Keskustelut toivat yhteen julkisen sektorin, palveluntuottajien ja asiantuntijoiden näkökulmia ja avasivat käytännön esimerkkejä siitä, miten vaikuttavuutta voidaan tehdä näkyväksi ja ohjata entistä tietoisemmin osaksi päätöksentekoa ja arjen toimintaa.

• “Huipputärkeä aihe ja sitä käsiteltiin monipuolisesti! Myös chatin keskustelu oli antoisaa. Kiitos!”

• "Tosi hienosti rakennettu kokonaisuus ja inspiroivat puheenvuorot! Vähän enemmän aikaa ryhmäporinoihin"

• "Hyvät puheenvuorot! Ja huomaa, että vaikka kokemusta vaikuttavuudesta on, ollaan silti kansallisesti hyvin alkumetreillä."

Me hyppäämme liian usein suoraan tekemiseen

Innovaatiofoorumissa käytiin keskustelua, jossa kolmen alustajina toimineiden Santtu Hakolan (Motiva Oy), Vesa Sarmian (HDL/ CoImpact) ja Tommi Hyvösen (Compass Group) ajatukset kietoutuivat samaan ytimeen: vaikuttavuus ei synny tekemisestä, vaan siitä, mitä tekeminen saa aikaan. Tai kuten keskustelun läpi toistui eri muodoissa: "Ei riitä, että tehdään – pitää tietää, mitä muuttui".

Asiantuntija Santtu Hakola toi keskusteluun vaikuttavuusajattelun perustavan ongelman: “Hyppäämme helposti suoraan toimenpiteisiin, vaikka välistä puuttuu se, mitä muutosta oikeasti tavoitellaan.” Tämä on kipukohta. Strategiat kyllä kertovat suunnan, ja toimenpiteitä tehdään paljon – mutta itse muutos jää usein määrittelemättä. Ilman tätä väliaskelta ei voida myöskään arvioida, tapahtuiko mitään merkityksellistä.

Vaikutukset pitää tehdä näkyväksi

Hakola tiivisti vaikuttavuuden ytimen yksinkertaisesti: “Keskeistä on tehdä vaikutukset näkyväksi – ei vain kuvata mitä on tehty, vaan mitä on oikeasti muuttunut ihmisten elämässä.” Tämä siirtää painopisteen suoritteista ihmisten arkeen: hyvinvointiin, kokemuksiin ja todellisiin muutoksiin.

Halvin hinta -logiikka ei enää riitä

Kumppanuusjohtaja Vesa Sarmia toi keskusteluun hankintojen näkökulman – ja sen, miksi muutos on hänen mukaansa välttämätön. Hänen mukaansa nykyjärjestelmä on yhä liian suorite- ja hintavetoinen: “Tällä hetkellä mennään hyvin pitkälti halvin hinta edellä, mutta asioita voitaisiin ja pitäisi tehdä toisella tavalla.” Sarmia kuvasi myös isoa muutosta hankintalogiikassa: “Ollaan siirtymässä siihen, että ei kilpailuteta palvelua vaan kilpailutetaan muutos ja vaikuttavuus.”  Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että julkinen sektori ei enää määrittele tarkasti mitä tehdään, vaan mitä halutaan saada aikaan.

Sarmian mukaan ongelma ei ole datan puute vaan sen hajanaisuus: “Dataa on paljon saatavilla, kunhan se kohdistetaan ja kerätään oikein – silloin pystytään tekemään myös vertailua ja todentamaan vaikutuksia.”

Yhtenä konkreettisena esimerkkinä yhteiskehittämisestä keskustelussa nousi esiin Vauhdittamo-malli. Vauhdittamo on prosessi, jossa eri toimijat – julkinen sektori, palveluntuottajat, asiantuntijat ja rahoittajat – tuodaan yhteen määrittelemään ratkaistavaa ilmiötä, tavoiteltavaa muutosta ja mahdollisia toteutustapoja ennen varsinaista hankintaa. (Lisätietoa www.coimpact.fi)  

Sen ytimessä on yhteinen tilannekuva ja vaikuttavuustavoitteiden kirkastaminen: mitä halutaan muuttaa, kenelle ja millä aikavälillä. Vauhdittamo toimii samalla sillanrakentajana ideoinnin ja käytännön toteutuksen välillä, mahdollistaen sen, että hankinnat perustuvat aidosti ymmärrettyihin tarpeisiin ja tukevat uusien, vaikuttavampien ratkaisujen syntymistä.

Vaikuttavuusperusteisten hankintojen hyötyjä:

• Johtavat positiivisiin hyvinvointivaikutuksiin
• Siirtävät fokuksen muutokseen ja sen hankkimiseen
• Ohjaavat palveluiden rakentumista tavoitteiden pohjalle
• Pakottavat tiedolla johtamiseen
• Mahdollistavat palveluiden yksilöinnin
• Johtavat palveluiden kokonaisvaltaiseen pohdintaan kriittisestikin
• Tuottaa merkittävää yhteiskunnallista hyötyä ja säästöjä

Ei pelkkää suoritetta, vaan kokonaisuuden hallintaa

Kommenttipuheenvuorossaan Senior Manager, Sales & Development Tommi Hyvönen kertoi, mitä vaikuttavuusperusteinen hankinta voisi olla muiden toimialojen hankintamallina. Hyvönen toi kommenttipuheenvuorossaan esille, miten nykyinen malli pirstaloi kokonaisuuden. ”Esimerkiksi ravitsemus ja hygienia ovat suoraan yhteydessä terveyteen ja toimintakykyyn – ja sitä kautta koko yhteiskunnan kustannuksiin.” Tämä on hänen mukaansa keskeinen perustelu vaikuttavuusperusteiselle hankinnalle: yksittäinen suorite ei kerro kokonaisvaikutusta. Tämä johtaa siihen, että todelliset vaikutukset – esimerkiksi terveyteen tai hyvinvointiin – jäävät piiloon.

Hän nosti esiin myös sen, että vaikuttavuus voidaan kytkeä esimerkiksi vastuullisuuteen ja ESG-ajatteluun. ESG-ajattelu (Environmental, Social, Governance) on viitekehys, jossa organisaation toimintaa tarkastellaan kolmen näkökulman kautta: ympäristövaikutusten, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan. Käytännössä se tarkoittaa, että päätöksissä ei huomioida vain hintaa tai suoritteita, vaan myös sitä, millaisia vaikutuksia toiminnalla on ympäristöön, ihmisten hyvinvointiin ja toiminnan läpinäkyvyyteen sekä vastuullisuuteen.

Uudet hankintamallit osana innovaatio- ja kehittämistoimintaa

Keskustelun perusteella on selvää, että vaikuttavuusperusteinen hankinta ei ole vain hankintojen kehittämistä – se on keskeinen osa laajempaa innovaatio- ja kehittämistoimintaa. Kun siirrytään määrittelemään yksittäisten suoritteiden sijaan tavoiteltavaa muutosta, avautuu samalla tilaa uusille ratkaisuille, kokeiluille ja toimintamalleille.

Yhteiskehittäminen nousee tässä keskiöön. Vaikuttavuus ei synny yhden toimijan työstä, vaan edellyttää julkisen sektorin, palveluntuottajien, asiantuntijoiden ja usein myös asiakkaiden tiivistä yhteistyötä jo ennen hankintaa. Varhainen vuoropuhelu, yhteinen tilannekuvan rakentaminen ja tavoitteiden täsmentäminen luovat pohjan innovaatioille, jotka eivät olisi mahdollisia perinteisessä, valmiiksi määriteltyihin palveluihin perustuvassa hankintamallissa.

Samalla hankintaprosessi muuttuu oppimisprosessiksi: se tuottaa tietoa siitä, mikä toimii, mikä ei – ja miksi. Tämä tieto on arvokasta paitsi yksittäisen hankinnan onnistumisen kannalta, myös laajemmin palvelujärjestelmän kehittämisessä.

Voidaankin ajatella, että vaikuttavuusperusteinen hankinta toimii siltana kehittämistyön ja käytännön toteutuksen välillä. Se tuo innovaatiot lähemmäs arkea – ja varmistaa, että kehittämistoiminta ei jää irralliseksi, vaan kytkeytyy suoraan siihen muutokseen, jota haluamme yhteiskunnassa nähdä.

Materiaalit löytyvät Innokylästä Innovaatiofoorumin materiaalit | Innokylä 

Blogin koosti foorumin alustusten, ryhmä- ja chat-keskustelujen pohjalta erikoissuunnittelija Merja Ikäheimo, THL, Palvelujärjestelmän kehittäminen / Innokylä