Xt-EHR-hanke päättyi – eurooppalaisen terveystiedon yhteentoimivuutta rakennetaan yhdessä

Euroopan terveystietoalue (EHDS) tulee muuttamaan tapaa, jolla terveystietoa hyödynnetään ja vaihdetaan Euroopassa. Tavoitteena on, että tieto liikkuu turvallisesti ja yhdenmukaisesti sekä kansallisesti että maiden välillä potilaiden, ammattilaisten ja palvelujärjestelmien tarpeisiin.

Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää kuitenkin paljon muutakin kuin lainsäädäntöä. Tarvitaan yhteisiä määrittelyjä, käytäntöjä, teknisiä ratkaisuja ja ennen kaikkea yhteistyötä. Juuri tätä työtä on tehty EU4Health-ohjelman rahoittamassa Xt-EHR-yhteistoimintahankkeessa, jonka päätöstilaisuus järjestettiin Kyproksella huhtikuussa 2026.

Yhteiskehittämistä eurooppalaisella tasolla

Xt-EHR kokosi yhteen jäsenmaiden asiantuntijoita, viranomaisia ja eurooppalaisia toimijoita rakentamaan yhteistä pohjaa EHDS toimeenpanolle. Työssä on etsitty ratkaisuja siihen, miten terveystiedot voidaan kuvata, välittää ja tulkita samalla tavalla eri maissa ja eri järjestelmissä.

Hankkeen merkitys on erityisen suuri siksi, että sen tuotoksia hyödynnetään Euroopan komission tulevassa valmistelutyössä. Niiden pohjalta laaditaan tarkempia toimeenpanomääräyksiä, jotka määrittävät, miten EHDS tavoitteita sovelletaan käytännössä.

Yhteentoimivuus syntyy monesta osasta

Päätöstilaisuudessa korostui yksi keskeinen viesti: yhteentoimivuus ei synny yhdellä teknisellä ratkaisulla.

Jotta terveystieto voisi liikkua sujuvasti maiden ja järjestelmien välillä, tarvitaan yhteisiä tietosisältöjä, koodistoja, rajapintoja, tietomalleja sekä tapoja arvioida, että ratkaisut todella toimivat sovitulla tavalla. Samalla on varmistettava myös semanttinen yhteentoimivuus – että tiedon merkitys säilyy samana riippumatta siitä, missä maassa tai järjestelmässä sitä käytetään.

Xt-EHR:ssä on kehitetty muun muassa loogisia tietomalleja, datatason elementteihin, koodistoihin ja arvojoukkoihin liittyviä määrittelyitä ja käyttötapauksia. Näitä on sovitettu yhteen FHIR-pohjaisiin määrityksiin. Ja jotta voidaan varmistaa, että järjestelmät ja ratkaisut todella noudattavat näitä yhteisiä määrittelyitä, Xt-EHR:ssä panostettiin myös vaatimustenmukaisuuden arviointiin, jotta yhteentoimivuutta todella voidaan testata ja arvioida.

Käytännön hyötyjä potilaille ja ammattilaisille

Hankkeessa on työstetty erityisesti EHDS priorisoituja terveystietokokonaisuuksia:

• potilastietojen yhteenvetoja
• sähköisiä lääkemääräyksiä
• laboratoriotuloksia
• kuvantamistietoja
• kotiuttamisraportteja.

Tavoitteena on varmistaa, että nämä tiedot voidaan tulevaisuudessa jakaa turvallisesti ja ymmärrettävästi eri maiden välillä.

Mielenkiintoinen esimerkki tulevaisuuden mahdollisuuksista on myös rajat ylittävä telelääketiede. Hankkeessa on tarkasteltu, miten etäkonsultaatiot voisivat hyödyntää yhteisiä tiedonvaihdon periaatteita niin, että potilaan tiedot ovat tarvittaessa käytettävissä myös toisessa EU-maassa.

Työ jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen

Vaikka Xt-EHR-hanke on päättynyt, sen työ ei ole valmis. Yhteentoimivuus ei ole kertaluonteinen projekti, vaan jatkuva prosessi, joka edellyttää määritysten ylläpitoa, kehittämistä ja käyttöönottoa.

Seuraavaksi huomio siirtyy jäsenmaihin, järjestelmätoimittajiin ja käytännön toimeenpanoon. Tarvitaan testausympäristöjä, käyttöönottoa tukevia rakenteita sekä jatkuvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Xt-EHR on kuitenkin luonut vahvan perustan tälle työlle. Se osoittaa, että eurooppalainen yhteiskehittäminen voi tuottaa konkreettisia ratkaisuja, jotka tukevat turvallisempaa, sujuvampaa ja yhdenmukaisempaa terveystiedon hyödyntämistä koko Euroopassa.

Seuraa EHDS-työtä Innokylässä

Innokylään on koottu EHDS-aiheinen kokonaisuus, josta löydät hankkeiden ja verkostojen materiaaleja, tapahtumien esityksiä, tallenteita sekä ajankohtaista tietoa eurooppalaisen terveystietoalueen valmistelusta. Kokonaisuutta päivitetään työn edetessä, jotta kehittäjät, asiantuntijat ja muut aiheesta kiinnostuneet voivat seurata EHDS etenemistä ja hyödyntää yhteisesti tuotettua tietoa omassa työssään.

Kirjoittaja

Heidi Peltotalo
kehittämispäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos