Vammaispalvelun työnjakopilotti Etelä-Pohjanmaalla

Vammaispalvelun työnjakopilotti Etelä-Pohjanmaalla

Työnjakopilotissa selkiytetään vammaispalvelun sosiaalityön ja -ohjauksen tehtävärakenteita sekä luodaan konsultaatiokäytäntöjä huomioiden asiakasohjaus ja terveydenhuollossa tehtävä sosiaalityö ja -ohjaus. 

Toimintamallin nimi
Vammaispalvelun työnjakopilotti Etelä-Pohjanmaalla
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Työnjakopilotissa selkiytetään vammaispalvelun sosiaalityön ja -ohjauksen tehtävärakenteita sekä luodaan konsultaatiokäytäntöjä huomioiden asiakasohjaus ja terveydenhuollossa tehtävä sosiaalityö ja -ohjaus. 

Toteutuspaikka
Etelä-Pohjanmaa
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Luotu

Luotu

5.5.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

16.12.2025
Ratkaisun perusidea

Kehittämistyössä vahvistetaan vammaispalvelujen sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen toimivuutta, selkeyttä ja asiakaslähtöisyyttä hyvinvointialueella. Tavoitteena on selkeyttää työnjakoa ja tehtävärakenteita, varmistaa osaamisen ja resurssien yhdenvertainen hyödyntäminen sekä tehostaa monialaisen yhteistyön kokonaisuutta erityisesti kuntoutuksen alueella.

Asiakasohjauksen roolia, tehtäviä ja toimivaltaa tarkennetaan ja kehitetään selkeä toimintamalli. Lisäksi suunnitellaan ja otetaan käyttöön konsultaatiorakenteita, jotka tukevat työntekijöiden osaamista ja mahdollistavat sujuvan asiantuntijatuen.

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueuudistus on muuttanut vammaissosiaalityön ja sosiaaliohjauksen rakenteita merkittävästi ja korostanut tarvetta selkeyttää tehtävärakenteita, työnjakoa ja yhteistyökäytäntöjä. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on toteutettu laajoja organisaatiouudistuksia, joiden myötä työn sujuvuuden ja palvelujen yhdenvertaisuuden varmistaminen edellyttää uusia, yhtenäisiä toimintamalleja sekä selkeitä ja ajantasaisia tehtäväkuvauksia.

Vammaispalveluissa sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien roolit ovat osittain päällekkäisiä ja aiemmin kuntakohtaiset toimintatavat ovat vaikeuttaneet resurssien tasapuolista käyttöä koko hyvinvointialueella. Kehittämistyön tavoitteena on selkiyttää työnjakoa, vahvistaa asiakaslähtöistä työskentelyä sekä varmistaa, että osaaminen ja resurssit ovat yhteisessä ja tarkoituksenmukaisessa käytössä riippumatta maantieteellisistä rajoista.

Kehittämistyön lähtökohtana hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella aiemmin toteutettua sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen selvitystä. Selvityksessä on kartoitettu laajasti muun muassa tehtäväkuvia, kokemuksia työn sisällöstä ja sujuvuudesta sekä erityisen tuen asiakkuuksia ja niihin liittyviä kriteerejä. Vastauksissa korostuivat kehittämistarpeina tehtäväkuvausten tarkentaminen, työn kohdentaminen keskeisimpiin tehtäviin sekä prosessien avaaminen ja selkeiden toimintaohjeiden luominen.

Selvityksessä nousivat esiin  myös resurssien tasapuolisen jakamisen, toimivien yhteistyörakenteiden sekä sosiaalipalvelujen yhteisten linjausten ja kriteerien merkitys. Vammaispalveluissa sosiaalityöntekijöiden saatavuus on ollut haasteellista, mikä osaltaan korostaa tarvetta tarkastella prosesseja ja työnjakoa uudelleen. Selkeät ja sujuvat toimintamallit tukevat työn mielekkyyttä, vahvistavat henkilöstön pysyvyyttä ja varmistavat asiakkaille yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut koko hyvinvointialueella.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä

  • Hyvinvointialueen vammaispalvelujen asiakkaat
  • Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat
  • Terveydenhuollossa työskentelevät ammattilaiset
  • Asiakasohjauksen työntekijät ja muut palveluohjauksen toimijat
  • Kuntoutuksen ja muiden yhteistyöpalveluiden ammattilaiset
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallien juurruttaminen toteutetaan työpajojen, tiimi- ja verkostotapaamisten sekä dokumentoitujen ohjeistusten avulla. Pilotin tulokset hyödynnetään toimintamallien viimeistelyssä ja yhtenäiset roolikuvaukset ja konsultaatiokäytännöt vakiinnutetaan osaksi vammaispalvelujen arkea. Juurruttamista seurataan säännöllisillä ohjausryhmän arviointikeskusteluilla.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vammaispalveluiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tehtäväkuvaukset on laadittu, päivitetty ja saatavilla koko hyvinvointialueella. Erityisen tuen määritelmään liittyvää yhteistä keskustelua on lisätty ja jatkostyöskentelystä tehty suunnitelma. 

Tiimirakenteissa toimitaan yhteisesti sovitulla tavalla ja asiakasohjauksen työtehtävät on päivitetty huomioiden terveydenhuollossa toteutuva sosiaalityö ja sosiaaliohjaus sekä muiden palvelualueiden asiakasohjaukset. Konsultaatiorakenne terveydenhuollon ja aluesosiaalityön välillä on käytössä. Konsultaatiomallit on kuvattu ja pilotoitu. Yhdessä tehtäväkuvausten ja selkeiden prosessien kanssa nämä mahdollistavat palveluiden seurannan, arvioinnin ja erityisen tuen asiakkuuksien hallinnan.

Resurssit kohdentuvat entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin, mikä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta koko hyvinvointialueella. Moniammatillinen yhteistyö ja kuntoutuksen kokonaisuus toimivat sujuvammin ja tämä helpottaa asiakkaiden palvelukokonaisuuden rakentamista.  Konsultaatiomallit vahvistavat työntekijöiden osaamista ja edistävät oikea-aikaista päätöksentekoa.

Asiakasohjauksen tehtäväkuvaukset tehty. Roolit ja vastuut tarkentuvat ja tukevat entistä paremmin vammaispalvelujen prosesseja.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia soveltavien organisaatioiden kannattaa aloittaa roolien ja vastuiden selkeyttämisestä, jotta työnjako sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja asiakasohjauksen välillä on kaikkien osapuolten tiedossa ja tukee asiakkaan palvelupolkua.

On hyödyllistä kartoittaa käytettävissä olevat resurssit ja osaaminen ja suunnitella niiden jakaminen koko alueella asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, jotta palvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla riippumatta kuntarajoista.

Soveltajien kannattaa panostaa moniammatillisen yhteistyön rakentamiseen erityisesti kuntoutuksen kokonaisuuden näkökulmasta ja hyödyntää terveyssosiaalityön ja sosiaaliohjauksen asiantuntemusta saumattoman palvelupolun varmistamiseksi.

Pilotoinnin avulla voidaan tarkentaa asiakasohjauksen tehtäviä ja toimivaltaa ja pilotista saadut havainnot kannattaa hyödyntää toimintamallin jatkokehityksessä ja juurruttamisessa.

Ketterien konsultaatiorakenteiden käyttöönotto tukee työntekijöiden osaamista ja oikea-aikaista päätöksentekoa, joten soveltajien kannattaa varmistaa, että konsultaatiokanavat ovat selkeät, helposti saavutettavat ja jatkuvasti käytössä.

Toimintamallia sovellettaessa on tärkeää kerätä säännöllisesti palautetta sekä asiakkaiden että henkilöstön näkökulmasta, jotta toimintaa voidaan kehittää ja tarvittaessa mukauttaa muuttuvien tarpeiden mukaisesti.

Soveltajien kannattaa hyödyntää koulutuksia, työpajoja ja tiimi- tai verkostotapaamisia toimintamallin juurruttamisen tukena, jotta malli vakiintuu osaksi arjen käytäntöjä ja sen hyödyt näkyvät asiakkaille selkeästi.