RRP3 ARVIOINTIHANKE / AIKUISSOSIAALITYÖN MENETELMIEN VAIKUTUKSET KAINUUN HYVINVOINTIALUEELLA 2024-2025
RRP3 ARVIOINTIHANKE / AIKUISSOSIAALITYÖN MENETELMIEN VAIKUTUKSET KAINUUN HYVINVOINTIALUEELLA 2024-2025
Arviointitutkimus kohdentuu Kainuun hyvinvointialueella vuosina 2024-2025 taloussosiaalityön Satsaa ja säästä-malliin koottuihin työmenetelmiin, kuten EcoMap-verkostokartta, Penno-budjettiohjelma tai keskustelevasti toteutettu Rahatarina-menetelmä.
Toimintamallin nimi
Arviointitutkimus kohdentuu Kainuun hyvinvointialueella vuosina 2024-2025 taloussosiaalityön Satsaa ja säästä-malliin koottuihin työmenetelmiin, kuten EcoMap-verkostokartta, Penno-budjettiohjelma tai keskustelevasti toteutettu Rahatarina-menetelmä.
Kuva
Aikuissosiaalityön menetelmien vaikutukset -tutkimus kohdentuu Kainuun hyvinvointialueella vuosina 2024-2025 taloussosiaalityön työmenetelmiin. Työmenetelmiä ovat muun muassa asiakkaan elämäntilannetta kartoittava EcoMap-menetelmä, oman talouden budjettia ja siinä pysymistä hahmottava Penno-ohjelma tai tehtyjen hankintojen tarpeellisuutta arvioivat menetelmät. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkä verran näistä työmenetelmistä on hyötyä asiakkaalle ja tuleeko niiden käyttöä muuttaa tai laajentaa.
Nämä mm. Takuusäätiön ja Marttaliiton kehittämät työmenetelmät on aiemmin integroitu Kainuun sote-kuntayhtymän vuosina 2022-2023 toteutetussa (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman) HELLÄ-hankkeessa luotuun kokoavaan, aikuissosiaalityöhön tarkoitettuun Satsaa ja säästä -toimintamalliin. Satsaa ja säästä -toimintamalli pohjautuu pitkälle Jyväskylän yliopiston, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen AIKUMETOD-tutkimushankkeen mallinnuksiin.
Kainuun hyvinvointialueella toteutuva tutkimus on osa laajempaa Pohjois-Suomen yhteistoiminta-alueen RRP3 Arviointitutkimuksen aikuissosiaalityön menetelmien vaikutuksiin keskittyvää osahanketta. Tutkimushankkeen tavoitteena on myös vahvistaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella tehtävää tutkimusta ja tutkimusosaamista, sekä kehittää tutkimus- ja yhteistyörakenteita ja kerryttää tutkimukseen liittyvää osaamista. Hyvinvointialueilla (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Keski-Pohjanmaa) toimivien neljän tutkijasosiaalityöntekijän tiivistä yhteistyötä tukevat ja tieteellisestä ohjauksesta vastaavat Jyväskylän yliopiston, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen toimijat.
Kainuun hyvinvointialueella tavoitteena on, että hankkeen päättyessä Satsaa ja säästä -malli sekä AVAIN-mittarin käyttö osana työikäisten palvelujen asiakassuunnitelmaa on juurrutettu Kainuun aikuissosiaalityön toimintaan. Satsaa ja säästä-mallin vaikuttavuutta on arvioitu noin viiden kuukauden kevyellä intensiteetillä toteutetun interventiojakson perusteella ja tästä vaikuttavuudesta on tuotettu tutkimusraportti Kainuun hyvinvointialueen julkaisusarjaan sekä yksi käsikirjoitus artikkeliksi tieteelliseen aikakauslehteen.
Sosiaalityön vaikuttavien menetelmien tutkimukselle ja tutkimusperustaiselle käytännön kehittämiselle on Pohjois-Suomen yhteistoiminta-alueella (YTA) tarve. Aikuissosiaalityö on niin sisällöltään kuin työmenetelmiltään moninainen sosiaalityön alue, jossa tarvitaan laajaa sosiaalista osaamista, ammatti-identiteetin vahvistamista sekä professionaalisen teoreettis-metodisen perustan vahvistamista. Alueen hyvinvointialueilta puuttuvat selkeät sosiaalityön tutkimusrakenteet. Pohjois-Suomen YTA:n hyvinvointialueet ovat maantieteellisesti laajoja, etäisyydet palveluihin kasvavat ja alueet ovat myös erilaisia sosiaalihuollon toteuttamisen näkökulmasta. Organisoituminen vuoden 2023 alusta on tuonut näkyviin sosiaalityön osaamisen tarpeen sekä erityissosiaalipalveluiden kuormittumisen, koska peruspalveluita ei ole saatu odotetulla tavalla toimimaan. Sosiaalipalvelut ovat ruuhkautuneet eikä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittava työ ole toteutunut uudistuksen strategian mukaisesti.
Pohjois-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueiden aikuissosiaalityölle on yhtäläistä osallisuuteen ja elämän mielekkyyteen liittyvät hyvinvoinnin haasteet, jotka heijastuvat erityisesti mielenterveyden horjumisena ja päihteiden liikakäyttönä. Taloudelliset vaikeudet näkyvät keskeisinä työikäisten sosiaalipalveluissa. Aikuissosiaalityössä kohdattaviin erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin kaivataan koko yhteistyöalueen tasolla vaikuttavia menetelmiä, vaikka aikuissosiaalityön konteksteissa on myös huomioitava hyvinvointialueiden väliset erot.
Kainuun hyvinvointialue johtaa tilastoja työkyvyttömyyseläkeläisten määrässä, suurimpina syinä tuki- ja liikuntaelinten vaivat sekä mielenterveyden haasteet ja sairaudet. Kainuussa on paljon pienituloisia kotitalouksia ja rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä on jouduttu tinkimään tai korkeat asiakasmaksut ovat haitanneet hoidon saantia hyvin usein.
Kohteena ovat aikuissosiaalityön erityistä tukea saavat asiakkaat, erityisesti välitystiliasiakkaat, toimeentulotuen saajat sekä sosiaalisen luototuksen asiakkaat.
Tutkijasosiaalityöntekijä Petri Vuorijärvi oli keskeisenä toimijana juurruttamassa Satsaa ja säästä -toimintamallia Kainuun aikuissosiaalityöhön, jotta hänellä on jotain, mitä tutkia. Tavoitteena oli, että jokaisessa Kainuun hyvinvointialueen aikuissosiaalityön työyhteisössä on vähintään yksi henkilö, jonka kanssa Vuorijärvi on toteuttanut alusta loppuun Satsaa ja säästä -malliin kuuluvat keskeiset työmenetelmät. Menetelmiä toteutettaessa syntyneiden asiakasasiakirjatietojen kopioiminen tarvittavin osin tutkimusaineistoksi toisiolain (552/2019) mukaiseen, tietoturvallisuuden arviointilaitoksen hyväksymään tietoturvalliseen käyttöympäristöön tapahtui syksyllä 2025.
Kenttätyövaiheen jälkeen oli ilmeistä, että tutkijasosiaalityöntekijän jalkautuminen kentälle työpariksi vastuutyöntekijöiden kanssa Satsaa ja säästä -mallin tutkimukselliseksi toteuttamiseksi oli ollut ensisijaisen tärkeää sekä mallin juurruttamisen että arvioinnissa saatavan tutkimustiedon tuottamisen kannalta.
Satsaa ja säästä -mallin käytännön toteuttaminen arjen aikuissosiaalityössä on muotoutunut kentän, ammattilaisten ja asiakkaiden asettamien reunaehtojen mukaan.
Intervention aloittaneiden aikuissosiaalityön asiakkaiden määrä on pieni (32), mutta aineiston perinpohjaisella monimenetelmällisellä analyysillä ja tutkijasosiaalityöntekijän osallistuvan havainnoinnin (30/32 prosessista) perusteella voidaan perustellusti todeta seuraavaa. Määrällisten jakaumien osalta tulokset ovat pienen kokonaislukumäärän vuoksi suuntaa antavia.
•Satsaa ja säästä-interventioon lähti pyydettäessä joka neljäs aikuissosiaalityön asiakas (noin 25%) eli valikoituminen heidän motivaationsa mukaan oli jo lähtökohtaisesti suurta. Kokonaisvaltaisen laadullisen arvion mukaan heistä hieman alle puolet pysyy mukana intervention loppuun saakka saaden siitä ainakin hieman hyötyä (noin 40% selkeää tai huomattavaa hyötyä).
•Tästä johtaen noin joka kymmenes aikuissosiaalityön asiakas lähtee tällaiseen (tutkimukselliseen, määrä voi olla suurempi kun menetelmät tuodaan huomaamattomammin) työskentelyyn mukaan ja toteuttaa intervention keskeisiä menetelmiä häntä palvelevan ammattilaisen kanssa niin, että toiminta vaikuttaa hänen taloudelliseen tilanteeseensa positiivisesti joko välittömästi tai sitten hitaammin pidemmän aikavälin hyötynä.
•Intervention tutkimuksellinen tarkastelu AVAIN-mittarin kautta osoittaa, että asiakkaan voimavaraksi koettu oma motivaatio muutokseen yhdistyneenä vaikeaan velkatilanteeseen esiintyvät usein yhdessä mallin selkeästi hyödylliseksi arvioidun käytön kanssa. Selkeää tai huomattavaa hyötyä saaneille asiakkaille tuntuu olevan myös ominaista tavanomaista suurempi suunnitelmallisuus ja kyvykkyys elämänsä järjestelemisessä. He ovat tyypillisesti nuorempia (suurimmassa intervention läpikäyneessä ryhmässä ”hyötyä” iän mediaani on 31 vuotta) kuin asiakkaat, jotka eivät saa selkeää hyötyä interventiosta (”ei hyötyä” tai ”vain hieman hyötyä” –ryhmissä mediaani on 56 ja 57 vuotta).
•Intervention keskeytymiseen liittyy usein alkoholin ongelmalliseksi koettu käyttö ja asiakkaan ”ei-vanha” ikä (mediaani=38 vuotta). Näyttää siltä, että interventiosta todennäköisimmin eniten hyötyvät eli nuoremmat asiakkaat ovat myös todennäköisemmin keskeyttäjiä ja erottelevana tekijänä on ainakin päihteiden ongelmakäyttö.
Kainuussa tehdyn Satsaa ja säästä-mallin keskeisten osien juurruttamisen ja tutkimuksellisen arvioinnin perusteella voidaan suositella mallin valittujen osien laajaa tarjoamista aikuissosiaalityön asiakkaille. Tyypillisesti siihen tarttuvat ja siitä hyötyvät ovat nuorempia (iän mediaani 31 vuotta) asiakkaita, joilla on vahva motivaatio ratkaista velkaongelmaansa. Heillä näyttää olevan myös muutoinkin enemmän suunnitelmallisuutta ja kykyä järjestellä elämäänsä.
Arviointitutkimuksen suosituksena on, että Satsaa ja säästä-mallin keskeiset osat eli Penno-budjettiohjelman, EcoMap-verkostokartan ja Rahatarinan keskustelevan version käyttö sekä velkatilanteen tarkistaminen positiivisesta luottorekisteristä ja ulosottoviranomaisen sähköisestä asioinnista asiakkaan siihen suostuessa, sijoitettaisiin sopivalla tavalla tavanomaisen aikuissosiaalityön asiakastyöskentelyn lomaan. Menetelmien käyttöön tulee yhdistyä asiakkaan tulevaisuuden mahdollisuuksien ja tavoitteiden hahmotus.
Yleisesti intervention kokemuksiin perustuen ja muuhunkin tutkimukseen viitaten (Viitasalo 2021; Sallinen & Hietamäki & Toikko 2023), Satsaa ja säästä-malliin perusajatuksena kuuluva emotionaalishenkinen tuki ja luottamuksen saavuttaminen (“satsaa”) on tärkeää taloudellisen ohjauksen vaikuttavuuden saavuttamisen kannalta. Tähän arviointitutkimukseen osallistuneet aikuissosiaalityön välitystili- ja/tai toimeentulotukiasiakkaat olivat valtaosin Sallisen ym. (2023, 71-72) jaottelemien ryhmien kaikista heikko-osaisimpiin kuuluneessa ryhmässä (ryhmä 3) ja suositus liittyy ensisijaisesti heihin.