Aurinkoinen Madrid tarjosi toukokuussa puitteet keskustelulle, joka koskettaa koko Eurooppaa: miten yhteiskunnallisista innovaatioista tehdään enemmän kuin yksittäisiä hankkeita tai kokeiluja? Eurooppalaisten osaamiskeskusten tapaamisessa nousivat esiin yhteiset haasteet, tulevan EU-rahoituskauden mahdollisuudet sekä tarve rakentaa vahvempia rakenteita innovaatioiden arvioinnille, käyttöönotolle ja skaalaamiselle.
Tapaksia, systeemimuutosta ja EU-budjettia! Eurooppalaiset osaamiskeskukset koolla Madridissa
Toukokuun alussa Madridissa oli jo täysi kesä. Kaupunki oli täynnä aurinkoa, kahvia, tapaksia ja ääntä, kun eurooppalaiset yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskukset kokoontuivat pohtimaan yhteistä kysymystä: miksi hyvien ratkaisujen kehittäminen onnistuu usein paremmin kuin niiden käyttöönotto, levittäminen ja juurruttaminen osaksi pysyviä rakenteita? Keskusteluissa nousi nopeasti esiin yksi yhteinen havainto: eri maiden haasteet ovat yllättävän samanlaisia.
Kaikilla sama ongelma: projektit loppuvat juuri, kun jotain alkaa tapahtua
Melkein jokaisen maan puheissa toistuivat samat sanat: “lack of stable funding”, “project-based ecosystem” ja “difficulty scaling innovations”. Hyviä ratkaisuja syntyy kyllä, mutta niiden juurruttaminen osaksi normaalia toimintaa on edelleen vaikeaa.
Kroatiassa haasteena nähtiin projektipohjainen ja EU-rahoituksesta riippuvainen toimintamalli. Italiassa taas todettiin, että vaikka yhteiskunnalliset innovaatiot tunnistetaan strategioissa, se ei vielä näy pysyvinä rakenteina tai rahoituksena. Suomessakin tunnistettiin haasteeksi heikot yhteydet keskeisiin rahoittajiin ja hallinnon toimijoihin.
Lohdullista tämä on siksi, ettei Suomi ole yksin näiden kysymysten kanssa. Turhauttavaa taas siksi, että koko Eurooppa näyttää tunnistaneen saman ongelman jo pitkään: osaamme kyllä rahoittaa kehittämistä, mutta emme vielä kovin hyvin käyttöönottoa tai skaalaamista.
Espanjan oppi: yksi projekti ei vielä muuta maailmaa
Yksi kiinnostavimmista esimerkeistä tuli Espanjasta, jossa yhteiskunnallisia innovaatioita lähestyttiin portfolioajattelun kautta. Ajatus oli yksinkertainen mutta tärkeä: yksittäiset projektit harvoin muuttavat järjestelmiä yksinään, mutta toisiinsa liittyvien kokeilujen, politiikkatoimien ja rahoitusinstrumenttien kokonaisuus voi tehdä sen. Sen sijaan, että etsitään yhtä “hopealuotia”, rakennetaan useita ratkaisuja samanaikaisesti ja opitaan myös epäonnistumisista.
Yhteiskunnallinen innovaatio ei ole “pehmeä lisä”
Madridin ehkä tärkein viesti oli, että yhteiskunnallinen innovaatio pitäisi nähdä paljon nykyistä laajemmin. Kyse ei ole vain hankkeista tai järjestökentän teemasta, vaan tavasta uudistaa yhteiskuntaa. Tätä korosti myös Madrid Declaration for Stronger Recognition and Funding of Social Innovation in the EU Multiannual Financial Framework 2028–2034. Julistuksessa painotettiin muun muassa sitä, että yhteiskunnallisten innovaatioiden rahoitusvajetta pitää kuroa umpeen, tarvitaan pysyvämpiä rakenteita ja että yhteiskunnalliset innovaatiot liittyvät myös Euroopan kilpailukykyyn.
Ajatus on lopulta yksinkertainen: jos Eurooppa haluaa pärjätä tulevaisuudessa, sen täytyy osata ratkaista myös yhteiskunnallisia ongelmia tehokkaammin ja fiksummin.
EU:n tuleva rahoituskehys 2028–2034
EU:n tuleva rahoituskehys 2028–2034 ei ehkä kuulosta maailman kiinnostavimmalta keskustelunaiheelta, mutta tällä kertaa mukana oli aidosti kiinnostavia avauksia: yksinkertaistamista, joustavampia rakenteita ja vahvempaa sosiaalista ulottuvuutta. Ja ehkä kaikkein tärkein lause löytyi yhdeltä kalvolta lähes huomaamatta: “Social innovation shall be supported … with the aim of testing, evaluating and scaling up innovative solutions.” Siis ei vain kokeilla, vaan myös arvioida ja skaalata. Juuri tästä pitäisi puhua paljon enemmän Suomessakin.
Mitä Madridista jäi käteen?
Ennen kaikkea Madridista jäi tunne siitä, että eri puolilla Eurooppaa painitaan hyvin samanlaisten haasteiden kanssa. Hyviä ratkaisuja syntyy jatkuvasti, mutta niiden käyttöönotto, juurruttaminen ja levittäminen osaksi pysyviä rakenteita on edelleen vaikeaa.
Keskusteluissa korostui tarve siirtää huomio yhä vahvemmin kokeiluista ja kehittämisestä siihen, miten vaikuttavat ratkaisut saadaan laajempaan käyttöön. Tämä edellyttää arviointia, pitkäjänteistä rahoitusta, yhteistyötä yli sektorirajojen ja innovaatioiden leviämistä tukevia rakenteita.
Samalla oli hienoa tavata kollegoita ympäri Eurooppaa. Keskusteluissa näkyi vahva usko siihen, että yhteiskunnalliset innovaatiot voivat olla merkittävä osa Euroopan tulevaisuutta, kun niiden käyttöönottoon ja skaalaamiseen panostetaan nykyistä enemmän.
Kirjoittaja:
Hanne Savolainen
projektipäällikkö
Yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskus
Lue lisää Yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskuksesta