Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Sähköisen perhekeskuksen kehittäminen ja käyttöönotto, Pohjois-Savon HVA (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Sähköinen perhekeskus on perheiden, perhettä suunnittelevien, nuorten sekä ammattilaisten verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen luotettavan tiedon, tuen ja palvelut. 

Toimintaympäristö

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönottoa ja kehittämistä toteutetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella osana EU:n rahoittamaa Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon hanketta (RRP). 

Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluu 19 kuntaa. Hyvinvointialueella työskentelee 12 800 ammattilaista ja alueella on noin 249 000 asukasta. Alle 18-vuotiaita Pohjois-Savossa asuu noin 42 000. Lasten määrän on ennustettu putoavan muuttoliikkeen ja syntyvyyden laskun vuoksi. Vuonna 2035 Pohjois-Savossa on arviolta 5000 alle 18-vuotiasta lasta vähemmän kuin tällä hetkellä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-Savossa on kehitetty perhekeskustoimintamallia ja tiedostettu Sähköisen perhekeskuksen tarve LAPE-muutosohjelmassa sekä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa. Sähköisen perhekeskuksen kansalliseen kehittämiseen on osallistuttu vuodesta 2022 alkaen. Lapsiperheiden ja nuorten tuki- ja palveluverkosto on monitasoinen ja tiedot ovat hajanaisesti saatavilla eri sivustoilla. Sähköinen perhekeskus kokoaa hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut ja tulee osaksi alueen perhekeskustyötä sekä palvelutuotantoa. Palvelu vahvistaa ongelmien varhaista tunnistamista ja ennaltaehkäisyä sekä vanhemmuutta. Palveluiden ja tiedon helppo saatavuus madaltaa avun hakemisen kynnystä. 

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto on linjassa Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategian kanssa (linkki liitteenä), erityisesti ennaltaehkäisevien palveluiden ja digitaalisten palveluiden kehittämisen näkökulmista. Verkkopalvelukokonaisuuden käyttöönotto kytkeytyy myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämisen strategiseen ohjelmaan vuosille 2023-2025 (linkki liitteenä).

Liitteenä linkit Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiaan ja digitaalisten palveluiden kehittämisen strategiseen ohjelmaan.

Tavoiteltu muutos

Lyhyen aikavälin tavoitteet: 

Sähköinen perhekeskus

  • auttaa ohjautumisessa oikeiden perhekeskuspalveluiden piiriin ja luotettavan tiedon äärelle.
  • lisää asukkaiden omatoimisuutta,  joka säästää työntekijöiden neuvontaan ja ohjaukseen kuluvaa työaikaa.

Pitkän aikavälin tavoitteet:

Sähköinen perhekeskus

  • edistää ennaltaehkäisevien palveluiden käyttöä, mikä vähentää raskaampien palveluiden tarvetta
  • mahdollistaa sen, että asukkaat saavat tietoa ja tukea entistä varhaisemmassa vaiheessa, jolloin ongelmat ja haasteet eivät ehdi kärjistyä.

Vanhemmuus vahvistuu (Pohjois-Savon HYTE:n tavoite)

  • Kun vanhemmuustaidot vahvistuvat, voidaan olettaa, että se on yksi syy lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistumiselle eli on kustannustehokasta, jos yksikin lapsi/nuori säästyy mielenterveyden häiriön takia saadusta sairaalahoidosta tai sijoituksesta.
Muutoksen mittaaminen

Kehittämistyön pääasialliset mittarit olivat Omaperheen ja Omahelpperin käyntimäärät (tilastoituneet ja arvioidut todelliset käynnit). 

Muita kehittämistyötä tukevia mittareita olivat: 

  • Asiakas- ja ammattilaispalautteet 

  • Perhekeskuksen ammattilaisille suunnatut kyselyt

  • Luvitettujen ammattilaisten määrä ammattilaisten sähköisessä perhekeskuksessa

  • Pohjoissavolaisten lasten, nuorten ja perheiden palveluiden määrä palvelutietovarannossa (PTV)​

  • Perheiden ohjaaminen sähköiseen perhekeskukseen (yhteistyö lapsiperheiden yleisen neuvonnan kanssa)

 

Valtakunnallisten mittareiden kehittymistä seurattiin osana sähköisen perhekeskuksen käyttöönottoa ja kehittämistä Pohjois-Savon hyvinvointialueella:

  • Vanhempi tarvinnut ammattilaisilta tukea vanhemmuuteen vauvan syntymän jälkeen (Finlapset + LTH)​

  • Lastenneuvolan erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit sekä yksilöllisen tarpeen mukaiset terveystarkastukset (Sotkanet)​ 

  • Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaat vuoden aikana​ (Sotkanet)

  • Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17v (Sotkanet)​

  • Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 24-vuotiaat (Sotkanet)​

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sähköisen perhekeskuksen kohderyhmää ovat perhettä suunnittelevat, lapsiperheet, nuoret ja perhekeskustyön ammattilaiset.

  • Asukkaiden on ollut mahdollista antaa palautetta Omaperheestä ja Omahelpperistä verkkopalveluista löytyvällä palautelomakkeella. DigiFinland on palautteen rinnalla toteuttanut myös käyttäjäkokemuskyselyitä. Kansallisella tasolla palautteisiin ja kyselyihin on saatu vain vähän vastauksia.
  • Pohjois-Savon alueella toteutettiin hankkeen aikana YAMK-opinnäytetyö, jossa selvitettiin asiakkaiden kokemuksia Omaperheen markkinointiviestinnästä  Pohjois-Savossa. Opinnäytetyö liitteenä.
  • Kehittämistyön aikana toteutettiin kaksi ammattilaiskyselyä Omaperheen ja Omahelpperin käyttöön liittyen v. 2024 ja 2025. Tulokset liitteenä.
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönoton ja kehittämisen aikana projektikoordinaattorit verkostoituivat erityisesti Etelä-Savon hyvinvointialueen sähköisen perhekeskuksen koordinaattorin kanssa. Yhteityötä tehtiin myös muiden sähköisen perhekeskuksen käyttöönottaneiden hyvinvointialueiden kanssa tapaamisten merkeissä sekä ja tiedon vaihtamisen näkökulmasta. 

Ratkaisun perusidea

DigiFinlandin tuottama sähköinen perhekeskus on perhekeskustyön kansallinen verkkopalvelukokonaisuus hyvinvointialueiden asukkaille ja ammattilaisille. Palvelu kokoaa hajanaisen tiedon yhteen ja tarjoaa luotettavaa tietoa ja tukea ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelu ohjaa lisäksi alueellisiin ja kansallisiin palveluihin. 

Sähköinen perhekeskus jakautuu kolmeen käyttäjäryhmäkohtaiseen osa-alueeseen:

  • Perheiden ja perhettä suunnittelevien Omaperhe.fi
  • Nuorten Omahelpperi.fi
  • Sähköinen perhekeskus ammattilaisille

Omaperhe.fi  kokoaa yhteen perhettä suunnitteleville ja perheille tarkoitetun luotettavan tiedon, tuen ja palvelut. Sen tavoitteena on helpottaa perheiden arkea tarjoamalla luotettavaa ja ajankohtaista tietoa eri elämäntilanteisiin. Palvelu tukee valtakunnallista perhekeskus-palvelukokonaisuutta ja toimii myös alueellisesti, ohjaten käyttäjiä oman hyvinvointialueen palveluihin. Sisältökokonaisuuksia ovat mm. perheen suunnittelu, raskaus ja synnytys, lapsuus ja nuoruus sekä parisuhde ja vanhemmuus. Palvelut nousevat verkkopalveluun Suomi.fi palvelutietovarannosta.

Omahelpperi.fi on nuorille suunnattu verkkopalvelu, joka kokoaa luotettavan tiedon, tuen, tapahtumat ja palvelut yhteen paikkaan. Omahelpperin avulla nuori löytää omaan elämäntilanteeseensa luotettavaa tietoa ja apua eri muodoissa. Tarkoituksena on, että palvelu tavoittaa apua tarvitsevat nuoret, pitää heidät avun piirissä sekä tukee ennaltaehkäisevästi eri elämäntilanteissa. Sisältökokonaisuuksia ovat mm. mielen hyvinvointi, opiskelu ja työ, päihteet ja riippuvuudet, seksuaalinen hyvinvointi ja ihmissuhteet ja tunteet. Palvelut nousevat verkkopalveluun Suomi.fi palvelutietovarannosta.

Sähköinen perhekeskus ammattilaisille on perhekeskustyön ammattilaisille tarkoitettu palvelu. Sähköinen perhekeskus ammattilaisille kokoaa yhteen alueiden, 3. sektorin, seurakunnan, kunnan sekä kansallisia perhekeskustyön ammattilaisia yhteistyöverkostoksi. Palvelu toimii hyvinvointialueiden sisäisenä monialaisena digipalveluna, josta löytyy ammattilaisille tietoa ja tapahtumia. Lisäksi palveluun voi tallentaa oman organisaation ohjeistuksia ja asiakasohjeita ammattilaisille ja jatkossa myös asukkaille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimenpiteet sähköisen perhekeskuksen juurruttamiseksi ja levittämiseksi

  • Ammattilaisten koulutus- ja infotilaisuudet, joissa sähköisen perhekeskuksen käyttöä ja sisältöä on esitelty.
  • Oppilaitosyhteistyö, joka on vahvistanut opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilöstön tavoittamista ja palvelun tunnettavuutta.
  • Yhteistyö hyvinvointialueen perhekeskuspalveluiden johdon kanssa on mahdollistanut strategisen tuen ja linjaukset palvelun kehittämiselle.
  • Jalkautuminen erilaisiin tilaisuuksiin, kuten tapahtumiin ja verkostotapaamisiin, joissa palvelua on esitelty suoraan ammattilaisille ja asukkaille.
  • Viestintätoimenpiteet, kuten sosiaalisen median kampanjat (Instagram, Facebook, TikTok), painetut materiaalit (julisteet, käyntikortit) ja palvelun näkyvyys asukkaiden arjen ympäristöissä.
  • Palvelun käytön kuvaaminen osaksi hyvinvointialueen perhekeskuspalveluiden suunnitelmia ja toimintaa ohjaavia dokumentteja.
  • Sähköisen perhekeskuksen liittäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueen digiasioinnin kokonaisuuteen, OmaSavoon. 

Resurssit 

  • Henkilöstö: Sähköisen perhekeskuksen käyttöönottoa ja kehittämistä koordinoi kaksi projektikoordinaattoria (2 htv). Jatkossa ylläpidosta vastaa kaksi nimettyä vastuukäyttäjää (yhteensä 40 % työpanos).
  • Aika: Palvelun juurruttaminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä ja jatkuu ylläpitovaiheessa.
  • Raha: Viestintään on panostettu muun muassa maksetuilla mainoksilla ja painetulla materiaalilla, jotka ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi tavoittavuuden näkökulmasta.
  • Osaaminen: Käyttöönotossa ja kehittämisessä on tarvittu osaamista muun muassa digitaalisten palveluiden kehittämisestä, viestinnästä, kouluttamisesta ja verkostoyhteistyöstä.

Liitteenä kuvaus ammattilaisten sähköisen perhekeskuksen käyttöönotosta ja juurruttamisen toimenpiteistä Pohjois-Savon hyvinvointialueella sekä linkki artikkeliin, jossa kuvataan Pohjois-Savon hyvinvointialueen toteuttamaa HTA-arviointia Omahelpperistä.

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Asukkaiden ja ammattilaisten osallistaminen kehittämistyöhön alusta alkaen. Käyttäjien tarpeet ja näkökulmat auttavat suuntaamaan kehittämistä oikeisiin asioihin.
  • Riittävät resurssit ylläpitoon ja kehittämiseen. Ilman nimettyä henkilöresurssia sähköisen perhekeskuksen potentiaalia ja hyötyjä ei saavuteta.
  • Johdon tuki ja sitoutuminen toiminnan toteuttamiseen. Strateginen tuki mahdollistaa pitkäjänteisen kehittämisen ja resurssien varmistamisen.
  • Aikaa ja panostusta palvelun tunnetuksi tekemiseen. Monikanavainen viestintä on tärkeää, jotta sekä ammattilaiset että asukkaat löytävät ja käyttävät palvelua.
  • Osaamista digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen. Sekä tekninen että sisällöllinen osaaminen ovat keskeisiä, jotta palvelu vastaa käyttäjien tarpeisiin.
  • Toimintamalli on sovellettavissa eri toimintaympäristöihin, ei vain varhaiseen ja ennaltaehkäisevään työhön, vaan myös korjaavien palveluiden tueksi. Tämä laajentaa sen käyttömahdollisuuksia esimerkiksi lastensuojelussa tai mielenterveyspalveluissa.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sähköisen perhekeskuksen verkkopalvelukokonaisuus otettiin käyttöön Pohjois-Savon hyvinvointialueella suunnitelman mukaisesti.

  • Omaperhe.fi käyttöönotto 4.12.2023
  • Omahelpperi.fi käyttöönotto 23.9.2024
  • Sähköinen perhekeskus ammattilaisille käyttöönotto 6.2.2025

Omaperheen ja Omahelpperin käynneiksi tilastoituu vain ne käynnit, joissa käyttäjä on hyväksynyt kaikki evästeet ja valinnut paikkakunnan. Hankkeen aikana on tunnistettu niin alueellisella kuin kansallisella tasolla, että näitä käyntejä on hyvin vähän ja suurin osa käynneistä jää todellisuudessa tilastoitumatta. Omaperheen käyntimäärien osalta on saatavissa arvio todellisista käynneistä.

  • Omaperheeseen tilastoitui 6558 käyntiä Pohjois-Savosta 4.12.2023-26.10.2025 välisellä ajalla. Omaperheen käyntien todellinen arvioitu määrä oli tällä aikajaksolla 90 345.
  • Omahelpperiin tilastoitui 1083 käyntiä 23.9.2024-26.10.2025 välisellä ajalla.
  • Sähköinen perhekeskus ammattilaisille- verkkopalveluun luvitettiin 6.2.2025-26.10.2025 ajalla 175 perhekeskustyön ammattilaista. Määrä tulee nousemaan runsaasti hyvinvointialueen käyttäjähallinnan ja sähköinen perhekeskus ammattilaisille- verkkopalvelun välisen AD-integraation myötä 11-12/2025. 

Sähköisen perhekeskuksen ylläpidosta tulee vastaamaan jatkossa kaksi nimettyä sähköisen perhekeskuksen vastuukäyttäjää 20% työajalla oman työnsä ohessa. Vastuukäyttäjyyden kokonaistyöaika 1.12.2025 alkaen on näin ollen 40%. Vastuukäyttäjät perehdytetään tehtävään huolellisesti syksyn 2025 aikana.