| Innokylä

Toimintaympäristö

Työkyvyn tuen palvelu on aloitettu rakentamaan Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky. Essoten aikana Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta -hankkeessa vuosina 2021-2022. Palvelua on jatkokehitetty Kestävän kasvun Eloisa- hankkeessa 2023-2025. Suurimmat vaikutukset palvelun kehittämiselle ovat olleen hyvinvointialueiden käynnistyminen vuoden 2023 alussa, työllisyypalvelujen siirto valtiolta työllisyysalueille vuoden 2025 alussa (Eloisan alueella kolme eri työllisyysaluetta) sekä esim. kuntouttaviin sosiaalipalveluihin liittyvät lakimuutosehdotukset.

Kehittämistyöhön tulee jatkossakin vaikuttamaan muutokset lainsäädännössä sekä mahdolliset muutokset julkisten palvelujen rahoituksessa. Työkyvyn tuen palvelu on kokonaisuudessaan vaikutusaltis poliittisille, yhteiskunnallisille, lainsäädännöllisille, taloudellisille ja sosiaalisille muutoksille johtuen palvelun monialaisuudesta ja organisaatiorajat ylittävästä yhteistyötä. Kuitenkin työkyvyn tuen palvelun perustehtävä ja selkeä prosessi varmistavat osaltaan tasalaatuisen ja kestävän palvelun tuottamisen muutoksista huolimatta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Alkutilanteessa Essote osti työttömien terveystarkastukset yksityiseltä palveluntuottajalta, jonka kanssa sopimus purettiin lokakuussa 2021. Työkyvyn tuen palvelun organisoimiseen omana toimintana käynnistyi välittömästi ja edelleen käytössä oleva prosessi hiottiin valmiiksi kevään 2022 aikana. Ratkaistavia haasteita oli useita mm. miten asiakkaat ohjatuvat palveluun, mihin työkykykoordinaattori kirjaa (pääseekö potilastietojärjestelmään), saako palvelu nimetyt lääkärit (osaaminen, pysyvyys), prosessin vaiheet, yhdyspinnat muiden palvelujen ja organisaatioiden kanssa, tilastointi ym.

Työkyvyn tuen palvelu ratkaisee ongelmaa kohderyhmän pirstaleisista palveluista, jossa kenelläkään ammattilaisella (saati asiakkaalla) ei ole kokonaiskäsitystä asiakkaan tilanteesta ja tiedot ovat hajautuneesti eri yksiköiden alla. Työkyvyn tuen palvelun perustehtävä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja arviointi.

Työkyvyn tuen tiimi ja palvelupolku.pdf (61.9 KB)

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehitystyön kohteena oli rakentaa selkeä ja kokonaisvaltainen palvelu, jossa selvitetään ja arvioidaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Vastaavaa palvelua ei ollut ennen ollut ja työttömien terveystarkastusten irrallisuus muista terveydenhuollon palveluista haastoi myös yhteistyökumppaneiden tekemää työtä. Työllisyystoimijoiden kanssa oli valmiit verkostot, joissa yhteiskehittämistä oli mahdollista toteuttaa. Jatkuva parantaminen vaatii kuitenkin aina henkilöt, jotka ottavat siitä vastuun ja toisaalta palvelut, joissa on selkeät prosessit, jotta niitä voidaan yhteensovittaa ja esim. eri ammattilaisten roolit ovat selkeät prosessien eri vaiheissa.

Kehitystyön kohteena oli siis koko prosessi: palvelun rakentaminen asiakkaalle, palvelun ja työkuvien rakentaminen organisaatioon sekä uudet käytänteet yhdyspintojen kanssa (TE-toimisto, TYP, kuntakokeilu - nykyisin työllisyysalueet, Kela).

Kehitystyön lähtökohtana oli muutos:

kenelle - asiakkaille, ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille

mihin - kohderyhmän terveyspalvelujen järjestäminen kokonaisvaltaisesti, laadukkaasta ja organisoidusti

miksi - työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja arviointi on asiakkaalle merkityksellistä minäpystyvyyden vahvistamiseksi ja oikeiden hoito- ja palvelupolkujen käynnistämiseksi

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työkyvyn tuen palvelun rakentamista ja kehittämistä varten on hyödynnetty jo olemassa olevia verkostoja ja yhteistyökumppaneita. Uusia verkostoja ja tiimejä on myös rakennettu, erityisesti organisaation sisälle. Jokaisella organisaation ulkopuolisella toimijalla on ollut oma selkeä roolinsa ja perustehtävään liittyvä intressi yhteistyöhön ja yhteiskehittämiseen.

Työkyvyn tuen palvelun alkuvaiheessa asiantuntijakonsultaatiota on tehty mm.TYP-johtajan (nyk. TYM), TE-toimiston, kuntakokeilun (nyk. työllisyyspalvelut), Kelan ja kolmannen sektorin toimijoiden (mm. Uutta Elämää Group) sekä kuntoutuksen erikoislääkärin kanssa. Lisäksi konsultoitiin rekisterivastaavia, tietosuojavastaavaa, lakimiestä ja tietohallintoa.

Tavoiteltu muutos

Essoteen rakentuu työikäisten työkyvyn tuen palvelu. Sote-uudistukseen viitaten tavoitellaan palvelun siirtyvän myös hyvinvointialueen käyttöön 1.1.2023 alkaen.

Muutoksen mittaaminen

Tärkein arvioinnin aihe on palvelun saatavuus (1 kk). Tältä osin prosessi on vielä kesken, mutta palvelun kehittämisen tueksi jatkossa hankitaan vastaanottopalvelujen käyttöön SBM toiminnanohjausjärjestelmä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Työikäiset henkilöt, joilla on työkykyyn tai työllistymiseen liittyviä haasteita eikä heillä ole työterveyshuoltoa tai opiskelijaterveydenhuoltoa.

Asiakasymmärrystä kerätään asiakashaastatteluilla sekä ammattilaisten asettumisella asiakkaan asemaan palvelupolun konkreettisen kulkemisen ja empatiakartan avulla.

Asiakasymmärryksen keräämisessä on myös hyödynnetty aiemmin muiden toimijoiden keräämiä palaute- ja kehittämisideakyselyjä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Työkyvyn tuen palvelu on tarkoitettu kaikille työikäisille, joilla ei ole työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoa. Sillä pyritään edistämään työkykyä ja työllistymistä arvioimalla asiakkaan työkykyä ja työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä hyödyntämällä palveluohjausta. Palvelu on matalan kynnyksen palvelu, joka lähtee liikkeelle asiakkaan omasta tai ammattilaisen tukemasta yhteydenotosta.

Työkyvyn tuen palvelu 2022.pdf (41.09 KB)

Työkyvyn tuen palvelun verkosto.pdf (57.61 KB)

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Essotessa kyse on palvelun ottamisesta uudelleen mukaan palveluvalikoimaan. Prosessi lähti liikkeelle 5.10.2021, kun aikaisemmin yksityisen palveluntuottajan tuottama työttömien terveystarkastuspalvelu siirrettiin omaksi toiminnaksi ja tämä organisoituminen alkoi. Organisaatio sitoutui palvelun rakentamiseen ja osoitti siihen hankkeen resurssien lisäksi ensimmäisessä vaiheessa terveydenhoitajan (20%) ja työkykylääkärin (20%) resurssit. Maaliskuusta 2022 alkaen resurssia oli kaksi terveydenhoitajaa, työkykylääkäri (20%) sekä tiimilääkärit (yht. 20%) ja vuoden 2022 elokuusta alkaen neljä terveydenhoitajaa, kaksi työkykylääkäriä (sekä ostopalveluna työkykylääkäri 20%) ja työkykykoordinaattori. Palveluun hankitaan toiminnanohjausjärjestelmä SBM toiminnan analysoimiseksi ja kehittämiseksi jatkossa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tämän toimintamallin kehittämisen tärkein tekijä on ollut motivaatio: johdon, esimiehen, työntekijöiden ja hankkeen työkykykoordinaattorin. Toisena tulee verkoston motivaatio: muutkin organisaatiot kuin Essote ovat olleet kehittämistyössä mukana. Kolmas liittyy ensimmäiseen eli resurssointi ja sitä kautta työntekijöiden osallistaminen palvelun kehittämiseen.

Työkyvyn tuen palvelun sisällä (ja myös ulospäin) on keskusteltu paljon asenteista ja arvoista mm. asiakkaita kohtaan. On yhteisesti tunnistettu tarve ja halu kehittää työikäisten sote-palveluja ja etenkin asiakaskokemuksia. Työ on nähty ja koettu haasteellisena, mutta tärkeänä ja innostavana.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työkyvyn tuen palvelu on osa Essoten peruspalvelujen palveluvalikoimaa. Positiivista on organisaation ja työntekijöiden sitoutuminen palvelun kehittämiseen ja palvelun vetovoimaisuus henkilöitä rekrytoitaessa (brändäys). Asiakkaiden ohjautuvuus palveluun; asiakkaat ovat löytäneet palvelun, hakeutuneet siihen myös oma-alotteisesti tai tuttavan kannustamana ja palvelun etänä tehtävä alkukartoitus on koettu erityisen toimivana (madaltaa kynnystä tulla vastaanotolle, on jalkauduttu yhteistyökumppaneiden tiloihin).