Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen, Keski-Suomen HVA (RRP, P4, I3)
Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen, Keski-Suomen HVA (RRP, P4, I3)
Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa rakenteellista sosiaalityötä osana sosiaalihuollon kehittämistä sekä tietojohtamista yhteneväisesti hyvinvointialueilla sekä kansallisella tasolla.
Toimintamallin nimi
Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa rakenteellista sosiaalityötä osana sosiaalihuollon kehittämistä sekä tietojohtamista yhteneväisesti hyvinvointialueilla sekä kansallisella tasolla.
Hankkeen tavoitteena oli:
- Edistää kansallista rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon mallin kehittämistä ja vahvistaa alueellista rakenteellisen sosiaalityön tietotuotantoa.
- Laatia Keski-Suomen hyvinvointialueelle kansallisen mallin mukainen rakenteellisen sosiaalityön toteuttamissuunnitelma hyödyntäen aiempaa kehittämistyötä.
- Vahvistaa sosiaalihuollon asiantuntijoiden osaamista rakenteellisesta sosiaalityöstä.
- Vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntämistä johtamisessa ja päätöksenteossa.
Keskeiset toimenpiteet:
- THL:n koordinoiman kansalliseen rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen osallistuminen (Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projekti | Innokylä)
- Rakenteellisen sosiaalityön kansallinen verkosto
- Tietotuotannon mallin kehittäminen
- Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohjan laadinta
- Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman laadinta Keski-Suomen hyvinvointialueelle
- Sosiaalisen raportoinnin käyttöönoton edistäminen
- Rakenteellisen sosiaalityön rakenteiden luominen Keski-Suomen hyvinvointialueelle
- Rakenteellisen sosiaalityön ohjausryhmä, koordinaatiotiimi ja verkosto
- Sosiaalihuollon asiantuntijoiden osaamisen ja rakenteellisen sosiaalityön tietoisuuden lisääminen
- Hyvinvointialueen Intranet- ja Internet-sivusto rakenteellisesta sosiaalityöstä, sosiaalisen raportoinnin infot ja materiaalit, koulutustilaisuudet ja työpajat
Sosiaalihuoltolaki (7 §, ks. myös 7a–10 §) velvoittaa hyvinvointialueita huolehtimaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Sosiaalihuoltolain 7 § (1301/2014) mukaan rakenteellisen sosiaalityön tehtävänä on:
- tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä palvelujen vaikutuksista
- määritellä tavoitteelliset toimet ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi
- tuoda sosiaalihuollon asiantuntemus osaksi eri toimialojen suunnittelua sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehtävää kehittämistä.
Rakenteellisen sosiaalityön tehtävänä on varmistaa, että tieto sosiaalisesta hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä ongelmista välittyy, ja että sosiaalihuollon asiantuntemusta hyödynnetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Olennaista on asiakastyöhön pohjautuva tiedon tuottaminen sekä toimenpiteet ja ehdotukset, joilla ehkäistään ja korjataan sosiaalisia ongelmia. Lisäksi sosiaalihuollon osaamista käytetään laajasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Asiakkaiden tilanteista voidaan kerätä tietoa esimerkiksi sosiaalihuollon työntekijöiden tekemän sosiaalisen raportoinnin avulla.
Keski-Suomen hyvinvointialueelle on laadittu ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma vuosille 2025–2029. Suunnitelman tavoitteena on tukea rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuurin muodostumista hyvinvointialueella vahvistamalla rakenteellisen sosiaalityön osaamista tutkimustietoon perustuen, kehittämällä toimivia rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntämisen tapoja sekä vahvistamalla asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuutta. Suunnitelmassa on kuvattu tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja keinot, joilla rakenteellista sosiaalityötä toteutetaan.
Koordinaation tueksi on perustettu ohjausryhmä, koordinaatiotiimi ja verkosto, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Lisäksi suunnitelmassa on kuvattu organisaation olemassa olevien kokous- ja toimielinrakenteiden hyödyntämistä rakenteellisen sosiaalityön tiedon esille tuomisessa sekä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Keski-Suomen hyvinvointialueella ei ennen hanketta ollut pysyviä rakenteita tai koko aluetta koskevia toimintamalleja rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä tai toteuttamisessa. Kansallinen yhteiskehittäminen yhdessä alueellisen hankkeen kanssa on mahdollistanut suunnitelmallisen kehittämisen. Kaikkien alueiden osallistuminen ja THL:n tuki ovat luoneet vahvan perustan ja selkeät suuntaviivat alueelliselle kehittämistyölle.
- Rakenteellisen sosiaalityön alueellinen toteutussuunnitelma laadittiin hankkeen aikana, jonka kautta hyvinvointialueen rakenteelliselle sosiaalityölle on muodostettu yhteiset tavoitteet ja rakenteet tuleville vuosille. Toteutussuunnitelman varsinainen toimeenpano alkoi hanketyön jälkeen.
- Hankkeen myötä on syntynyt uusia rakenteellista sosiaalityötä tukevia yhteistyörakenteita, kuten rakenteellisen sosiaalityön ohjausryhmä, koordinaatiotiimi ja verkosto. Hankkeessa laaditussa toteutussuunnitelmassa on määritelty alueen vastuut, roolit sekä tiedon hyödyntämisen rakenteet ja kanavat.
- Osallistuminen kansalliseen verkostoon ja yhteiskehittämiseen on tuonut runsaasti tietoa, mahdollisuuksia jakaa hyviä käytäntöjä, verkostoitua ja oppia muilta alueilta. Tämä on edistänyt yhteisen kansallisen ymmärryksen muodostumista.
- Alueellisen työn käynnistäminen hankkeen tukemana on hyötynyt merkittävästi THL:n kansallisesta projektista. Yhteiskehitetty tietotuotannon malli ja sen julkinen käyttöliittymä ovat auttaneet hahmottamaan rakenteellisen sosiaalityön tietotuotannon mahdollisuuksia, vaikka varsinainen tietotuotanto käynnistyy vasta tulevina vuosina. Lisäksi hankkeessa käynnistetty sosiaalinen raportointi on tuonut asiakastyöstä nousevat ilmiöt näkyviin ja mahdollistaa ilmiöiden huomioimisen päätöksenteossa ja palvelujen suunnittelussa.
- Kehittämistyöllä on vastattu uuden hyvinvointialueen tarpeeseen jäsentää rakenteellista sosiaalityötä ja kehittää menetelmiä sen toteuttamiseen. Hyvinvointialue on tarvinnut uusia keinoja asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottamiseen, esimerkiksi sosiaalisen raportoinnin avulla. Ajankohta on ollut otollinen myös siksi, että sosiaalihuollon kirjaamista kehitetään parhaillaan ja rakenteinen kirjaaminen on tulossa käyttöön, mikä tukee merkittävästi rakenteellista sosiaalityötä.