Työkyvyn tuen palvelu rakentuu työikäisten terveystarkastusten ympärille ja on tarkoitettu niille työikäisille, jotka ovat työ-tai opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella.Palvelun keskiössä asiakkaan yksilöllinen tilanne ja työkykykoordinaattorin tuki.

Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen palvelu
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Työkyvyn tuen palvelu rakentuu työikäisten terveystarkastusten ympärille ja on tarkoitettu niille työikäisille, jotka ovat työ-tai opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella.Palvelun keskiössä asiakkaan yksilöllinen tilanne ja työkykykoordinaattorin tuki.

Toteutuspaikka
Etelä-Savon hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Savo
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Sari Vauhkonen

Luotu

30.8.2021

Viimeksi muokattu

14.10.2025
Ratkaisun perusidea

Työkyvyn tuen palvelu on tarkoitettu kaikille työikäisille, joilla ei ole työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoa. Sillä pyritään edistämään työkykyä ja työllistymistä arvioimalla asiakkaan työkykyä ja työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä hyödyntämällä palveluohjausta. Palvelu on matalan kynnyksen palvelu, joka lähtee liikkeelle asiakkaan omasta tai ammattilaisen tukemasta yhteydenotosta.

Toimintaympäristö

Työkyvyn tuen palvelu on aloitettu rakentamaan Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky. Essoten aikana Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta -hankkeessa vuosina 2021-2022. Palvelua on jatkokehitetty Kestävän kasvun Eloisa- hankkeessa 2023-2025. Suurimmat vaikutukset palvelun kehittämiselle ovat olleen hyvinvointialueiden käynnistyminen vuoden 2023 alussa, työllisyypalvelujen siirto valtiolta työllisyysalueille vuoden 2025 alussa (Eloisan alueella kolme eri työllisyysaluetta) sekä esim. kuntouttaviin sosiaalipalveluihin liittyvät lakimuutosehdotukset. 

Kehittämistyöhön tulee jatkossakin vaikuttamaan muutokset lainsäädännössä sekä mahdolliset muutokset julkisten palvelujen rahoituksessa. Työkyvyn tuen palvelu on kokonaisuudessaan vaikutusaltis poliittisille, yhteiskunnallisille, lainsäädännöllisille, taloudellisille ja sosiaalisille muutoksille johtuen palvelun monialaisuudesta ja organisaatiorajat ylittävästä yhteistyötä. Kuitenkin työkyvyn tuen palvelun perustehtävä ja selkeä prosessi varmistavat osaltaan tasalaatuisen ja kestävän palvelun tuottamisen muutoksista huolimatta. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Työikäiset henkilöt, joilla on työkykyyn tai työllistymiseen liittyviä haasteita eikä heillä ole työterveyshuoltoa tai opiskelijaterveydenhuoltoa.

Asiakasymmärrystä kerätään asiakashaastatteluilla sekä ammattilaisten asettumisella asiakkaan asemaan palvelupolun konkreettisen kulkemisen ja empatiakartan avulla. 

Asiakasymmärryksen keräämisessä on myös hyödynnetty aiemmin muiden toimijoiden keräämiä palaute- ja kehittämisideakyselyjä. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Essotessa kyse on palvelun ottamisesta uudelleen mukaan palveluvalikoimaan. Prosessi lähti liikkeelle 5.10.2021, kun aikaisemmin yksityisen palveluntuottajan tuottama työttömien terveystarkastuspalvelu siirrettiin omaksi toiminnaksi ja tämä organisoituminen alkoi. Organisaatio sitoutui palvelun rakentamiseen ja osoitti siihen hankkeen resurssien lisäksi ensimmäisessä vaiheessa terveydenhoitajan (20%) ja työkykylääkärin (20%) resurssit. Maaliskuusta 2022 alkaen resurssia oli kaksi terveydenhoitajaa, työkykylääkäri (20%) sekä tiimilääkärit (yht. 20%) ja vuoden 2022 elokuusta alkaen neljä terveydenhoitajaa, kaksi työkykylääkäriä (sekä ostopalveluna työkykylääkäri 20%) ja työkykykoordinaattori. Palveluun hankitaan toiminnanohjausjärjestelmä SBM toiminnan analysoimiseksi ja kehittämiseksi jatkossa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työkyvyn tuen palvelu on osa Essoten peruspalvelujen palveluvalikoimaa. Positiivista on organisaation ja työntekijöiden sitoutuminen palvelun kehittämiseen ja palvelun vetovoimaisuus henkilöitä rekrytoitaessa (brändäys). Asiakkaiden ohjautuvuus palveluun; asiakkaat ovat löytäneet palvelun, hakeutuneet siihen myös oma-alotteisesti tai tuttavan kannustamana ja palvelun etänä tehtävä alkukartoitus on koettu erityisen toimivana (madaltaa kynnystä tulla vastaanotolle, on jalkauduttu yhteistyökumppaneiden tiloihin).

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tämän toimintamallin kehittämisen tärkein tekijä on ollut motivaatio: johdon, esimiehen, työntekijöiden ja hankkeen työkykykoordinaattorin. Toisena tulee verkoston motivaatio: muutkin organisaatiot kuin Essote ovat olleet kehittämistyössä mukana. Kolmas liittyy ensimmäiseen eli resurssointi ja sitä kautta työntekijöiden osallistaminen palvelun kehittämiseen.

Työkyvyn tuen palvelun sisällä (ja myös ulospäin) on keskusteltu paljon asenteista ja arvoista mm. asiakkaita kohtaan. On yhteisesti tunnistettu tarve ja halu kehittää työikäisten sote-palveluja ja etenkin asiakaskokemuksia. Työ on nähty ja koettu haasteellisena, mutta tärkeänä ja innostavana. 

Kansikuva
Työkyvyn tuen palvelun prosessikuvaus

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä