Toimintakykypoliklinikan pilotointi, Varsinais-Suomen hva (RRP, P4, I1)

Toimintakykypoliklinikan pilotointi, Varsinais-Suomen hva (RRP, P4, I1)

Toimintakykypoliklinikan tavoitteena on luoda Varhaan vaikuttava kuntoutusmalli keskivaikeaa – vaikeaa toiminnallista häiriötä ja väsymysoireita sairastaville potilaille sekä lisätä sote-toimijoiden osaamista näistä asioista. 

 

Toimintaympäristö

Keskivaikeista ja vaikeista toiminnallisista häiriöistä kärsivät potilaat ovat haavoittuva potilasryhmä, joka on toistaiseksi pääsääntöisesti jäänyt ilman riittävää hoitoa ja kuntoutusta. Toiminnalliseksi luokitellut häiriöt voivat olla hyvin vaikeita, jopa invalidisoivia, minkä vuoksi potilaat usein ajautuvat pitkittyneisiin tutkimuskierteisiin, joissa ei kuitenkaan löydy syytä oireille. Tästä on seurannut potilaille työ- ja toimintakyvyn laskua, elämänlaadun heikkenemistä, ajautumista taloudellisiin vaikeuksiin ja epätarkoituksenmukaista terveys- ja sosiaalipalveluiden suurkulutusta, joka kuormittaa palvelujärjestelmää. Kustannukset jakautuvat terveyspalveluiden käytön ja häiriöiden hoidon aiheuttamiin suoriin kustannuksiin sekä sairauspoissaolojen ja heikentynen työkyvyn aiheuttamiin epäsuoriin kustannuksiin. Kustannukset palvelujärjestelmälle ovat mittavat. Ongelmana perusterveydenhuollossa on potilaan kohtaamiseen tarvittavan ajan riittämättömyys ja erikoissairaanhoidossa useille erikoisaloille toistuvasti tutkimuksiin päätyminen ilman kokonaiskuvan hahmottamista.

Liitteet
Kuva
Toimintakykypoliklinikan kuntoutusprosessi
Hankeaikana kehittynyt ja kehitetty kuntoutusprosessi, jossa potilaan kuntoutusprosessi on selkeä, tehokas ja potilaan yksilöllisyyden huomioon ottava. Kuitenkin niin, että potilaan oma motivaatio ja sitoutuminen kuntoutumiseen ja kuntoutuksen oikea-aikaisuus ovat keskeisiä asioita.
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Toiminnallisia häiriöitä potevat, väsymysoireelliset ja long covidiin sairastuneet ovat olleet yhteiskunnassamme väliinputoajia sote-sektorilla. Potilaat eivät ole saaneet asiaan kuuluvaa kuntoutusta. Potilaat ovat kuormittaneet ja ovat olleet kuormittuneet hakiessaan apuja moninaisista terveydenhuollon yksiköistä. Nämä eivät ole olleet yhteiskuntapoliittisesti halpoja käyntejä sekä eettisesti että taloudellisesti. Puhumattakaan elämänlaadusta ja kyvykkyydestä jatkaa opiskeluja tai mennä töihin.

Toimintakykypoliklinikka on kyennyt vastaamaan kuntoutuksen kautta luomalla toimintamallin ja prosessin, jossa lyhyt interventioilla saadaan potilaille usko ja luottamus jälleen terveydenhuoltoon ja sitä kautta motivaatio auttaa itseään poliklinikan moniammatillisen tiimin avulla. Uuden toimintamallin avulla potilas on vasta kuntoutuksen alussa ja yksilölliset luodut harjoitteet auttavat myös kuntoutuksen jälkeenkin.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

HUS:n Toiminnallisten häiriöiden pkl (Pasilassa) vuodesta 2019 sekä "Koronapkl" Allergiatalossa Helsingissä, nyk. Pitkittyneiden oireiden poliklinikka, on ollut kansallisella tasolla ainoa poliklinikka, jossa kyseisiä oireita olevia potilaita kuntoutetaan. HUS:n pkl:t ovat sijoittuneet HUS:n Fysiatrialle erikoissairaanhoitoon.

Jo ennen sotea mm. varsinais-suomalaiset saivat hoitoonohjauksen ja maksusitoumuksen HUS:iin, jossa lähetekriteerien täytyttyä potilas sai hoitoa oireisiinsa Helsingissä.  Varhan Toimintakykypoliklinikka pilotin ajanvarauksen auettua elokuussa 2024, HUS ei enää ottanut varsinais-suomalaisia potilaita hoitoonsa vaan informoi lähettäviä tahoja uudesta toiminnasta Varhan alueella.

Vuonna 2019 ennen koronaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissa Tyks:ssa julkaistiin monen eri esh:n klinikan yhteistyössä tehty selvitysraportti "TOIMINNALLISTEN OIREIDEN HOIDON JÄRJESTÄMINEN VSSHP:ssa SELVITYSTYÖRYHMÄN EHDOTUS 30.4.2019". Silloin raportin tuloksena oli, että toiminnalliset häiriöt ja väsymysoireiset potilaat tarvitsevat poliklinikan, jossa heitä hoidetaan ja kuntoutetaan. Toimintaehdotus ei edennyt, rahoitusta toiminnalle ei löytynyt.

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tämän projektin omistajana toimii koko hankerahoituskauden (2022-30.6.2025) Yliopistollisen sotekeskuksen palvelujohtaja.

1.7.2025 poliklinikka siirtyi Varhan päätöksillä Tyks Kuntoutuksen palvelujohtaja, fysiatri Juhani Juholan alaisuuteen.

Hankerahoituksen 1. vaiheessa palkattiin (1.8.2022-30.6.2025) projektikoordinaattori, jonka tehtävänä oli suunnitella moniammatillisesti toimiva tiimi, joka alkaisi kehittämään kyseisen potilasryhmän kuntoutusta Varsinais-Suomeen. Projektikoordinaattorin vastuulle kuului projektipäällikön tehtävät, toimia tiimille esihenkilönä sekä  koordinoida ja tehdä päätöksiä poliklinikan toiminnasta ja pitää hankesuunnitelman mukainen kehittämisen linjaus.

Hankerahoituksen 2. vaiheessa, keväällä 2023, rekrytoitiin moniammatillinen tiimi. Tiimiin saatiin kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, yleislääketieteen erikoislääkäri (60%) ja fysiatri aloitti 11/2024 (40%), psykologi sekä osastonsihteeri.

1.7.2025 tiimin kokoonpano muuttui, psykologi vaihtui ja tilalle tuli kaksi psykologia (30% + 30%) työpanoksella. Kuntoutusohjaaja tuli synerigiana erikoissairaanhoidosta. Muuten tiimi pysyi samana, projektikoordinaattori, joka teki projektipäällikön tehtäväkuvaa jatkoi loppuvuoden poliklinikan siltaamista uudelle toimialueelle, erikoissairaanhoitoon Tyksiin. Fyysisesti poliklinikka muutti fysiatrian poliklinikan kanssa samalle sairaalan käytävälle.

1.1.2026 moniammatillinen tiimi jatkaa uusilla työsopimuksilla Tyks Kuntoutuksessa.

 

Toteutussuunnitelma

Koulutusta ammattilaisille 18.9.2024

Ryhmä- ja yksilökuntoutukset

Luentosarjat potilaille

Työkirja kuntoutujille sekä ammattilaisille

Liitteet
Kuva
Toimintakykypolin tiimi koulututti Varhan ammattilaisia
Moniammatillinen tiimi koulutti ja jakoi tietoa toiminnallisista häiriöistä, väsymysoireisista ja long covidia sairastavien uudesta kuntoutusmallista.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Paljon terveydenhuollon palveluita käyttävät , keskivaikeista ja vaikeista toiminnallisista häiriöistä kärsivät, potilaat ovat haavoittuva potilasryhmä, joka on toistaiseksi pääsääntöisesti jäänyt ilman riittävää hoitoa ja kuntoutusta. Toiminnalliseksi luokitellut häiriöt voivat olla hyvin vaikeita, jopa invalidisoivia, minkä vuoksi potilaat usein ajautuvat pitkittyneisiin tutkimuskierteisiin, joissa ei kuitenkaan löydy syytä oireille. Tästä on seurannut potilaille työ- ja toimintakyvyn laskua, elämänlaadun heikkenemistä, ajautumista taloudellisiin vaikeuksiin ja epätarkoituksenmukaista terveys- ja sosiaalipalveluiden suurkulutusta, joka kuormittaa palvelujärjestelmää.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintakykypkl:n tiimi on itse kehittänyt toimintamallin, jota ei ole muualla. Olemme myös tehneet kaikki potilaille tarkoitetut materiaalit itse. HUS:N Toiminnalisten häiriöiden pkl on ollut vahvasti tukemassa meitä. Tämä pkl ei ole kuitenkaan samalla tavalla toimiva kuin HUS:n. 

Liitteet
Kuva
Toimintakykypkl:n prosessi aikajanalla
Kuvassa on prosessi kuvattu aikajanalla.
Ideointi

Kirjoitettu  tiimin kanssa työkirja kurssimateriaaliksi.

Työkirja tarjoaa käytännön työkaluja ja tietoa pitkittyneiden kehon oireiden kuntoutuksesta. Pitkittyneillä kehon oireilla viitataan toiminnallisiin häiriöihin, mukaan lukien pitkittyneet väsymys- ja uupumusoireet. Työkirja sisältää harjoitteita ja vinkkejä kuntoutumisen tueksi. Työkirjan tarkoitus ei ole lisätä kuormitusta, vaan voit edetä omien voimavarojesi mukaan. Harjoitteita voi tehdä joustavasti ja niihin voi palata myöhemmin. Suosittelemme kokeilemaan kaikkia harjoitteita, vaikka ne eivät ensin tuntuisi omalta jutulta. Säännöllinen harjoittelu auttaa vahvistamaan keinoja myös haastavissa tilanteissa.

Liitteet
Kuva
Pitkittyneiden kehon oireiden työkirja
Ratkaisun perusidea

Kehitimme moniammatillisen tiimimme (erikoislääkärit, psykofyysinen fysioterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, kuntoutusohjaaja, osastonsihteeri ja projektikoordinaattori) kanssa kuntoutuksen toimintamallin terveydenhuollon väliinputoajille. Kuntoutuksen keinoin pyrimme auttamaan työikäisiä ihmisiä, joille ei löydy diagnoosia, mutta ovat pitkittyneiden kehon oireiden kanssa työkyvyttömiä ja/tai elämänlaadullisesti heikkoja.

Toimintamallin prosessi lähtee tulevasta lähettävän tahon lääkärin lähetteestä, joka voi saapua Tyksin potilastietojärjestelmään erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta, yksityissektorilta jne. Lähete käsitellään ja arvioidaan onko lähete muun muassa lähetekriteereiden mukainen, onko potilas lähetteen ja muun tiedoksi tulleen potilasasiakirjamerkintöjen perusteella kuntoutuksesta hyötyvä ja kykenee potilas sitoutumaan kuntoutukseen. Kun lähete on poliklinikan prosessiin hyväksytty, potilaalle lähetetään lääkäri ja yhteisvastaanotto ajat. Kirjeessä on mukana myös monta erilaista mittaria, joilla mitataan potilaan nykyistä tilaa. Esitietolomakkeet liitteessä.

Lääkärin ensikäyntiaika kestää 1-2 tuntia. Ensikäynnillä lääkäri käy läpi potilaan tilannetta ja erityisen tärkeää on, että potilaalla on aikaa kertoa tarinansa oireineen rauhassa. Lääkäri aloittaa heti ensikäynnillä jo psykoedukatiivisen ohjauksen pitkittyneiden oireiden tapahtumaketjusta. Lääkäri ei enää tutki potilasta eikä yritä löytää syytä oireille mm. erilaisten tutkimusten kautta. Selitysmalli löytyy biopsykososiaalisesta mallista.

Lääkärikäynnin jälkeen prosessin mukaisesti 1-2 viikon kuluttua ensikäynnistä potilas saapuu yhteisvastaanottokäynnille, jossa ovat mukana potilas, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi. Yhteisvastaanoton (YVO) aikana potilaalle tarkentuu hänelle suunniteltu kuntoutuksen prosessi, jossa tärkeänä osana on potilaan oma näkemys ja motivaatio. YVO:n etuna on, että potilas kertoo kaikille asiantuntijoille tilanteensa ja tahtotilansa yhtä aikaa. Näin toiminta on tehokasta ja käynnistä saadaan kaikki moniammatillisen tiimin hyödyt käyttöön potilaan kuntoutussuunnitelmaa laatiessa.

YVO:n jälkeen asiantuntijat määrittelevät kykeneekö potilas osallistumaan ryhmämuotoiseen kurssiin, joka edistää kuntoutuksen aloitusta yksilötasolla. Kurssi käyntejä on seitsemän. Jokainen asiantuntija pitää kerran viikossa luennon pitkittyneiden oireiden kuntoutuksen tarkoituksesta psykoedukatiivisesti. Kurssi esite liitteenä.

Kurssin jälkeen moniammatillinen tiimi pohtii kuntoutustiimikokouksessaan "kuntsarissa" jokaisen kurssilaisen tilannetta kuntoutusprosessissa. Potilaaseen otetaan yhteys kuntsarin jälkeen ja kerrotaan miten prosessi etenee hänen kohdallaan, ja onko potilas samaa mieltä.

Toimintamalli etenee kurssin jälkeen yksilökuntoutuksena, joka on tarkentunut mm. kurssin jälkeinen potilaspalautteen pohjalta. Yksilökuntoutusta potilas saa 3-10 kertaa eri asiantuntijoilta, jotka nähdään potilaan kanssa tarpeelliseksi.

Lääkärillä on potilaan kanssa noin 6 kuukauden kohdalla ns. väliarvio, jossa arvioidaan kuntoutuksen etenemistä sekä muita esille tulleita asioita, joihin lääkäri voi olla avuksi.

Potilas on kuntoutusprosessissa noin vuoden ajan. Kun kuntouttava tiimi on saanut yksilökäyntinsä päätökseen niin lääkäri päättää loppuarviossa potilaan kuntoutuksen Toimintakykypoliklinikalla. Toimintakykypoliklinikan toimintamallissa potilas saa itselleen mukaansa hoitosuunnitelman, joka on laadittu potilaan kanssa yhdessä. Potilaan paremman ja oireettomamman elämän matka on alkanut toimintakykypoliklinikalta saaduin kuntoutuksen eväin. Kuntoutus itse on vasta alkanut ja on yksilöllistä kuinka pitkän ajan se potilaan matkassa kulkee.

 

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kustannukset poliklinikan perustamiseen ovat lähinnä henkilöstömenoina. Asiantuntijatehtävien suorittamiseen tarvittavat tarvikkeet pitää olla. Vähin kustannuksin kuitenkin voi perustaa. Ei tarvita lääkinnällisiä, kalliita terveydenhuollon laitteita. Poliklinikalta ei kustanneta myöskään tutkimuksia. 

Toimintakykypoliklinikka siirtyi Varhan Tyks Kuntoutuksen palvelualueelle vakituiseksi toiminnaksi 1.7.2025. Kuntoutuksen palvelujohtaja, ylilääkäri Juhani Juhola johtaa toimintaa.

Poliklinikan nimi muuttuu vuonna 2026 Pitkittyneiden oireiden kuntoutuspoliklinikaksi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tämä kuntoutusmalli tulee laajentumaan kansallisesti ympäri Suomen. Nyt jo on perustettu HUS:n johdolla kansallinen ryhmittymä, josta tullaan varmasti kuulemaan lisää tulevaisuudessa.

Tarvitaan innovatiivisia oman asiantuntijatehtävän kehittäjiä, ja organisaation tahtotilaa ja ymmärrystä toiminnan merkityksellisyydestä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toiminnan kehittäminen on vaatinut sen ajan mikä oli pilottiaika. 2022-2025 välisenä aikana saatiin kehitettyä malli, joka huomioitiin kustannusvaikuttavuudellaan rakenteisiin kesällä 2025.