Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen, Keski-Suomen HVA (RRP, P4, I3)

Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen, Keski-Suomen HVA (RRP, P4, I3)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa rakenteellista sosiaalityötä osana sosiaalihuollon kehittämistä sekä tietojohtamista yhteneväisesti hyvinvointialueilla sekä kansallisella tasolla.

Toimintaympäristö

Sosiaalihuoltolaki (7 §, ks. myös 7a–10 §) velvoittaa hyvinvointialueita huolehtimaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. ​

Sosiaalihuoltolain 7 § (1301/2014) mukaan rakenteellisen sosiaalityön tehtävänä on:

  • tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä palvelujen vaikutuksista
  • määritellä tavoitteelliset toimet ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi
  • tuoda sosiaalihuollon asiantuntemus osaksi eri toimialojen suunnittelua sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehtävää kehittämistä.
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Rakenteellista sosiaalityötä kehitetään vuosina 2023-2025 osana Keski-Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa (RRP). Osahankkeen kokonaistavoitteena on vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä, organisointia ja toteuttamista Keski-Suomen hyvinvointialueella. Kehittäminen kytkeytyy THL:n koordinoimaan Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -kokonaisuuteen, jossa THL, hyvinvointialueiden edustajat ja rakenteellisen sosiaalityön kansallinen verkosto kehittävät yhdessä rakenteellisen sosiaalityön kansallisen tietotuotannon mallin ja hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohjan.

Taustalla on Keski-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman Sosiaalihuollon kehittämisohjelmassa tehty työ, kuten selvitys rakenteellisen sosiaalityön tilasta kunnissa vuonna 2022 sekä selvityksen pohjalta tehdyt toimenpiteet rakenteellisen sosiaalityön osaamisen ja käytäntöjen vahvistamiseksi.

Tavoiteltu muutos

Kokonaistavoitteena on vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä, organisointia ja toteuttamista Keski-Suomen hyvinvointialueella. Hankkeen tuloksena:

  • Keski-Suomen hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön organisointia ja toteutustapoja on kuvattu hankkeessa kehitetyn alueellisen toteutussuunnitelman avulla, käyttöönotto on aikataulutettu ja suunnitelmaa on lähdetty toteuttamaan.
  • Rakenteellisen sosiaalityön kansallisen tietotuotannon mallin toimeenpano Keski-Suomen hyvinvointialueella on aikataulutettu. Malli on kehitetty yhteistyössä THL:n, hyvinvointialueiden edustajien ja rakenteellisen sosiaalityön kansallisen verkoston kanssa.
  • Rakenteellisen sosiaalityön tuottamaa tietoa hyödynnetään hyvinvointialueen johtamisessa, palvelujen kehittämisessä ja asiakkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Tiedolla johtamisen kautta asiakkaiden tarpeet kuullaan paremmin ja asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja toimintaympäristön/yhteiskunnan epäkohtiin kyetään puuttumaan.

 

Toteutussuunnitelma

Keski-Suomen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman 2025 - 2029 päätavoitteena on vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuurin muodostumista Keski-Suomessa, niin hyvinvointialueorganisaatiossa kuin yhteistyöverkostoissa. Tavoitellussa toimintakulttuurissa korostuvat ruohonjuuritasolta lähtevä vaikuttamistyö, monitoimijainen osallisuus ja yhteistyö sekä sujuvat tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen rakenteet. Tulevaisuuden visiossa rakenteellinen sosiaalityö on kiinteä osa hyvinvointialueen toimintaa: jokainen Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaalihuollon ammattilainen toteuttaa tehtävässään rakenteellista sosiaalityötä. 

Toimintakulttuurin muodostumista tuetaan kolmen tavoitteen avulla: 1) vahvistetaan rakenteellisen sosiaalityön osaamista tutkimustietoon perustuen, 2) kehitetään hyvinvointialueelle toimivia rakenteellisen sosiaalityön tiedonhyödyntämisen tapoja sekä 3) vahvistetaan asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuutta.

Rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuurin vahvistaminen vaatii monen tasoisia ja samanaikaisia toimia niin työntekijä- kuin johtotasolla. Tutkimuksen mukaan (Närhi ym. 2023) rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen edellyttää palvelujärjestelmältä seuraavia asioita: 

  1. Johdon vahva tuki rakenteelliselle sosiaalityölle.
  2. Kokonaisvaltaiseen työorientaatioon perustuva rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuuri.
  3. Työyhteisön kollektiivinen tuki.
  4. Lupa tehdä työtä kriittisesti, poliittisesti ja uudistavan työotteen keinoin, nostaen julkisuuteen rakenteellisia epäkohtia ja näkökulmia sekä toiminnan ideoita palvelujärjestelmän sisällä ja ulkopuolella.
  5. Monitoimijaisia keskustelufoorumeja ja yhteistyötä asiakkaiden, kansalaistoimijoiden, sosiaalityön eri tehtäväalueiden, poikkihallinnollisten toimijoiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen johdon ja poliittisten päätöksentekijöiden välillä.

Rakenteellinen sosiaalityö tarvitsee toteutuakseen arjen kehittämistyön mahdollistavat rakenteet. Rakenteiden luominen on johdon tehtävä. Asiakastyöhön kiinnittyvät kehittämistyön rakenteet tukevat osaltaan tutkimukseen perustuvien käytäntöjen vahvistumista sekä laadukasta ja vaikuttavaa asiakastyötä.

Toteutussuunnitelma vahvistetaan syksyllä 2025 ja julkaistaan tämän jälkeen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Rakenteellisen sosiaalityön tehtävänä on varmistaa, että tieto sosiaalisesta hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä ongelmista välittyy, ja että sosiaalihuollon asiantuntemusta hyödynnetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Olennaista on asiakastyöhön pohjautuva tiedon tuottaminen sekä toimenpiteet ja ehdotukset, joilla ehkäistään ja korjataan sosiaalisia ongelmia. Lisäksi sosiaalihuollon osaamista käytetään laajasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Asiakkaiden tilanteista voidaan kerätä tietoa esimerkiksi sosiaalihuollon työntekijöiden tekemän sosiaalisen raportoinnin avulla.

Ratkaisun perusidea

Hankkeen tavoitteena oli:

  • Edistää kansallista rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon mallin kehittämistä ja vahvistaa alueellista rakenteellisen sosiaalityön tietotuotantoa.
  • Laatia Keski-Suomen hyvinvointialueelle kansallisen mallin mukainen rakenteellisen sosiaalityön toteuttamissuunnitelma hyödyntäen aiempaa kehittämistyötä.
  • Vahvistaa sosiaalihuollon asiantuntijoiden osaamista rakenteellisesta sosiaalityöstä.
  • Vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntämistä johtamisessa ja päätöksenteossa.  

 Keskeiset toimenpiteet:

  • THL:n koordinoiman kansalliseen rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen osallistuminen (Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projekti | Innokylä)
    • Rakenteellisen sosiaalityön kansallinen verkosto
    • Tietotuotannon mallin kehittäminen
    • Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohjan laadinta
  • Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman laadinta Keski-Suomen hyvinvointialueelle
  • Sosiaalisen raportoinnin käyttöönoton edistäminen
  • Rakenteellisen sosiaalityön rakenteiden luominen Keski-Suomen hyvinvointialueelle
    • Rakenteellisen sosiaalityön ohjausryhmä, koordinaatiotiimi ja verkosto
  • Sosiaalihuollon asiantuntijoiden osaamisen ja rakenteellisen sosiaalityön tietoisuuden lisääminen
    • Hyvinvointialueen Intranet- ja Internet-sivusto rakenteellisesta sosiaalityöstä, sosiaalisen raportoinnin infot ja materiaalit, koulutustilaisuudet ja työpajat
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Keski-Suomen hyvinvointialueelle on laadittu ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma vuosille 2025–2029. Suunnitelman tavoitteena on tukea rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuurin muodostumista hyvinvointialueella vahvistamalla rakenteellisen sosiaalityön osaamista tutkimustietoon perustuen, kehittämällä toimivia rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntämisen tapoja sekä vahvistamalla asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuutta. Suunnitelmassa on kuvattu tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja keinot, joilla rakenteellista sosiaalityötä toteutetaan. 

Koordinaation tueksi on perustettu ohjausryhmä, koordinaatiotiimi ja verkosto, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Lisäksi suunnitelmassa on kuvattu organisaation olemassa olevien kokous- ja toimielinrakenteiden hyödyntämistä rakenteellisen sosiaalityön tiedon esille tuomisessa sekä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on laadittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisessa yhteiskehittämisessä luodun mallin pohjalta. Yhteinen malli on mahdollistanut sen, että suunnitelmat käsittelevät asioita kansallisesti yhtenäisellä tasolla, mutta samalla huomioivat kunkin alueen omat rakenteet ja tarpeet. Alueet voivat oppia toisiltaan sekä kansallisen verkoston kautta että tutustumalla eri alueiden suunnitelmiin. Useat rakenteellisen sosiaalityön käytännöt ovat sovellettavissa laajasti eri hyvinvointialueilla ja muiden rakenteellista sosiaalityötä toteuttavien käyttöön.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Keski-Suomen hyvinvointialueella ei ennen hanketta ollut pysyviä rakenteita tai koko aluetta koskevia toimintamalleja rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä tai toteuttamisessa. Kansallinen yhteiskehittäminen yhdessä alueellisen hankkeen kanssa on mahdollistanut suunnitelmallisen kehittämisen. Kaikkien alueiden osallistuminen ja THL:n tuki ovat luoneet vahvan perustan ja selkeät suuntaviivat alueelliselle kehittämistyölle. 

  • Rakenteellisen sosiaalityön alueellinen toteutussuunnitelma laadittiin hankkeen aikana, jonka kautta hyvinvointialueen rakenteelliselle sosiaalityölle on muodostettu yhteiset tavoitteet ja rakenteet tuleville vuosille. Toteutussuunnitelman varsinainen toimeenpano alkoi hanketyön jälkeen.  
  • Hankkeen myötä on syntynyt uusia rakenteellista sosiaalityötä tukevia yhteistyörakenteita, kuten rakenteellisen sosiaalityön ohjausryhmä, koordinaatiotiimi ja verkosto. Hankkeessa laaditussa toteutussuunnitelmassa on määritelty alueen vastuut, roolit sekä tiedon hyödyntämisen rakenteet ja kanavat.
  • Osallistuminen kansalliseen verkostoon ja yhteiskehittämiseen on tuonut runsaasti tietoa, mahdollisuuksia jakaa hyviä käytäntöjä, verkostoitua ja oppia muilta alueilta. Tämä on edistänyt yhteisen kansallisen ymmärryksen muodostumista.
  • Alueellisen työn käynnistäminen hankkeen tukemana on hyötynyt merkittävästi THL:n kansallisesta projektista. Yhteiskehitetty tietotuotannon malli ja sen julkinen käyttöliittymä ovat auttaneet hahmottamaan rakenteellisen sosiaalityön tietotuotannon mahdollisuuksia, vaikka varsinainen tietotuotanto käynnistyy vasta tulevina vuosina. Lisäksi hankkeessa käynnistetty sosiaalinen raportointi on tuonut asiakastyöstä nousevat ilmiöt näkyviin ja mahdollistaa ilmiöiden huomioimisen päätöksenteossa ja palvelujen suunnittelussa.
  • Kehittämistyöllä on vastattu uuden hyvinvointialueen tarpeeseen jäsentää rakenteellista sosiaalityötä ja kehittää menetelmiä sen toteuttamiseen. Hyvinvointialue on tarvinnut uusia keinoja asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottamiseen, esimerkiksi sosiaalisen raportoinnin avulla. Ajankohta on ollut otollinen myös siksi, että sosiaalihuollon kirjaamista kehitetään parhaillaan ja rakenteinen kirjaaminen on tulossa käyttöön, mikä tukee merkittävästi rakenteellista sosiaalityötä.