Toimintaympäristön muutokset ovat aiempaa nopeampia ja vaikeammin ennakoitavia. Digitalisaatio, ilmastonmuutos, maahanmuutto sekä väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin ovat ilmiöitä, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Yleisessä mielikuvassa lapsiperhearjesta korostuvat lasten tuoman ilon sijaan suorittaminen ja selviytyminen. Riittämättömyyden tunne, väsymys, arjenhallinta ja rahahuolet ovat vanhempien tavallisimpia ongelmia. Lasten ja nuorten hyvinvointi on aiempaa eriytyneempää. Köyhyys, ahdistuneisuus ja mielenterveysongelmat ovat monen lapsen ja nuoren arkea. Tulevaisuutta varjostaa huoli sekä omasta pärjäämisestä koulussa ja työelämässä että koko maailman tulevaisuudesta. Jatkuvan muutoksen rinnalla on myös paljon pysyvää, esimerkiksi perheiden tuen tarpeet ovat säilyneet melko samankaltaisina.
Alustava idea
Alle kouluikäisten lasten vanhempien vanhemmuuden vahvistaminen, sukupolvien välisten kohtaamisten lisääminen ja lasten koulumotivaation, lukuinnostuksen ja -sujuvuuden parantaminen ammatillisesti ohjatun, vapaaehtoistoiminnalla toteutetun tukihenkilötoiminnan keinoin.
Toimintamallin kuvaus
Perhekummitoiminnassa tavoitteena on vanhemmuuden vahvistuminen. Lukumummi- ja vaaritoiminnassa tavoitellaan sukupolvien välisen kohtaamisen lisääntymista, lasten lukuinnostuksen ja lukemissujuvuuden kohenemista. Läksykummitoiminnassa tavoitteena on alakouluikäisten lasten koulumotivaation lisääntyminen. Yksinäisyyden kokemuksen väheneminen ja arjessa jaksamisen parantuminen. Perheiden tukiverkoston laajeneminen ja arjessa jaksamisen vahvistuminen.
Toimintaa toteutetaan Hämeen piirin alueella; Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Piirin toiminta-alueella on 44 kuntaa. Kuntien yhteenlaskettu asukasluku heinäkuussa 2021 oli 901 764. Piirin alueella lapsia oli 161 107. Lapsiperheiden määrä asukaslukuun suhteutettuna oli 10%. Lapsiperheet keskittyvät kasvukeskuksiin ja niiden läheisyyteen. Vuoden 2020 alussa lapsista 48% asui neljässä suurimmassa seutukunnassa (Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun seutukunnat). Maahanmuuttajaväestö keskittyy kantaväestöä voimakkaammin kasvukeskuksiin. (Lähde: Tilastokeskus)
Perhekummitoiminnan kohderyhmänä ovat ensisijaisesti alle kouluikäisten lasten perheet. Lähtökohtana on lapsiperheen subjektiivinen kokemus tuen tarpeesta.
Sukupolvitoiminnan kohderyhmä määräytyy toimintaympäristön mukaan. Mummi- ja vaaritoiminnassa toimitaan esim. koulussa, päiväkodissa tai MLL:n perhekahvilassa, jolloin kohderyhmä koostuu vauvasta alakouluikäiseen saakka sekä myös vanhempiin. Lukumummi- ja vaaritoiminnan kohderyhmänä ovat 2.-6. - luokkalaiset lapset.
Läksykummitoiminnan kohderyhmänä ovat peruskouluikäiset lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat tukea koulunkäyntiinsä. Samalla toiminnasta hyötyvät myös vanhemmat saaden apua arjen sujuvuuteen. Läksykummitoiminta on kohdennettu lapsille, jotka eivät tarvitse vahvaa pedagogista erityistukea.