AUDIT C selkokielellä

Luotu 14.04.2021
 AUDIT C selkokielellä
AUDIT C selkokielellä

Alustava idea

Tavoitteena on luoda palveluihin toimintamalli selkokielellä. Selkokieli helpottaa alkoholin käytöstä ja riskeistä keskustelemista silloin, kun yleiskieli on liian vaikeaa. Selkokielen avulla kaikki voivat käyttää erilaisia palveluja, vaikka heillä olisi jokin vamma tai muu rajoite.

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Alkoholin käytön puheeksi ottamiseen ja risikikäytön varhaiseen tunnistamiseen ei vielä ole riittävästi selkokielistä aineistoa. Päihde- ja rahapelikysymyksissä vammaiset ihmiset jäävät usein marginaaliin eikä saavutettavia palveluja ole tarpeeksi kaikille. Terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa on edistettävä. Siksi tulisi huomioida kielellinen syrjäytyminen ja tiedon saavutettavuus. Tietoa päihde- ja rahapelikysymyksistä ei ole saatavilla riittävästi eri kommunikaatiomenetelmillä (pistekirjoitus, apuvälineet) tai ymmärrettävästi helpolla kielellä. Päihde- ja peliongelmat kasaantuvat heikommassa asemassa oleville ihmisille yhteiskunnassa. Vammaisille ihmisille päihde- ja peliongelmat merkitsevät moninkertaista riskiä toimintakyvyn menettämiselle. Lisäksi YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaistutkimusta tulisi edistää. Kuitenkin vammaiset palvelujen käyttäjät ovat päässeet päihdetapauslaskentaan vain kerran mukaan. Selkokileisellä AUDIT C ja mini-interventio aineistolla edistetään päihteiden käytön puheeksi ottamista kaikkien kanssa. Lisää tutkimustietoa kaivataan silti.

 

Kehittämistarve eri näkökulmista

Kehitysvammainen henkilö tarvitsee tietoa alkoholista ja sen haitoista helpolla kielellä, jotta hän voi tehdä omaa tervyettä ja hyvinvointiaan koskevia valintoja.

Ammattilainen tarvitsee varhaiseen puheeksiottoon työkaluja selkokielellä.

Organisaatioissa päihteiden käytöstä kysyminen kannattaa ottaa rutiininomaiseksi osaksi työtä myös vammaispalveluissa,asumispalveluissa ja erityisoppilaitoksisssissa.

Palvelujen saavutettavuuteen on kiinnitettävä huomiota myös ymmärrettävän kielen kannalta. Selkokieli parantaa saavutettavuutta ja lisää yhdenvertaisuutta. Varhaisella puuttumisella voidaan ennaltaehkäistä terveyshaittoja ja lisätä yksilön hyvinvointia. Jokaisella on oikeus saada tietoa ymmärretävällä tavalla ja helpolla kielellä.

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Ammattilainen mahdollistaa alkoholin käytön puheeksi ottamisen helpolla kielellä. Hän toteuttaa puheksiottamisen myös selkokielen tarvitsijan kanssa. Hän osaa selittää selkokielen tarvitsijalle, miksi puheeksiottaminen kannattaa ja mitkä ovat alkoholin käytön riskirajat. Ammattilainen ottaa käyttöön selkokielistä päihdekasvatusainesitoa ja soveltaa sitä eri tilanteisiin sopivaksi

Selkokileinen AUDIT-C-testi toimii työkaluna kun henkilö pohtii omaa alkoholikäyttöään. Ammattilainen organisoi työnsä niin, että myös alkoholinkäytöstä voi jutella yhtenä rutiiniasiana terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksiä pohtiessa. Hän on perehtynyt  lyhytneuvonnan periaatteeisiin ja toteuttaa mini-intervention tarpeen mukaan.

Kehitysvammainen asiakas osallistuu päihdekeskuteluihin. Hän tunnistaa alkoholin käytöstä aiheutuvia haittoja ja kiinnostuu päihteettömistä toimintatavoista. Hän kiinnostuu omasta terveydestään. Hän omaksuu terveellsiempiä tapoja käyttää tai vähentää alkoholin käyttöä. Hän osaa käsitellä sosiaalista painetta ja oppii kieltätymisen taitoja.

Tavoitteiden saavuttaminen

Audit C kannattaa ottaa osaksi perustyön rutiineja. Päihdeasioista kannattaa järjestää yhdessä kehitysvammaisten nuorten ja aikusten kanssa heille ajankohtaisia keskustelutilaisuuksia. Voit myös hyödynttää SELVIS-hankkeen tuottamaa laajaa aineistoa erilaisten tapahtumien pohjaksi keskusteluihin ja nuorten omiin ideoihin jatkokehittämistä varten.  Esimerkiksi tietovisat ja animaatiot sekä sarjakuvat luovat mukavan lähtökohdan keskusteluille. Nuoret voivat ideoida uusia käsikirjoituksia omasta kokemusmaailmastaan. Niistä voi toteuttaa omia uuisa iMowieita ja sarjakuvia.

 

 

 

Seuranta ja arviointi

Selkokielisen aineiston ja Audit C testin  avulla alkoholin käytöstä keskustellaan ja tunnistetaan rsikikäyttö varhaisessa vaiheessa.  Voidaan tarjota tietoa alkoholista helpolla kiellä ja auttaa ymmärtämään haittoja. Voidaan tarjota tukea varhaisessa vaiheessa riskien vähentämiseen. Voidaan ennaltaehkäistä ongelmien paheneminen ja korjaavan hoidon tarvetta.

Seurattavat indikaattorit ja mittarit:

  • Toteutetut Audit C -testit ja lyhytneuvonnat (lukumäärä).
  • Riskikäyttäjien määrä tehtyjen Audit C -riskitestien perusteella.
  • Miten usein on keskusteltu ja hyödynnetty asumispalveuissa esimerkiksi viikkokokoukset, asumispalaverit, pienryhmät, kotikäynnit, vapaamuotoiset tilanteet.
  • Päivä- ja työtoiminta.  Montako kertaa aiheena on ollut tietoa alkoholista?
  • Mitä keskusteluteemoja/tietoa alkoholista on ollut? -palaute niistä. Mikä ollut uutta tietoa? Miten vaikuttanut käyttäytymiseen?
  • Palaute selkokielisestä aineistosta  (tekstin helppous, kuvien käyttö ymmärtämisen tukena jne)

Ratkaisun keskeinen sisältö

Alkoholin puheeksi ottamisessa on tärkeää huomioida selkokieli. Päihdesanastossa voi olla vaikeita sanoja, joita kannattaa valmistautua selittämään helpolla kielellä. Myös (kehitys)vammaispalvelusissa työntekijä voi tunnistaa asiakkaan alkoholin riskikäytön varhaisessa vaiheessa. Alkoholin käytön puheeksiotto on hyvä ottaa yhdeksi rutiitehtäväksi myös esimerkiksi asumispalaveluissa. Jos AUDIT C riskitestin pisteet ylittyvät, on mahdollista toteuttaa yhdessä selkokieltä tarvitsevan asiakkaan kanssa lyhytneuvonta selkokielellä. .https://verneri.net/selko/terveys-ja-liikunta/alkoholi/nain-vahennat-juomistasi/

Tarvittaessa voi ohjata jatkopalveluihin.

Selkokieltä tarvitsevien henkilöiden kuten kehitysvammaisten nuorten riskialttiutta päihteiden haitalliselle käytölle voi lisätä ulossulkeminen, kiusaaminen ja yksinäisyys. Laki ehkäisevään päihdetyön järjestämisestä (24.4.2015/523) painottaa alkoholi-, huume-, tupakka- sekä rahapelihaittojen ennaltaehkäisyä. Lain tavoitteena on edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa, varmistaa ehkäisevän päihdetyön edellytykset koko maassa sekä tukea erityisesti kuntia ja alueita kehittämään ehkäisevää päihdetyötä. Sote palvelujen käyttämä tavallinen yleiskieli voi olla monelle ihmiselle kuitenkin liian vaikeaa. Selkokieli auttaa näitä ihmisiä lukemaan, päättämään omista asioistaan ja osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Ennaltaehkäisevien päihdetyön toimivien mallien levittämiseen tarvitaan saavutettavia palveluja. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tietoa, jota on helppo ymmärtää. Selkokieli parantaa palvelujen saavutettavuutta, koska selkokieltä on helppo ymmärtää. Yhdenvertaisuuden edistämistä sekä terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa on huomioida kielellinen syrjäytyminen ja tiedon saavutettavuus. Selkokieltä tarvitsevilla ihmisillä tulee olla oikeus saada eri viranomaisilta tietoa ja palveluita suullisesti ja kirjallisesti selkokielellä.

Asiakkaiden osallistuminen

Suomessa 11‒14 prosenttia väestöstä eli 650 000–750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Kehitysvammaiset nuoret ovat yksi selkokielen tarvitsijoiden ryhmä. Näissä nuorissa ja aikuisisa voi  päihteiden käytössä korostua ääripääät: humalahakuisuus vs. paljon nuoria, joiden arkeen päihteet eivät kuulu olenkaan.

Kehitysvammaisuutta luonnehtii tietyt rajoitukset esim. kyky ymmärtää, mistä kulloisessakin tilanteessa on kyse ja mitä siitä selviytymiseksi pitää tehdä. Haasteita voi olla sosiaalisissa ja käytännöllisissä taidoissa. Esimerkiksi äidinkielen puhuminen ja ymmärtäminen, lukeminen ja kirjoittaminen, rahan ymmärtäminen sekä aikakäsitteen hallinta voi olla vaativaa. Havaitseminen, muistin toiminnot ja kyky hahmottaa maailmaa kielellisellä tasolla ovat lievästi kehitysvammaisellakin ihmisillä  heikoimmat kuin “taviksilla”

Kehitysvammasia nuoria ja aikuisia sekä heidän kanssaan työskentelviä ammattilaisia on osallistettu selkokielisen aineiston kehitäämiseen ja testamiseen. He ovat kertoneet omista kokemuksistaan, käsityksistään päihteiden käyttöön liittyen. Tarinat vat olleet pohjana selkokielisen päihdekasvatus aineiston luomisessa.  Selkkokileistä Audit C -testiä nuoret ja ammttilaiset testasivat mm. asumisen tukikäynneillä ja vapaa-ajan taapaamispaikoissa. 

Tärkeitä huomioita testausten yhteydessä saatiin. Huomiota kannattaa kinniittää mm .

  • auta puhekumppania ymmärtämään, millaisessa puhetilanteessa olette, ja orientoitumaan sen vaatimuksiin.
  • miten herätät luottamuksen ilmapiirin vaikeasta aiheesta keskusteltaessa?
  • miten toimit neutraalisti,syylistämättä tai niin, ettei aihe ole liian pelottava?
  • miten varmistat, että käytetty kieli ja teksti on ymmärrettävää ja helppoa?
  • miten motivoitte asiakasta? miten saat hänet kiinnostumaan AUDIT C testistä ja keskustelusta?
  • mikä asiakasta motivoi (projektit, ihmiset,palkinnot, kehut, arvostus..)
  • huomioi keskustelu tilanteessa se, ettei se tunnu selkokielen tarvitsijan mielestä kuulustelulta.

 

Ratkaisun kokeilu käytännössä

Asumisen ohjaajat ottivat AUDIT-C testin käyttöön asumsien tukikäynneillä.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset
  • Sopikaa organisaatioonne Ehkäisevän päihdetyön/EPT-vastaava, joka koordinoi esimerkiksi AUDIT C -testien käyttöönottoa ja muuta päihdekasvatusta.
  • Tehkää suunnitelma, miten säännöllisesti, millä tavalla ja kenen toimesta  päihde-ja pelikysymykset ovat aiheena esimerkiksi asukaspalavereissa yleisenä päihdekasvatus aiheena.
  • Olkaa yhteydessä alueennne ehkäisevän päihdetyön seutukoordinaattoriin ja/tai Ehkäisevän päihdetyön  neuvonta- ja informaatiopalveluihin esimerkiksi Suomi.fi verkkopalvelun avulla.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Kehitysvammaliitto ry
Toimintaympäristö
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Kehitysvammaliitto ry
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)