ARPI - itsemurhaa yrittäneen tai itsemurhaan kuolleen asiakkaan hoitotyön arviointiprosessi

Luotu 13.06.2022
ARPI - itsemurhaa yrittäneen tai itsemurhaan kuolleen asiakkaan hoitotyön arviointiprosessi
ARPI - itsemurhaa yrittäneen tai itsemurhaan kuolleen asiakkaan hoitotyön arviointiprosessi

Alustava idea

ARPI on hoitotyön prosessin arvioinnin toimintamalli, joka toteutetaan, kun potilaan yrittää itsemurhaa tai tekee itsemurhan hoidon aikana. Arvioinnin tarkoituksena on kehittää itsemurhariskin tunnistamista ja  hoitotyötä itsemurhien ehkäisemiseksi.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Organisaatiot

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Itsemurhien ehkäisyn kehittäminen kuuluu itsemurhien ehkäisyn kansalliseen mielenterveysstrategiaan 2020-30 ja itsemurhien ehkäisyohjelmaan. Apua Ajoissa! -hanke toimii Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueella, jossa itsemurhakuolleisuus on keskimäärin muuta maata korkeampaa. 

Itsemurhakuolleisuutta leimaa vahva eriarvoisuus. Taustalla on usein monitahoisia sosiaalisia, taloudellisia ja terveysongelmia mielenterveyden häiriöiden lisäksi. Myös muu fyysinen sairastaminen ja vaikeat kiputilaongelmat ovat yhteydessä suurentuneeseen itsemurhayritysten ja itsemurhakuolemien riskiin.

Hoitoon pääsyä tulee helpottaa ja nopeuttaa hyvinvointialueilla priorisoimalla paitsi itsemurhavaarassa olevan henkilön hoito, tehostamalla potilaan käyntisyyn tai aiempien itsemurhayritysten kirjaamista ja niiden nousua esiin riskitiedoista.

Arvioinnin tehostamisen tarkoituksena on kehittää ammattilaisten toimintaa, parantaa itsemurhariskin tunnistamista ja kokonaisvaltaista hoito- ja asiakastyötä kaikkialla sote -palveluissa itsemurhien ehkäisemiseksi. 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa itsemurhaa yrittäneen tai itsemurhaan kuolleen henkilön hoitoa toteuttanut yksikkö käy läpi perusteellisen ja strukturoidun arvion siitä, miten yksikössä oli edeltä käsin tunnistettu asiakkaan itsemurhavaara, miten siihen oli reagoitu ja miten itsemurhavaaraa oli pyritty vähentämään. Tämä voi auttaa yksikköä oman toimintansa kehittämisessä vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi ja tuottaa myös valtakunnallisesti arvokasta tilastotietoa itsemurhiin/itsemurhayrityksiin liittyvistä tekijöistä, joihin kertyneen tiedon pohjalta voidaan edelleen vaikuttaa. 

Arvion oli tarkoitus toteutua teknisesti osana sote-palveluissa käytettävää vakavan vaaratilanteen ilmoitusta (Laatuportti, Haipro). Valitettavasti kuitenkaan nämä ohjelmat eivät täyttäneet tietosuojavaatimuksia potilastiedon käsittelyyn, eikä hankeaikana löydetty soveltuvaa ohjelmaa tämän arvioinnin toteuttamiseen. Jatkossa tulee edelleen etsiä sopivaa sovellusta, jotta saadaan tilastoitua tietoa pidemmältäkin ajalta hoidon kehittämiseksi. 

ARPI-arviointipohja on edelleen kehitettävissä.

ARPI-arviointiprosessin perimmäisenä tavoitteena on itsemurhavaarassa olevien henkilöiden parempi tunnistaminen sotepalveluissa, itsemurhavaaran parempi huomioonottaminen asiakkaan hoitoprosessin aikana sekä itsemurhien että itsemurhayritysten väheneminen.

Tavoitteiden saavuttaminen

Huom! Tietosuojasyistä toimintamalli ei edennyt pilottivaiheeseen eikä tavoiteltua kokemusta prosessista saatu.

Ratkaisun keskeinen sisältö

Arviointiprosessi alkaa oheisen toimintamallikuvauksen mukaisesti, kun ammattilainen vastaanottaa tiedon itsemurhasta tai itsemurhayrityksestä.

Arviointiprosessissa käydään läpi asiakkaan itsemurhan tai itsemurhayrityksen tekotapa, itsemurhariskin arviointi edeltäneen kahden viikon ajalta, itsemurhariskitekijät, hoito ja toimenpiteet. Lisäksi kirjataan ylös kokonaisarvio, kehittämiskohteet, käynnistettävät toimenpiteet, tieto asiakkaan hoitosuunnitelman päivittämisestä sekä perheen ja läheisten huomioimisesta ja työyhteisölle tarjotusta tuesta.

Itsemurhayritykset Suomessa ovat n. 10 000-30 000 vuodessa (Tilastokeskus). Terveydenhuollossa on vaikeuksia tunnistaa itsemurhavaaraa (Mieli ry 22) ja ottaa itsetuhoisuutta puheeksi potilas- ja asiakaskohtaamisissa. Tutkimuksen mukaan (Partonen, Graigner, Kiviruusu, Suvisaari 2022) itsemurhaan kuolleista 66 % oli käynyt terveydenhuollossa viimeisten 30 päivän aikana, 46 % viimeisen viikon kuluessa. Itsemurhapäivänään 21 % oli ollut terveydenhuollon vastaanotolla. Käyntisyy on jäänyt usein kirjaamatta viimeisellä käynnillä ennen itsemurhaa (Mieli ry 2022). Aiempi itsemurhayritys on merkittävin myöhemmän itsemurhakuoleman ennustetekijä (Käypä hoito suositus 22). 

Tavoitteena on parantaa sotepalveluita Käypä hoito suosituksen mukaisesti ja itsemurhalta suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman tavoitteiden 2020-2030 mukaisesti.

Psykiatrian ja päihdehäiriöiden erityispalvelut tukevat palveluketjun mukaisesti kohderyhmän asiakkaita. Ihmisiä, joilla on kasautuvia taloudellisen, sosiaalisen ja inhimillisen osattomuuden kokemuksia ja voimavarojen ehtymistä, on autettava paremmin. Itsemurhan suhteen viestineet ja itsemurhaa yrittäneet ovat suurimmassa itsemurhavaarassa. Myös muiden riskiryhmien tarve hoitoon on arvioitava.

 

Asiakkaiden osallistuminen

Kohderyhmänä on itsemurhaa yrittäneet tai itsemurhaan kuolleet hoitokontaktissa olevat asiakkaat. Kehittämiseen ovat osallistuneet ammattilaisten lisäksi hankkeessa olleet kokemusasiantunijat. 

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Ensimmäisenä tulisi löytää sopiva sovellus, missä arviointi kokonaisuudessaan pystytään toteuttamaan. Tällä hetkellä ei löytynyt olemassa olevaa sovellusta, jatkossa mietittävä olisiko mahdollista hankkia tämän tyyppisen tiedon keräämiseen soveltuva ohjelma, jota voisi hyödyntää laajemminkin tiedon keräämiseen, analysointiin ja säilyttämiseen tiedolla johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta. Tämä vaatii myös rahallista panostamista. 

Uuden toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen vaatii vahvaa tiedottamista ja perehdyttämistä, sekä varsinkin alussa toiminnan seuraamista ja muistuttelua. Toimintamalli kehitettiin aikaresurssien säästämiseksi  jo olemassa olevaan ohjelmaan, mutta tämä ei tietosuojasyistä onnistunut. Toimintamalli on lomakepohjainen ja sen käyttäminen itsessään on melko yksinkertaista, eikä vaadi suurta perehdyttämistä. 

 Arvioinnin toteuttaminen vaatii työryhmältä työaikaa, mutta sitä on vaikea arvioida, koska emme päässeet pilotoimaan käyttöä. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Toimintaympäristö
Etelä-Savon ja Keski-Suomen alue, Apua Ajoissa! -hanke
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)