Vammaispalvelun työnjakopilotti Etelä-Pohjanmaalla

Vammaispalvelun työnjakopilotti Etelä-Pohjanmaalla

Työnjakopilotissa selkiytetään vammaispalvelun sosiaalityön ja -ohjauksen tehtävärakenteita sekä luodaan konsultaatiokäytäntöjä huomioiden asiakasohjaus ja terveydenhuollossa tehtävä sosiaalityö ja -ohjaus. 

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueuudistus on muuttanut vammaissosiaalityön ja sosiaaliohjauksen rakenteita merkittävästi ja korostanut tarvetta selkeyttää tehtävärakenteita, työnjakoa ja yhteistyökäytäntöjä. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on toteutettu laajoja organisaatiouudistuksia, joiden myötä työn sujuvuuden ja palvelujen yhdenvertaisuuden varmistaminen edellyttää uusia, yhtenäisiä toimintamalleja sekä selkeitä ja ajantasaisia tehtäväkuvauksia.

Vammaispalveluissa sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien roolit ovat osittain päällekkäisiä ja aiemmin kuntakohtaiset toimintatavat ovat vaikeuttaneet resurssien tasapuolista käyttöä koko hyvinvointialueella. Kehittämistyön tavoitteena on selkiyttää työnjakoa, vahvistaa asiakaslähtöistä työskentelyä sekä varmistaa, että osaaminen ja resurssit ovat yhteisessä ja tarkoituksenmukaisessa käytössä riippumatta maantieteellisistä rajoista.

Kehittämistyön lähtökohtana hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella aiemmin toteutettua sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen selvitystä. Selvityksessä on kartoitettu laajasti muun muassa tehtäväkuvia, kokemuksia työn sisällöstä ja sujuvuudesta sekä erityisen tuen asiakkuuksia ja niihin liittyviä kriteerejä. Vastauksissa korostuivat kehittämistarpeina tehtäväkuvausten tarkentaminen, työn kohdentaminen keskeisimpiin tehtäviin sekä prosessien avaaminen ja selkeiden toimintaohjeiden luominen.

Selvityksessä nousivat esiin  myös resurssien tasapuolisen jakamisen, toimivien yhteistyörakenteiden sekä sosiaalipalvelujen yhteisten linjausten ja kriteerien merkitys. Vammaispalveluissa sosiaalityöntekijöiden saatavuus on ollut haasteellista, mikä osaltaan korostaa tarvetta tarkastella prosesseja ja työnjakoa uudelleen. Selkeät ja sujuvat toimintamallit tukevat työn mielekkyyttä, vahvistavat henkilöstön pysyvyyttä ja varmistavat asiakkaille yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut koko hyvinvointialueella.

Toteutussuunnitelma

Toimenpiteet ja keinot toimintamallin toteuttamiseksi

Etelä-Pohjanmaan työnjakopilotti rakentuu kolmesta toisiaan tukevasta kehittämisteemasta, joiden tavoitteena on selkiyttää sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien tehtäviä, vahvistaa yhteistyörakenteita sekä sujuvoittaa asiakkaiden palvelupolkuja vammaispalveluissa.

1. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tehtävärakenteet ja työnjako

Kehittämistyö käynnistyy sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tehtävärakenteiden selkiyttämisellä. Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille laaditaan yhtenäiset tehtäväkuvaukset, jotka määrittävät roolit ja vastuut selkeästi. Tehtäväkuvausten pohjana hyödynnetään hyvinvointialueella käytössä olevia palveluyksikkökohtaisia kuvauksia, joita muokataan sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien palautteen perusteella. Tehtäväkuvauksia täydennetään vastaavien sosiaalityöntekijöiden johdolla kehityskeskusteluissa sekä työn vaativuuden arviointiin liittyvissä keskusteluissa.

Tehtäväkuvausten päivittämisen yhteydessä vahvistetaan yhteistä ymmärrystä erityisen tuen määrittelystä. Uuden organisaatiorakenteen myötä muodostetaan vammaissosiaalityön tiimit, jotka luovat työn rakenteellisen perustan. Pilotin aikana yhteinen toimintamalli selkiytyy, ja tiimityön kautta yhdenmukaistuvat tehtäväkuvat, arviointikäytännöt, päätöksenteko sekä palvelujen toteuttamisen prosessi. Viranhaltijoilla on selkeä käsitys siitä, milloin ja miten käsittelyssä olevia asioita voidaan edistää.

Tiimit kokoontuvat viikoittain. Yleisten asioiden lisäksi pienemmissä asiakastiimeissä arvioidaan erityisen tuen tarvetta sekä omatyöntekijän nimeämistä. Samalla terveydenhuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus integroidaan osaksi aluesosiaalityötä. Terveydenhuollon sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat osallistuvat tiimityöhön ja voivat omassa roolissaan toteuttaa palvelutarpeen arviointeja sekä tehdä vammaispalveluja koskevia päätöksiä.

Palvelukohtaiset työryhmät kootaan ja kuvataan, ja niiden pohjalta laaditaan prosessikuvaukset tukemaan päivittäistä työn organisointia. Pilotin ohjausryhmässä ja kehittäjätiimeissä tunnistetaan uuden vammaispalvelulain ja ensisijaisten lakien perusteella järjestettävien palveluiden välinen yhteistyö, mikä korostaa yhteisten prosessikuvausten merkitystä.

Keskeisenä osana toimintamallia luodaan ja pilotoidaan erilaisia konsultaatiorakenteita. Näitä ovat muun muassa sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välinen konsultaatio, terveydenhuollon sosiaalityön ja vammaissosiaalityön välinen konsultaatio sekä vaativien ja monialaisten asiakastilanteiden yhteinen käsittely. Näin varmistetaan asiantuntijatuen helppo saatavuus ja toimivuus kaikissa vammaispalvelujen prosesseissa.

2. Terveyssosiaalityön ja sosiaaliohjauksen integroiminen vammaispalveluihin

Toisena kehittämisteemana on terveydenhuollossa tehtävän sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen integroiminen osaksi vammaissosiaalityötä erityisesti kuntoutuksen kokonaisuuden näkökulmasta. Samalla luodaan ja kuvataan konsultaatiorakenteet aluesosiaalityön sekä terveydenhuollon sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen välille. Integrointi toteutetaan käytännössä säännöllisten kehittäjätiimien sekä vammaissosiaalityön organisaatiorakenteeseen muodostettujen alueellisten tiimien kautta.

3. Asiakasohjauksen roolin vahvistaminen

Kolmannessa kehittämisteemassa selkiytetään asiakasohjauksen prosessia tukemaan asiakkaiden sujuvaa ja johdonmukaista palvelupolkua. Asiakasohjaajien tehtäväkuvaukset päivitetään vastaamaan käytännön työn tarpeita. Asiakasohjaajat toimivat osana vammaissosiaalityön tiimirakennetta, mikä vahvistaa konsultaatiota ja yhteistyötä arjen työssä. Lisäksi digitaalisten yhteydenottotapojen käyttöä lisätään, jotta viestintä ja konsultaatio ovat joustavia, ajantasaisia ja tehokkaita.

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä

  • Hyvinvointialueen vammaispalvelujen asiakkaat
  • Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat
  • Terveydenhuollossa työskentelevät ammattilaiset
  • Asiakasohjauksen työntekijät ja muut palveluohjauksen toimijat
  • Kuntoutuksen ja muiden yhteistyöpalveluiden ammattilaiset
Ratkaisun perusidea

Kehittämistyössä vahvistetaan vammaispalvelujen sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen toimivuutta, selkeyttä ja asiakaslähtöisyyttä hyvinvointialueella. Tavoitteena on selkeyttää työnjakoa ja tehtävärakenteita, varmistaa osaamisen ja resurssien yhdenvertainen hyödyntäminen sekä tehostaa monialaisen yhteistyön kokonaisuutta erityisesti kuntoutuksen alueella.

Asiakasohjauksen roolia, tehtäviä ja toimivaltaa tarkennetaan ja kehitetään selkeä toimintamalli. Lisäksi suunnitellaan ja otetaan käyttöön konsultaatiorakenteita, jotka tukevat työntekijöiden osaamista ja mahdollistavat sujuvan asiantuntijatuen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallien juurruttaminen toteutetaan työpajojen, tiimi- ja verkostotapaamisten sekä dokumentoitujen ohjeistusten avulla. Pilotin tulokset hyödynnetään toimintamallien viimeistelyssä ja yhtenäiset roolikuvaukset ja konsultaatiokäytännöt vakiinnutetaan osaksi vammaispalvelujen arkea. Juurruttamista seurataan säännöllisillä ohjausryhmän arviointikeskusteluilla.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia soveltavien organisaatioiden kannattaa aloittaa roolien ja vastuiden selkeyttämisestä, jotta työnjako sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja asiakasohjauksen välillä on kaikkien osapuolten tiedossa ja tukee asiakkaan palvelupolkua.

On hyödyllistä kartoittaa käytettävissä olevat resurssit ja osaaminen ja suunnitella niiden jakaminen koko alueella asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, jotta palvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla riippumatta kuntarajoista.

Soveltajien kannattaa panostaa moniammatillisen yhteistyön rakentamiseen erityisesti kuntoutuksen kokonaisuuden näkökulmasta ja hyödyntää terveyssosiaalityön ja sosiaaliohjauksen asiantuntemusta saumattoman palvelupolun varmistamiseksi.

Pilotoinnin avulla voidaan tarkentaa asiakasohjauksen tehtäviä ja toimivaltaa ja pilotista saadut havainnot kannattaa hyödyntää toimintamallin jatkokehityksessä ja juurruttamisessa.

Ketterien konsultaatiorakenteiden käyttöönotto tukee työntekijöiden osaamista ja oikea-aikaista päätöksentekoa, joten soveltajien kannattaa varmistaa, että konsultaatiokanavat ovat selkeät, helposti saavutettavat ja jatkuvasti käytössä.

Toimintamallia sovellettaessa on tärkeää kerätä säännöllisesti palautetta sekä asiakkaiden että henkilöstön näkökulmasta, jotta toimintaa voidaan kehittää ja tarvittaessa mukauttaa muuttuvien tarpeiden mukaisesti.

Soveltajien kannattaa hyödyntää koulutuksia, työpajoja ja tiimi- tai verkostotapaamisia toimintamallin juurruttamisen tukena, jotta malli vakiintuu osaksi arjen käytäntöjä ja sen hyödyt näkyvät asiakkaille selkeästi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vammaispalveluiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tehtäväkuvaukset on laadittu, päivitetty ja saatavilla koko hyvinvointialueella. Erityisen tuen määritelmään liittyvää yhteistä keskustelua on lisätty ja jatkostyöskentelystä tehty suunnitelma. 

Tiimirakenteissa toimitaan yhteisesti sovitulla tavalla ja asiakasohjauksen työtehtävät on päivitetty huomioiden terveydenhuollossa toteutuva sosiaalityö ja sosiaaliohjaus sekä muiden palvelualueiden asiakasohjaukset. Konsultaatiorakenne terveydenhuollon ja aluesosiaalityön välillä on käytössä. Konsultaatiomallit on kuvattu ja pilotoitu. Yhdessä tehtäväkuvausten ja selkeiden prosessien kanssa nämä mahdollistavat palveluiden seurannan, arvioinnin ja erityisen tuen asiakkuuksien hallinnan.

Resurssit kohdentuvat entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin, mikä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta koko hyvinvointialueella. Moniammatillinen yhteistyö ja kuntoutuksen kokonaisuus toimivat sujuvammin ja tämä helpottaa asiakkaiden palvelukokonaisuuden rakentamista.  Konsultaatiomallit vahvistavat työntekijöiden osaamista ja edistävät oikea-aikaista päätöksentekoa.

Asiakasohjauksen tehtäväkuvaukset tehty. Roolit ja vastuut tarkentuvat ja tukevat entistä paremmin vammaispalvelujen prosesseja.

Liitteet
Kuva
Huomioita erityisen tuen tarpeen arvioinnissa - keskustelutilaisuuden yhteenveto