Ammattilaisten päihdeosaamisen vahvistaminen, Etelä-Savon hva (Elossa- Nuorten huumekuolemien ehkäisy)

Luotu 01.07.2026
Ammattilaisten päihdeosaamisen vahvistaminen, Etelä-Savon hva (Elossa- Nuorten huumekuolemien ehkäisy)

Alustava idea

Hankkeessa on tunnistettu tarve lisätä ammattilaisten tietoutta tunnistaa asiakkaat, joilla on riski huumausainemyrkytykseen. Hankkeen yhtenä tavoitteena on nuoria työssään kohtaavien ammattilaisten kouluttaminen, jotta nuorille olisi matalalla kynnyksellä saatavilla tietoa päihteidenkäyttöön liittyvistä riskeistä sekä hoito- ja palveluvaihtoehdoista. Tavoitteena myös päihde- ja riippuvuustyötä tekevien ammattilaisten kouluttaminen näyttöön perustuviin menetelmiin kansallisen ohjauksen mukaisesti. Hankeaikana tavoitteena kouluttaa ensimmäiset ryhmät ammattilaisia ja luoda rakenteet/pysyvät käytänteet, jotta osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen tämän teeman ympärillä juurtuu osaksi toimintaa. 

Kohderyhmä

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Huumeiden käytön varhaista tunnistamista, ohjausta ja neuvontaa tulee vahvistaa nuoria kohtaavien ammattilaisten osalta niin sote-palveluissa, kuin myös muiden viranomaisten, kuntien sekä kolmannen sektorin palveluissa. Marraskuussa 2025 tehdyn (aiemmin saadulla ensimmäisellä valtionavustuksella) nykytilakartoituksen perusteella, kyselyyn vastanneista työntekijöistä 70 % koki osaamisensa riittämättömäksi huumeiden käytön tunnistamisen ja puheeksi ottamisen osalta sekä 85 % vastanneista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta em. asioista. Nykytilakartoituksen pohjalta on tehty suunnitelmaa huumeiden käytön tunnistamisen ja puheeksi ottamisen kehittämisestä. 

Kehittämistarve eri näkökulmista

Keskeinen kohderyhmä johon toimintamallilla pyritään vaikuttamaan on alle 25-vuotiaat, joilla on huolta herättävää päihteiden käyttöä. Näistä nuorista ja nuorista aikuisista tulisi tunnistaa ne, joilla on erityinen riski huumausainemyrkykseen ja siitä johtuvaan kuolemaan sekä ennaltaehkäisevästä näkökulmasta erityinen riski huumeiden käytölle. 

Vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan lukion 1. ja 2. lukuvuoden opiskelijoista laittomia huumeita on kokeillut ainakin kerran 6 %. Vastaavista ikäryhmistä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista osuus on 10 %. Näille nuorille tulisi tarjota matalalla kynnyksellä oikeaa tietoa huumeiden käytön haitoista. Avun tarpeessa olevat nuoret tulisi tunnistaa ja ohjata oikean avun sekä tuen piiriin. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää sekakäyttäjiin. Lisäksi huolta aiheuttaa myös Etelä-Savossa havaittu Alfa-PVP:n käyttö vuoden 2025 aikana. 

Eloisalla jo palveluissa tai hoidossa olevien osalta tulee edelleen kehittää moniammatillista työskentelyä ja oikea-aikaisesti oikein kohdennettujen palvelujen sekä hoidon toteuttamista.

 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Päihteidenkäytön tunnistamisen ja puheeksiottamisen osaamisen vahvistaminen

Päihteidenkäyttöön liittyvän stigman vähentäminen 

 

Tavoitteiden saavuttaminen

Ammattilaisia kouluttamalla ja tietoa lisäämällä 

Seuranta ja arviointi

Oikea-aikaista puheeksi ottoa ja palvelun saatavuutta mitataan terveydenhuollossa jo huumeita kokeilleiden osalta toteutuneiden mini-interventioiden (toimenpidekoodi IHA29) määrällä. 

Hankkeen aikana edistetään EQ-5D-5L-mittarin käyttöönottoa, joka on valittu kansallisesti ja YTA-tason vaikuttavuustyöryhmässä yleiseksi elämänlaatumittariksi.

Lisäksi terveydenhuollon palveluissa eri menetelmien arkivaikuttavuutta hoitosuhteen kestäessä seurataan mm. AUDIT, DUDIT, PHQ-9 ja GAD-7 –mittareilla (kansallisesti valitut mittarit).

Indikaattoreita ja mittareita seurataan neljännesvuosittain hankkeen aikana.

 

Ratkaisun keskeinen sisältö

Hankkeemme on mukana kansallisessa yhteisrahoituksessa tarvittavien koulutuksen kehittämiseksi. 

Alueellemme valitut menetelmät ovat päihteidenkäytön tunnistaminen, puheeksiotto ja motivoiva haastattelu, yhteisövahvistusohjelmat, intensiivinen perhe- ja verkostotyö sekä tunnetaitosäätelyn lisäkoulutus. 

 

 

Toteutuksen edellytykset

Koulutusten koordinointia, koordinaatiota hankkeen myötä sekä sosiaali- (30%) että terveyspalveluissa (50%). Edellyttää tiedottamista, koulutustunnusten hakemista, taitopajojen sekä menetelmäohjausten järjestämistä. Tavoitteena kouluttaa alueella omia menetelmäohjaajia ensimmäisessä aallossa. 

 

Asiakkaiden osallistuminen

Hankkeen ohjausryhmässä mukana kokemusasiantuntija. 

Ratkaisun kokeilu käytännössä

Kesäkuussa -26 järjestettiin ensimmäiset puheeksioton ja tunnistamisen sekä motivoivan haastattelun koulutusten aloitustilaisuudet. Mukana edustajat myös HUS:sta. Tilaisuudet tallennettiin ja viestintäasiantuntijan avustuksella jaettiin hyvinvointialueen ulkopuolisille mukana olleille toimijoille, jolla pyrittiin siihen että myös vuorotyössä tai poissaolleet pääsevät osallistumaan koulutukseen. Elokuussa -26 ensimmäiset taitopajat ja lopetustilaisuudet syys/lokakuussa. Päävetäjinä hankkeen toimijat, materiaalit tulevat kansallisena yhteistyönä HUS:sta. 

Valittujen menetelmäkoulutusten osalta olemme pyrkineet tiedottamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden esihenkilöitä jo ennakoiden, jotta koulutussuunnittelua voidaan tehdä. Koulutusten tarkoitus valmistua lokakuussa -26, jolloin alkavat myös ensimmäiset koulutukset. 

Alueella olemassa olevien KLT-menetelmäohjaajien kanssa on tehty työnjakoa tulevista menetelmäohjauksista sekä etsitty uutta mahdollista menetelmäohjaajaa yhteisövahvistusohjelmien osalta.  

 

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Suppean koulutuksen aloitustilaisuus viritti keskustelua koulutuksen tarpeellisuudesta. 

Pitkän aikavälin tavoitteet ja odotetut vaikutukset

Pyrimme siihen että ammattilaisten osaaminen tunnistaa ja ottaa puheeksi päihteidenkäyttö nuorten kanssa sekä päihdehoitotyön osaaminen vahvistuu sekä nuorten kohtaama stigma vähenee.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Henkilöstön kouluttaminen vaatii ajallista resurssia sekä koulutettavilta että menetelmäohjaajilta. Menetelmäohjausta ostetaan HUS:lta puuttuvilta osin. Koulutusten aloitus/lopetustilaisuudet, taitopajat sekä menetelmäohjaukset toteutetaan etäyhteyksin. Psykososiaalisten menetelmien kouluttaminen ja ylläpitämine vaatii koordinaatioresurssia sekä sosiaali- että terveyspalveluissa. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)
Toimiala
Terveyspalvelut
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)