Alihankintamalli - Etelä-Karjala

Luotu 26.04.2021
Alihankintamalli - Etelä-Karjala
Alihankintamalli - Etelä-Karjala

Alustava idea

Eksoten vammaispalveluissa toteutettava ryhmämuotoinen alihankintamalli, jonka kautta asiakkaalle tarjoutuu mahdollisuus palkkasuhteiseen työhön työvalmentajan tuella. Eksote myy ryhmän tuottaman palvelun ja maksaa ryhmän jäsenille palkan. Työn tuki sosiaalipalveluna.

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Alihankintamallin pilotointi pohjautuu Jaana Paanetojan selvitykseen: vammaisten työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan uudistaminen. Tavoitteena on uudistaa palveluja ja toimintaa., jolla tuetaan sosiaalihuollon tukitoimien tarpeessa olevia, vammaisia, pitkäaikaissairaita ja osatyökykyisiä kohti työelämää. Edistetään heidän työ- ja toimintakykyään, sekä vahvistetaan heidän osallisuuttaan ja hyvinvointiaan (Paanetoja 2019.)

Imatran työvalmennuskeskuksessa on toiminut ryhmämuotoinen toimintamalli, jota tähän asti toteutettu työtoimintana (niin kutsuttu Rempparyhmä.) Ryhmä on tehnyt ohjaajan tukemana Imatran satamassa sataman siistimis- ja kunnossapitotöitä sekä risusavottaa. Ryhmässä on toiminut viisi vammaispalveluiden työtoiminnan asiakasta. Eksote on laskuttanut toiminnasta kulujen kattamiseksi satamayrittäjää ja asiakkaat ovat saaneet työtoimintaan osallistumisesta työosuusrahaa.

Pilotin tavoitteena on muuttaa tämä satamassa, sosiaalisena palveluna tehty toiminta, asiakkaille palkkatyöksi. Työvalmennuskeskuksen toimintakulttuuria kehitetään  osallisuutta tukevaksi ja vahvistetaan työntekijöiden valmentavaa työotetta ja luodaan työvalmentajan työnkuva.

Kehittämistarve eri näkökulmista

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen (2016) mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa ja oikeus ansaita elantonsa valitsemallaan työllä. Kehitysvammaisten ja muiden vammaisten henkilöiden työtoiminnan uudistaminen on  yksi niistä toimenpiteistä, joilla on katsottu voitavan edistää vammaisten henkilöiden työllistymistä ja työn saamista. (Paanetoja 2019.)

Yhteiskunnan näkökulmasta tämä on tasa-arvo-, ihmisoikeus-, ja yhdenvertaisuuskysymys.

Palvelurakenteita ja organisaation toimintakulttuuria on kehitettävä vastaamaan tämän hetken muutostarpeita.

 

 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Vammaisten henkilöiden työllistymisen mahdollisuuksien parantaminen.

Tavoitteiden saavuttaminen

Selvitystyötä tehty mm. seuraavien tahojen kanssa: HR , Eksoten lakimies, Kuluttaja- ja kilpailuvirasto, Eksoten taloustiimi, Yhteistyöyrittäjä/kumppani, Eksoten johto.

Työvalmennuskeskuksen toimintakulttuurin uudistaminen avainasemassa.

Seuranta ja arviointi

Muutoksen mittareita ovat:

  • Kykyviisari
  • Miten monella henkilöllö vammaispalveluiden työllistämistä tukevan toiminnan päätös?
  • Kuinka monta henkilöä on palkkasuhteisessa työssä?
  • IPS (laatukriteerit)
  • Palvelun saavutettavuus, asiakasohjautuvuus ,asiakaskeskeisyys

Ratkaisun keskeinen sisältö

Pilotoimme Alihankintamallia yhtenä keinona parantaa vammaisten henkilöiden työllistymisen mahdollisuuksia.

  • Toimintamalli tarjoaa vammaispalveluiden työllistymisen tuen palvelun asiakkaalle mahdollisuuden työsuhteessa tapahtuvaan tuettuun ryhmämuotoiseen työhön. ​
  • Eksote toimii palvelun tuottajana, maksaa työehtosopimuksen mukaisen palkan ryhmän työntekijöille ja koordinoi toimintaa.​
  • Tuetun työllistymisen palvelun asiakkaan tukena toimii sosiaalipalveluna järjestettävä työhönvalmennus sekä käytännön työssä työvalmentaja.​ Tukea antaa myös ryhmässä työskentelevä vertaisohjaaja.
  • Asiakkaalla on mahdollisuus palata työtoimintaan tai saada työtoimintaa palkkatyön rinnalle.
  • Alihankintamallissa tuotetaan puhtaana - ja kunnossapidon palveluita sekä tehdään pienimuotoisia remonttitöitä. 

 

Vammaisten henkilöiden työllistämisen kehittämiseen vaikuttavat muun muassa

  • työnantajien asenteet ja käsitys vammaisten henkilöiden työkyvystä
  • lainsäädännölliset uudistamis- ja kehittämistarpeet (vammaispalvelulaki), työnlainsäädäntö
  • erilaisten etuuksien yhteensovittaminen.

 

Asiakkaiden osallistuminen
  • Kohderyhmänä vammaispalveluiden työvalmennuskeskuksen asiakkaat.
  • Asiakkaat ovat valikoituneet pilotointiin toisen hanketyöntekijän aiemman työkokemuksen tuoman asiakastuntemuksen myötä. Apuna yksikön muut ohjaajat, esimiehet ja palveluohjaajat.
  • Asiakasprofiili: Haastattelut sekä palvelun toteuttamissuunnitelma tavoitteineen tehty työhönvalmennuksessa.
  • Asiakkaita osallistettu haastattelujen jälkeen selvittämään todistuksia, dokumentteja yms.
  • Palvelupolkukuvaus

Ratkaisun kokeilu käytännössä

Hanke käynnistyi 01/2021

Katso liitteenä oleva esiselvitys

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset
  • Etuisuuksien yhteensovittaminen haasteellista, järjestelmän tulisi kannustaa työntekoon
  • Tarvitaan monenlaisia työllistymisen malleja
  • Henkilöstön roolit ovat selkiytyneet pilotointien aikana
  • Laatukriteerit toimivat hyvin työn arviointina ja ohjaavat toimintaa. Joidenkin kriteerien kohdalla niitä on kuitenkin syytä soveltaa, koska ne eivät sovellu sellaisenaan vammaisten henkilöiden työllistämisen toimintaympäristöön.
  • Palkkatukijärjestelmä ei tue keikkatyön tekemistä eikä palkkatukea voi myöntää yhtaikaa useammalle työnantajalle.
  • Tulevissa rekrytoinneissa täyttyy ottaa huomioon tarvittava osaaminen, jota työvalmentajan työnkuva edellyttää
  • Työantajayhteistyötä koordinoitava hyvinvointialueella

 

 

  • Eksoten mallissa Eksote on palkannut alihankintamalliin osallistuneet osatyökykyiset ja laskuttanut työn tilaajia. Tämä on koettu hyväksi käytännöksi ja toimintamalliksi jatkossakin
  • Määrälliseen työllistämistavoitteeseen päästiin hyvin. Pilotoinnin tavoitteena oli muuttaa työtoimintana tehtäviä alihankintatöitä palkkatöiksi, tässä onnistuttiin Imatran työvalmennuskeskuksen toiminnassa kiitettävästi. Työhönvalmennuksellisen työotteen juurruttaminen jatkui työvalmennuskeskuksissa ja tämä kehitystyö jatkuu yksiköissä edelleen
  • Asiakkaiden työ - ja arjenhallintataidot ovat vahvistuneet ja joidenkin asiakkaiden kohdalla työllistyminen avoimille työmarkkinoille nähdään realistisena jatkossa
  • Tavoitteista poiketen pilotoitiin myös ryhmätyöllistämistä myös kuntayhtymän omissa avustavissa tehtävissä, mikä on nähty tuloksellisena ja hyvänä käytäntönä
Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset
  • Informaation vieminen työyksikköön, ja koko organisaatioon; Mitä tehdään, miksi ja mitä hyötyä siitä on asiakkaalle, työntekijälle, organisaatiolle = kaikkien näiden mukaan ottaminen hankkeen toteuttamiseen ja suunnitteluun.
  • Työvalmentajaresurssien lisääminen ja työnkuvan kehittäminen.
  • Budjetointi yksikkötasolla huomioitava varaukset asiakkaiden palkkoihin.
  • Työnantajayhteistyön koordinointi

 

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, vammaispalvelut, tuetun työllistämisen palvelut, Työvalmennuskeskus Imatran pajat, Työvalmennuskeskus Kahvila Kaisla
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)