Varhainen huolen puheeksiotto lisää tuen ja muutoksen mahdollisuuksia silloin, kun vaihtoehtoja on vielä runsaasti. Koulutuksessa vahvistetaan osaamista ottaa vaikeat asiat puheeksi kunnioittavasti ja dialogisesti – niin asiakastyössä kuin verkostoyhteistyössä. Työkäytäntö soveltuu myös esihenkilötyön tueksi.
Dialoginen puheeksiottaminen on työtapa, joka auttaa ammattilaista:
Kouluttajakoulutus on tarkoitettu hyvinvointialueen sote-ammattilaisille ja esihenkilöille sekä työllisyysalueiden ammattilaisille, jotka haluavat ja voivat toimia jatkossa puheeksiottamisen kouluttajina omalla alueellaan.
Koulutuksen tavoitteena on:
Koulutus koostuu:
Koulutuspäivillä perehdytään mm.:
Koulutuksesta saa todistuksen.
Koulutukseen valitaan 12–24 osallistujaa.
Osallistujalta odotetaan:
Dialogisen puheeksiottamisen kouluttajakoulutuksella halutaan ratkaista työikäisten palveluissa esiintyvä haaste, jossa vaikeita asioita ei aina osata tai uskalleta ottaa varhain puheeksi yhteistyötä rakentavalla tavalla. Tämä heikentää asiakkaiden osallisuutta, vaikeuttaa moniammatillista yhteistyötä ja voi viivästyttää tuen sekä muutoksen käynnistymistä.
Tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten kykyä käydä vaikeita keskusteluja dialogisesti, lisätä asiakkaiden osallisuutta sekä luoda yhteinen dialoginen toimintakulttuuri työikäisten palveluihin.
Ammattilaisten työssä
Asiakkaiden näkökulmasta
Organisaatioissa ja verkostoissa
Saavutamme tavoittelemamme muutokset kouluttamalla ammattilaisia dialogisen puheeksiottamisen kouluttajiksi, vahvistamalla heidän vuorovaikutus- ja puheeksiottamistaitojaan sekä tarjoamalla käytännön työkaluja haastavien tilanteiden käsittelyyn. Osaamista juurrutetaan työarjen kokeilujen, pilottikoulutusten ja alueellisen kouluttajaverkoston avulla, jolloin dialoginen toimintakulttuuri vahvistuu asiakastyössä ja moniammatillisessa yhteistyössä.
Toimintamallin onnistumista arvioidaan seuraamalla dialogisen puheeksiottamisen osaamisen kehittymistä, menetelmän käyttöönottoa asiakastyössä, asiakkaiden osallisuuden vahvistumista, moniammatillisen yhteistyön sujuvuutta sekä toimintamallin juurtumista organisaatioihin. Arvioinnissa hyödynnetään osallistuja- ja asiakaspalautetta, itsearviointeja sekä tietoa toteutuneista koulutuksista ja kouluttajaverkoston toiminnasta.
Ratkaisu sisältää
Toiminnan tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten dialogisia vuorovaikutus- ja puheeksiottamistaitoja sekä juurruttaa yhteinen dialoginen toimintatapa asiakas-, verkosto- ja esihenkilötyöhön.
Toimintamallin kehittäminen ja toteuttaminen edellyttävät organisaation ja esihenkilöiden tukea, koulutettujen kouluttajien sitoutumista sekä aikaa kouluttautumiselle, harjoittelulle ja työarjen kokeiluille. Toimintamallin juurtuminen vaatii yhteistä dialogista toimintatapaa, menetelmän aktiivista hyödyntämistä asiakas- ja verkostotyössä sekä alueellisen kouluttajaverkoston ylläpitämistä osaamisen jatkuvuuden turvaamiseksi.
Asiakkaat osallistuvat kehittämiseen tuomalla esiin omia näkemyksiään, kokemuksiaan ja tavoitteitaan asiakasprosesseissa. Dialogisen puheeksiottamisen toimintamalli perustuu asiakkaan kuulemiseen, yhteisen ymmärryksen rakentamiseen ja asiakkaan aktiiviseen rooliin häntä koskevien ratkaisujen suunnittelussa.
Ratkaisua kokeillaan kouluttajakoulutuksen aikana toteutettavien työarjen puheeksiottamiskokeilujen ja pilottikoulutusten avulla. Prosessi etenee koulutuksesta käytännön kokeiluihin, kokemusten yhteiseen reflektioon sekä toimintamallin edelleen kehittämiseen. Toteuttaminen edellyttää koulutettujen ammattilaisten työpanosta, koulutusrakennetta, materiaaleja sekä organisaatioiden tukea uusien toimintatapojen käyttöönotolle.
Kokeilun välittömänä tuloksena osallistujien ymmärrys dialogisuudesta sekä valmiudet toimia dialogisesti ja ottaa vaikeita asioita puheeksi vahvistuivat. Koulutus vahvisti aikaisempaa osaamista, tuotti uusia oivalluksia ja lisäsi kouluttamistaitoja. Lisäksi osallistujien kouluttajaidentiteetti ja itseluottamus kouluttajana vahvistuivat. Kaikki 12 palautekyselyyn vastannutta halusivat toimia jatkossakin kouluttajana.
Koulutus koettiin erittäin hyödylliseksi: kaikki vastaajat antoivat koulutuksen hyödyllisyydelle korkeimman arvion 5/5 ja suosittelisivat koulutusta kollegoilleen tai yhteistyökumppaneilleen. Koulutusryhmän ilmapiiri koettiin erittäin hyväksi ja turvalliseksi, ja osallistujat kokivat tulleensa kuulluiksi sekä pystyneensä tuomaan esiin omia ajatuksiaan. Tulokset osoittavat, että kokeilu vahvisti osallistujien osaamista, kouluttajavalmiuksia ja motivaatiota jatkaa toimintamallin levittämistä.
Pitkällä aikavälillä tavoitteena on juurruttaa dialoginen puheeksiottaminen osaksi työikäisten palveluiden arkea. Tavoitteena on, että ammattilaiset ottavat vaikeita asioita puheeksi aiemmin ja rakentavammin, asiakkaiden osallisuus ja toimijuus vahvistuvat sekä moniammatillinen yhteistyö tiivistyy. Lisäksi tavoitteena on luoda alueelle pysyvä kouluttajaverkosto, joka ylläpitää osaamista ja tukee yhteisen dialogisen toimintakulttuurin kehittymistä hyvinvointi- ja työllisyysalueilla.
Kokeilun perusteella toimintamallin onnistunut käyttöönotto edellyttää johdon tukea, koulutettujen kouluttajien hyödyntämistä, aikaa kouluttautumiselle ja työarjen kokeiluille sekä organisaatioiden välistä yhteistyötä. Toimintamallin toteuttaminen vaatii kouluttajia, osallistuvia ammattilaisia, koulutus- ja työskentelyaikaa, koulutusmateriaaleja sekä dialogisen puheeksioton työkaluja. Keskeinen onnistumisen edellytys on, että kouluttajille mahdollistetaan toimintamallin levittäminen ja ylläpitäminen osana heidän normaalia työtään.