Pyritään madaltamaan työllistämisen kynnystä tarjoamalla tukea sekä alihankintamallin asiakkaille että työnantajille.
Alustava idea
Tavoitteena luoda Laitilaan työllistymistä edistävä ja työllistämistä helpottava alihankintamalli.
Toimintamallin kuvaus
Kaikkien tahojen näkökulmasta tavoitteena on saada madallettua työllistymisen ja työllistämisen kynnystä. Asiakkaalla on tarve päästä eteenpäin avoimille työmarkkinoille. Ammattilaisnäkökulmasta tuloksellisuus ja yhteiskunnan näkökulmasta taloudellisuus.
Tavoitteena on helpottaa avoimille työmarkkinoille siirtymistä.
Suunnitelma:
Laitilan alihankintamallisuunnitelmassa työsopimus tehdään Laitilan kaupungille. Työn johto on työtä tarjoavassa yrityksessä. Sekä työntekijälle että työtä tarjoavalle yritykselle tarjotaan laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta siinä määrin kuin se molempien osapuolien toiveita ja tarpeita palvelee. Työntekijä on palkattu työntekijä, näin vältetään avotyön lisäämisen riskit.
Tavoitteena on, että alihankintamalli kehittyisi ajan ja yritysten mahdollisen mielenkiinnon myötä enemmän ryhmämuotoiseksi toiminnaksi. On kuitenkin tärkeää olla joustava. Sen, työllistyykö kerralla yksi vai viisi, sanelee yrityksen tarve. Ensimmäinen tavoite on alihankintamallin juurruttaminen ja työnantajien mielenkiinnon ja luottamuksen herättäminen.
Työ on palkkasuhteista koko työsuhteen ajan ja alkutilanteessa vuoden 2022 aikana tavoitteena on työllistää vähintään kolme henkilöä. Työehtosopimusta ja työn hintaa koskevat kysymykset ovat riippuvaisia siitä, minkä alan töitä työntekijät tekevät. Tavoite on kuitenkin kattaa työntekijän palkkakulut työajalta kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi. Työnantaja on Laitilan kaupunki ja monipalvelukeskus Palke 5&7, mutta työn johto on työtä tarjoavassa yrityksessä. Tavoitteena on läheinen yhteistyö yritykseen ja tiivis kontakti työntekijään laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen muodossa. Laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen mukaisesti työntekijä saa samalla tarvitsemansa palvelut, joiden sujuvuus taataan moniammatillisen työkyvyn tuen tiimin avulla. Työhönvalmennus on mukana työtaitojen, työn ja työpaikan toimintakulttuurin perehdytyksessä.
Laitilan alihankintamallin asiakkaat ovat työtä vailla olevia työikäisiä. Asiakkaat ohjautuvat pääosin moniammatillisen työkyvyn tiimin kautta, mutta asiakkaan motivaatio on tärkein tekijä. Tällä pyritään juurruttamaan alihankintamalli työnantajille kannattavaksi tavaksi työllistää.
Käytännössä:
Kun asiakas on motivoitunut sitoutumaan alihankintamalliin, tehdään laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen mukainen alkukartoitus. Tiedotetaan työnantajia alihankintamallin tarjoamista mahdollisuuksista sekä kontaktoidaan asiakkaan toivomia työnantajatahoja aktiivisesti. Määräaikaisten työsuhteiden aikana sekä työntekijälle että työnantajalle tarjotaan laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta. Työsuhteen päättyessä työnantajaa tuetaan mahdolliseen työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Jos asiakas ei työllisty ulkopuoliselle työnantajalle koko työsuhteensa ajaksi, muut ajat hän työskentelee Palke 5&7:ssä.
Lisäselvitykset:
Selvitetään eri mahdollisuudet tarjota tukea työnantajalle nivelvaiheessa, eli kun alihankintatyösuhde on päättynyt ja työnantaja olisi valmis jatkamaan työntekijän työsuhdetta yrityksen omana työntekijänä.
Riskit ja mahdollisuudet:
Työnantajien mahdollisuus työllistää riippuu monista tekijöistä, ja se heijastuu myös alihankintamallin mahdollisuuksiin. Onnistuessaan alihankintamalli toimisi väylänä työllistymistä edistävistä palveluista avoimille työmarkkinoille.
Alihankintatöistä siirtyminen yrityksen tiloissa tehtävään palkattuun työhön. Näin alihankinta toimisi enemmän työntekijää hyödyttävänä ponnahduslautana avoimille työmarkkinoille, eikä staattisena työpaikkana Palkkeen tiloissa.
Hallituksen työllisyystavoite ja osatyökykyisten työllistymisen kärkihanke taustoittavat alihankintamallin tavoitteita. Työkyky nähdään tärkeänä osatekijänä näissä tavoitteissa.
Täydentyy myöhemmin
Alihankintamalli oli valmis kokeiltavaksi kun löytyy asiakas, joka on motivoitunut siirtymään Palkkeesta yritykseen työskentelemään, sekä yritys, joka on halukas työllistämään tekijän omissa tiloissaan. Malli esiteltiin Palkkeen asiakkaille ja mahdollisille tilaajille.
Kynnykseksi muodostui siirtymä alihankinnasta yritykseen. Palkkeen oma luotu alihankintamalli koettiin toimivaksi ja riskittömäksi tavaksi työskennellä ja tilata työsuorituksia.
Samaan aikaan Palkkeessa toiminut laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus vetosi niihin asiakkaihin, joilla oli halu päästä työskentelemään avoimille työmarkkinoille. On mahdollista, että ilman tätä samanaikaisuutta uusi alihankintamalli olisi saattanut saada tavoitellut 1-3 työntekijää. Työhönvalmennuksen etuna on se, että oikeastaan kaikki lähtee asiakkaan uratoiveista, kun taas alihankintamalli on enemmän sidottu tilaajan tarjoamiin realiteetteihin.
Ratkaisua testatessa löytyi yksi työntekijäehdokas, jolla oli kiinnostusta siirtyä yhden työnantajan tiloihin alihankintamallin siirtymällä. Tällä työnantajalla oli kuitenkin oma toimiva alihankintatoimintamalli, josta he halusivat pitää kiinni ja jota yrityksen resurssit myös tukivat.
Alustavassa keskustelussa yritysten ja te-toimiston kanssa yritykset myös halusivat pitää kiinni palkkatuen mahdollisimman kattavasta ja pitkästä tuesta. Heräsi epävarmuutta ja kysymyksiä siitä, miten alihankintamalli vaikuttaisi työllistämisen tukeen. Moniammatillinen keskustelu ei antanut tarpeeksi vakuuttavia, varmoja ratkaisumalleja olemassa olevista palkkatukikriteereistä tilaajille. Koettiin turvalliseksi pysyä vanhassa ja toimivassa mallissa.
Tärkeä oppi on, että kun puhutaan tehokkaasta työllistymiseen tähtäävästä toiminnasta, niin on huomioitava myös paikallisten työllistäjien, elinkeinoelämän, näkemys.
Alihankintaa tehdään Palkkeessa koko ajan. Suunniteltu malli tyrehtyi kokeilussa siihen kohtaan, kun asiakas olisi siirtynyt Palkkeen tiloista yrityksen tiloihin.
Työnantajat nostivat esiin työturvallisuuskysymyksen. Koettiin helpommaksi tavaksi työllistää työntekijä tuttuihin tiloihin ja tuttujen ohjaajien ohjaukseen, kuin satsata osatyökykyisten perehdyttämiseen työpaikoilla.
Työntekijät kokevat Palkkeen helppona paikkana työskennellä. Kynnys siirtyä yrityksen tiloihin ja työyhteisöjen jäseneksi sinne, oli suuri. Kokeilussa syntyi ymmärrys siitä, että Palkkeessa nyt toimiva alihankintamalli on syntynyt ja kehittynyt omaan muotoonsa juuri siksi, että se saa sekä työn tilaajilta ja sen tekijöiltä niin suuren kannatuksen ja tuen.
Tavoitteeseen siitä, että Palke olisi työpaikkana enemmän yksilön läpikulkuväylä avoimille työmarkkinoille, oli toimiva ratkaisu samaan aikaan toiminut laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus.
Heräteltiin kysymyksiä alihankintamallin muutoksista. Käytiin läpi niin työn tilaajien, tekijöiden ja työllistämistä tukevien organisaatioiden näkemykset ja yritettiin tuoda ne yhteen.
Kokeilussa opittiin tuntemaan ne esteet, jotka ovat suunnitellun muutoksen tiellä. Opittiin, että jos on pyrkimys työllistää avoimille työmarkkinoille ja yrityksiin, on kuunneltava työllistäviä tahoja herkällä korvalla. Miksi tämä ei toimi, mitä pitäisi muuttua, jotta voisimme työllistää.
Rakenteelliset muutokset vaativat varmuutta tulevaisuudesta, kun ei ole varmaa tietoa myllerryksistä, saadaan voittoa tuottavia yrityksiä paremmin houkuteltua mukaan. Organisaation, mutta myös työllistämistä tukevien tukien, olisi toimittava niin, että niiden ja niiden palvelujen käyttö on työllistävälle yritykselle kannattavaa.
Alihankintamallissa operoitiin juuri yksityisten tilaajien kanssa, jolloin ihan perusasiat, perehdytys ja työturvallisuus sekä niihin käytettävät resurssit, nousivat kysymyksiksi. Mikäli organisaatiolla on mahdollisuus satsata vahvasti siihen vaiheeseen, kun työntekijä on siirtymässä yrityksen tiloihin, on onnistuminen enemmän mahdollista. Yksi mahdollinen tapa voisi olla perehdyttäjä sekä yrityksen, että organisaation puolelta, jolloin tarvittavia resursseja jaettaisiin alkuvaiheessa työllistymistä.