| Innokylä

Toimintaympäristö

Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja omalääkärimalli on noussut vahvasti poliittiseen keskusteluun. Tuki toimintamallille on vahva, mutta vähemmän on ymmärrystä siitä, miten omalääkärimalli toteutetaan. Haasteena ovat niukat taloudelliset resurssit ja henkilöstön saatavuus. Tälle on saatu vahva poliittinen ja ylemmän johdon tuki Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Keskeisenä on se, että omalääkärimalli nähdään osaltaan ratkaisuna sille, että väestölle on tarjolla sujuvat terveyspalvelut ja työ on ammattilaisten näkökulmasta houkuttelevaa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Perusterveydenhuollossa on kansallisesti useita vaikeita ongelmia. Vakinaisten lääkärien rekrytointi on vaikeutunut jatkuvasti. Vuonna –22 alle 50 % perusterveydenhuollon lääkäreistä oli vakinaisessa työsuhteessa. Hoidon jatkuvuus ja osin saatavuus ovat heikolla tasolla. Tämä tekee toiminnasta tehotonta, kun samaan aikaan vanheneva väestö tarvitsee lisää palveluita. Kun perusterveydenhuolto ei kykene palvelemaan ajoissa väestöä, ongelmat siirtyvät erikoissairaanhoitoon. Se on johtanut vuosittaisiin erikoissairaanhoidon kulujen kasvuun.

Suomessa omalääkärimallit, joissa oli korkea autonomia ja väestövastuu, toimivat hyvin. Ne loppuivat rahoituksen loppumiseen (KELA-kokeilu) ja liian vähäisiin resursseihin (virkamalli). Lisäksi viime vuoden aikana on julkaistu tutkimustietoa siitä, että ns. tiimimallissa hoidon jatkuvuus jää heikoksi. Täten paluu omalääkärimalliin takaisin on väistämätön.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toimintamalli keskittyy työparien työskentelyyn, joten mallia on kehitetty ensisijaisesti ammattilaisten tarpeisiin (omahoitaja ja omalääkäri). Tavoitteena on toimintamalli, jossa työnhallinta on hyvä ja ammattilaisilla on vahvat kannusteet väestön hyvään hoitoon. Toimintamallissa korostuu ammattilaisten autonomia.

Tavoiteltu muutos

Henkilökohtaisen hoidon jatkuvuuden parannus.
Hoidon saatavuuden kohentaminen.
Kokeneiden yleislääkärien houkuttelu töihin julkiseen perusterveydenhuoltoon.

Muutoksen mittaaminen

Hoidon jatkuvuus lääkärillä: St Leonard's Index of Continuity of Care (SLICC) indeksi. Tavoitteena vähintään 50 %. Ylempi tavoite on yli 70 %.

Hoidon saatavuus: Ensikontaktista hoitoon. Tavoitteena mediaani korkeintaan 7 vrk.

Hoidon saatavuus: Puheluiden takaisinsoiton viive on korkeintaan 3 tuntia.

Puhelutiedot saadaan TeleQ-ohjelman raportilta. Muiden mittarien tiedot poimitaan tietoaltaalta ja raportoidaan PowerBi-työkalulla. Ammattilaiset ja johto näkevät tulokset lähes reaaliajassa.

Toteutussuunnitelma

Työn pohjana on käytettiin ammatinharjoittajamallia. Yhdessä pilotti terveysaseman henkilöstön kanssa kyseistä mallia muokattiin sopimaan virkalääkäreille. Lisäksi työssä hyödynnettiin kokemuksia terveysaseman tiimimallista. Uusi toimintamalli suunniteltiin siten, että siinä voitiin hyödyntää tiimimallin hyviä kokemuksia. Tämän myötä siirtymä uuteen olisi myös sulava.

Työtä kahdella tasolla: Terveysaseman johtotiimi piti henkilöstön kanssa työpajoja eri aiheilla. Tämän avulla mallia kyettiin kehittämään arjen ehdoilla ja henkilöstö sitoutui muutoksen. Projektipäällikkö ja johtotiimi pitivät omat viikoittaiset palaverinsa, jotka aloitettiin reilu 2 kuukautta ennen toimintamallin käynnistämistä ja niitä jatkettiin säännöllisesti pilotin aloituksen jälkeen noin puolen vuoden ajan.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallia on kehitetty yhdessä pilotti terveysaseman henkilöstön ja johdon kanssa. Osallistujina ovat olleet hoitotyön ammattilaiset ja lääkärit.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Sovellamme 80-luvulla aloitetun Omalääkärimalli-hankkeen kokemuksia sekä 90-luvun KELA-lääkäri -mallin kokemuksia. Käytämme STM:n Hoidon jatkuvuusmalli: Omalääkäri 2.0 selvityksen löydöksiä mallin pohjana. Näiden lisäksi hyödynnämme etenkin Norjan omalääkärimalliin liittyviä materiaaleja.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kyseessä on sosiaali- ja terveysministeriön Hoidon jatkuvuusmalliin perustuva työparimalli perusterveydenhuoltoon. Toimintamallissa erityistä on se, että siinä hyödynnetään terveysasemalla jo tutuksi tullutta tiimimallia. Tiimit on pidetty pienenä eli niissä on kolme hoitajaa ja kaksi lääkäriä. Tämän myötä sijaistuksia voidaan hoitaa tiimin sisäisesti varsin hyvin. Myös siirtymä uuteen onnistuu sulavasti, kun muuttuvia tekijöitä on mahdollisimman vähän.

Vastuuväestön kysyntä, tällä hetkellä puhelinliikenne, ohjataan omalle hoitajalle puhelinjärjestelmien avulla. Omahoitaja tekee HTA:n omalääkärin tuella. Tämän myötä ammattilaisilla on iso autonomia asioiden ratkomiseen parhaaksi näkemällään tavalla.

Osana kokeilua työntekijöille maksetaan kertaluontoinen laatuun perustuva palkkio. Laatumittareina ovat hoidon saatavuus ja jatkuvuus.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallille on vahva ylimmän johdon tuki.

Projektille on turvattu rahoitus, minkä turvin toteutamme pilotoinnin ja laajemman käyttöönoton.

Toimintamallin edistämistä varten projektipäällikölle on resursoitu riittävä työaika ja hyvinvointialueella on laaja asiantuntijoiden tuki tarvittaessa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on täysin sovellettavissa koko julkisessa perusterveydenhuollossa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä potilastietojärjestelmän ominaisuuksiin ja raportointiin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamalli kyettiin rakentamaan pilottia varten valmiiksi nopeassa aikataulussa. Pilotissa kyettiin osoittamaan, että:

hoidon jatkuvuus ja saatavuus ovat erittäin hyvällä tasolla,
asukkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys on korkea ja
työskentely on sujuvaa.

Toimintamalli on herättänyt runsaasti positiivista huomiota, joten oletettavasti kykenemme houkuttelemaan sen avulla lisää lääkäreitä hyvinvointialueelle töihin. Toimintamallia kokeiltiin noin viidenneksellä terveysaseman henkilöstä ja tulokset ovat siinä määrin hyvät, että koko terveysaseman henkilöstö haluaa vaihtaa kehitettyyn malliin.

Virkalääkäreiden omalääkärimalli, Länsi-Uudenmaan HVA (RRP, P4, I1)