Digitaalisen sotekeskuksen mielenterveyspalvelun tavoitteena on lisätä palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta. Asiakas voi aina hakeutua myös lähipalveluun omalle sosiaali- ja terveysasemalle, mikäli etäpalveluiden käyttäminen ei ole mahdollista tai mielekästä. Mielenterveyspalvelu on osa digitaalisen sotekeskuksen palveluvalikkoa ja toimii lähipalveluiden rinnalla.
Digitaalisen sotekeskuksen mielenterveyspalvelu tarjoaa asiakkaille chat-yhteydenottokanavan palveluun pääsemisessä. Hoidon tarpeen arvioinnissa hyödynnetään tarvittaessa terapianavigaattoria (sähköinen kysely) ja siihen liittyvää haastattelua. Palvelussa on tarjolla lyhytkestoista (keskimäärin 1-3 kertaa) hoitoa, ohjausta ja neuvontaa chat-palvelussa ja etävastaanotoilla (puhelut, videovastaanotot). Palvelu on maksutonta.
Asiakkaan koko palvelupolku (yhteydenotto, hoidon tarpeen arvio, käynnit eri ammattilaisilla ja lyhytkestoinen hoito) voi toteutua etänä, mikäli lähivastaanotolle ei ole tarvetta ja asia soveltuu hoidettavaksi digitaalisessa sotekeskuksessa. Hoidon tarpeen arvioinnissa on käytössä mm. lääkärin, psykologin ja sosiaaliohjaajan konsultaatiomahdollisuus. Tarvittaessa asiakas ohjataan tarkempiin tutkimuksiin ja hoitoon lähipalveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Tavoitteena on tarjota hoitoa varhaisessa vaiheessa ja sitä kautta ennaltaehkäistä ongelmien paheneminen vakavammaksi mielenterveyden häiriöksi. Diagnoosi ei ole edellytys hoitoon pääsemiseksi, vaan apua on tarjolla jo siinä vaiheessa, kun huoli psyykkisestä voinnista herää.
Hoidollisessa työssä asiakkaille on tarjolla ohjattua omahoitoa, dialogiseen kohtaamiseen perustuvaa voimavara- ja ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa sekä käynti kerrallaan työmallin mukaista työskentelyä, jossa työtapa voidaan valita tarpeen mukaisesti. Työskentelytapa valitaan yhteistyössä asiakkaan kanssa keskustellen ja jokaisen asiakkaan tilanne ja tarve arvioidaan yksilöllisesti.
Sekä arvioinnissa että hoidollisessa työskentelyssä ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti toipumisorientaation viitekehyksen mukaisesti. Työskentelyssä huomioidaan myös päihteet, riippuvuudet ja väkivaltakokemukset sekä otetaan lapset ja läheiset puheeksi. Työskentelyä toteutetaan palautetietoisesti, eli asiakkaan kanssa keskustellaan yhteistyösuhteen toimivuudesta ja valitun työtavan toimivuudesta.
Tarvittaessa asiakkaalle voidaan varata etävastaanottoaika tai etäyhteisvastaanotto myös digitaalisen sosiaali-ja terveyskeskuksen lääkärille, psykologille, pari-ja perhepsykoterapeutille, sosiaaliohjaajalle, fysioterapeutille, elämätapaohjaajalle tai muulle ammattilaiselle.
Mielenterveystyön tiimi tarjoaa myös konsultatiivista tukea digitaalisen sotekeskuksen muille ammattilaisille.
Kansallisessa mielenterveystrategiassa (2020-2030) todetaan, että hyvä mielenterveys on keskeinen voimavara elämässä. Mielenterveyden häiriöt ovat kuitenkin suuri kansanterveydellinen haaste. Julkisuudessa käydään keskustelua suoranaisesta mielenterveyskriisistä.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa yksi painopistealue on mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen. Keskeisenä tavoitteena on parantaa hoidon saatavuutta ja palveluihin pääsyä.
Mielenterveyden lieviinkin haasteisiin olisi tärkeää saada apua matalalla kynnyksellä ja nopeasti, ennen kuin ongelmat pahenevat varsinaiseksi mielenterveyden häiriöksi. Mielenterveyspalveluihin hakeutumiselle on myös edelleen liian iso kynnys, vaikka jokainen meistä voi tarvita tukea mielen hyvinvointiin jossain kohtaa elämän aikana.
