataan aloitettuja, keskeytettyjä ja loppuun saatettuja polkuja

Elintapamuutoksen tuen digipolun asiakaspalaute

  • Toimii palvelun asiakaslähtöisyyden mittarina
  • Hyödynnetään palvelun jatkokehityksen työkaluna.

 

Ratkaisun keskeinen sisältö

Etsivän elintapaohjauksen kehittämistä ohjaa tarve vastata vakaviin kansanterveydellisiin haasteisiin, kuten liikkumattomuuteen, elintapasairauksiin ja muistisairauksiin. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsauksen (2025) mukaan yli kolmannes kuolemista Suomessa johtuu käyttäytymiseen liittyvistä riskitekijöistä, erityisesti ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvistä. Kymenlaaksossa elinvuosia menetetään päihteiden ja sydänsairauksien vuoksi. Lisäksi diabeteksen ilmaantuvuus 18-39-vuotiailla on maan korkeimpia.

Poliittisesti ja lainsäädännöllisesti painopiste on siirtymässä ennaltaehkäisevään ja yhteisölähtöiseen hyvinvointityöhön, jossa korostuu terveyden edistäminen arjen ympäristöissä. Taloudellisesti liikkumattomuus aiheuttaa Kymenlaaksossa jopa 99 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Liikunnan lisäämisellä voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä. 

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti toimintamallin kehittämistä tukee tarve tavoittaa eri väestöryhmiä heidän omissa ympäristöissään, erityisesti nuoria ja ikääntyneitä, joiden liikkuminen on vähentynyt ja joiden toimintakyky on heikentynyt. Ympäristötekijöinä korostuvat alueelliset erot palvelujen saatavuudessa sekä ikääntyvän väestön kasvu, joka lisää painetta kehittää muistisairauksien ehkäisyyn soveltuvia ratkaisuja. 

Etsivä elintapaohjaus toimintamallina vastaa näihin haasteisiin tarjoamalla matalan kynnyksen tukea ja ohjausta siellä, missä ihmiset jo ovat: arjen kohtaamispaikoissa, vapaa-ajalla ja palveluiden yhteydessä.

Asiakkaiden osallistuminen

Kymenlaaksolaisten elintapoihin liittyviä haasteita ja palvelutarpeita kartoitettiin kohderyhmäymmärryskyselyillä.

Ammattilaisille suunnatuissa kyselyissä kartoitettiin erikseen lasten ja nuorten (perheiden) sekä ikääntyneiden elintapaohjaukseen liittyviä haasteita että palvelutarpeita. 

  • Kyselyt olivat avoimina 7.11.-5.12. välisenä aikana ja niihin pystyi vastaamaan anonyymisti kuka tahansa hyvinvointialueen ammattilainen.
  • Lisäksi kyselyjen tuottamaa tietoa täydennettiin ammattilaisille suunnatuissa työpajoissa, joissa oli mukana myös kuntien ja järjestöjen edustajia.
  • Vastaukset analysoitiin projektitiimin toimesta ja niiden perusteella 

Asiakkaiden kohderyhmäymmärryskysely oli suunnattu kaikille 18 -vuotta täyttäneille kymenlaaksolaisille.

  • Kysely oli avoinna 1.12.-14.12. välisenä aikana ja siihen pystyin vastaamaan anonyymisti kuka tahansa kymenlaaksolainen asiakas.
  • Vastauksia jalkauduttiin keräämään yhteensä 9 eri kohteeseen ympäri Kymenlaaksoa.
  • Kysely toteutettiin verkkokyselynä. Asiakkaat pääsivät täyttämään kyselyn joko omilla digilaitteillaan tai jalkautusmiskohteissa laina-laitteilla. Tarvittaessa kyselyn pystyi täyttämään avustettuna / haastatellen, mikäli digilaitteiden käyttökokemus oli epävarmaa.
  • Kyselyyn saatiin yhteensä 117 vastausta. Otanta on pieni ja tulokset suuntaa antavia.

Kohderyhmäymmärryskyselyiden perusteella on muotoiltiin asiakaspersoonia toimintamallin keskiössä olevista kohderyhmistä. Asiakasprofiileja on täydennetty myös Sotkanet ja THL:n tietokannoista saatavilla tilastotiedoilla, kuten kouluterveyskyselyllä.

  • alakouluikäinen
  • yläkouluikäinen
  • työikäinen, lasten kanssa asuva
  • työikäinen, ilman lapsia asuva
  • 65-74 vuotias
  • +75 vuotias

Yksilöpersoonien lisäksi tuotettiin yhdistelmäprofiilit.

  • isovanhempi + alakouluikäinen lapsenlapsi
  • vanhempi + yläkouluikäinen lapsi

Perusteluna se, että lasten ja nuorten liikkumista tukee heille läheisten aikuisten antama malli aktiiviseen elintapaan ja lisäksi kyseiset ikäryhmät ovat riippuvaisempia muista kannustuksen, kustannuksien ja mahdollisen kulkemisen suhteen. Aikuisten käytössä olevat aika ja muut resurssit vaikuttavat mahdollisuuksiin tukea lasten ja nuorten liikkumista. Yhdessä liikkuminen  edistää eri ikäryhmien hyvinvointia ja voi madaltaa kynnystä osallistua.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty myös prototyyppitoiminnan kautta.

  • Prototyyppiyhteisö koostuu alueen vapaaehtoisista, eri-ikäisistä alueen asukkaista, jotka osallistuvat Kymenlaakson hyvinvointialueen palvelukehitykseen Orchidea-verkkoalustan kautta vastaamalla erilaisiin kyselyihin.
  • Kyselyjen avulla on koostettu ymmärrystä tarpeenmukaista hyvinvointiteemoista, kielellisistä asioista sekä digipolun toteutukseen ja muotoiluun liittyvistä seikoista.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kymenlaakson hyvinvointialue, Kouvola, Kotka, Hamina
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)