Puheentunnistuksen pilotointi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (RRP, P4, I4)

Puheentunnistuksen pilotointi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (RRP, P4, I4)

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella pilotointiin edusta- ja taustapuheentunnistusta reilun vuoden ajan kestäneessä pilottiprojektissa 8/2023-12/2024. 

Toimintaympäristö

Pilotin taustatavoitteena oli lisätä digiosaamista ja olemassa olevien digityövälineiden entistä parempaa hyödyntämistä sekä tunnistaa myös uudenlaisten digiratkaisujen tarpeita. Tavoitteena oli ottaa puheentunnistusteknologiaa käyttöön laaja-alaisesti EKHVA:lla siten, että kirjaamisprosessi tehostuu. 

Kirjaamisen prosessi oli todettu aikaa vieväksi ja ammattilaisilta oli tullut toiveita hyödyntää puheentunnistusratkaisuja arjessaan. Työtä tehdään paljon asiakkaiden kotiin, jolloin asiakirjoille tallennettavat tekstit olisi kätevää saada puheentunnistuksella talteen tietosuojariskejä sisältävien manuaalisten vihkojen ja muiden välineiden sijaan. EKHVA käyttää paljon keikkatyövoimaa ja terveydenhuollon puolella sihteerisanelun prosessiin sisältyy haasteita, jos tekstit sanellut ammattilainen, useimmiten lääkäri, ei työskentele enää EKHVA:lla siinä vaiheessa kun teksti siirtyisi sihteeriltä takaisin hyväksyttäväksi. Tämä vaikeuttaa tiedon hyödyntämistä seuraavissa prosessin vaiheissa sekä häiriökysyntää, kun kansalaisen tiedot eivät näy Omakannassa. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen
  • Projektiin oli kiinnitetty yksi 100% Ekhva:n asiantuntijaresurssi sekä ostopalveluna 2M-IT:ltä 20% projektipäällikkötyöpanos.
  • Projektilla oli aktiivisesti toimiva ja projektia tukeva ohjausryhmä, joka kokoontui syksyn aikana noin parin viikon välein.
  • Pilotilla oli tukena myös säännöllisesti kahden viikon välein kokoontuva pilottiprojektitiimi, jossa pilotoinnin seurannan lisäksi pääidea alunperin oli edesauttaa professiojohtajistoa pilotoinnin edistämisen tehtävässä. Tämä ei toteutunut aivan odotetusti johdon palavereihin osallistumisen jäädessä niukaksi johdon muiden työkiireiden vuoksi.
  • Projektilla oli kaksi alatyöryhmää, joista arviointimallin työryhmä kokoontui syksyn aikana kahdeksan kertaa, suunnitteli pilotin arviointimallin ja toteutti arviointia. Toinen työryhmä oli suunniteltu sanelunpurun/työnkulkujen tarkastelun fokuksella. Ryhmän ydintyöpari tuotti työnkulkukuvauksen ja demovideon Directin käytöstä Terveys Lifecaressa. Pilottiprojektin näkökulmasta valmiutta aihealueen yhteiseen käsittelyyn ei ennättänyt löytyä.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tässä pilottiprojektissa asiakkaiden roolissa olivat Ekhvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. He osallistuivat pilottiin puheentunnistuksen käyttäjinä ja arviointitiedon tuottajina. Arviointi tapahtui käyttäjäkyselyiden avulla. Pilotin ajan käyttäjillä oli mahdollisuus saada projektin asiantuntijoilta apua ja tukea sekä antaa palautetta myös teams-kanavan kautta. 

Ratkaisun perusidea
  • Tavoitteena on tehostaa kirjaamisprosessia hyödyntämällä puheentunnistusteknologiaa​: sekä edusta- että taustapuheentunnistus olivat laajasti käytössä Ekhvan ammattilaisilla

    • Sanelupalveluita jo hyödyntänyt henkilöstö (oma ja ostopalvelut)​

    • Henkilöstö, jolla ei ole ollut tekstinkäsittelypalvelua (koko henkilöstö)​

  • Tavoitteena lisätä työn tuottavuutta ja tehokkuutta hyödyntämällä puheentunnistusteknologiana sekä edusta- että taustatunnistusta ​

  • Tavoitteena lisätä asiakas- ja potilasprosessien flowta sekä asiakkaan osallisuutta tuottamalla asiakas- ja potilaskirjaukset entistä nopeammin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin ja Kanta-palveluihin, jolloin tekstit ovat toisen ammattilaisen ja asiakkaan/potilaan itsensä luettavissa entistä aikaisemmin​

  • Tavoitteena on tukea sihteerityön kehittämistä siten, että sihteerien asiantuntemusta voidaan hyödyntää tekstinkäsittelyn sijaan sellaisiin tehtäviin, joihin heitä tarvitaan osana moniammatillisia tiimejä

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Puheentunnistusprojektin tavoitteena oli arvioida Inscriptan puheentunnistusratkaisun käyttökokemuksia, hyötyjä ja kustannusvaikutuksia pilotoimalla ratkaisua neljän kuukauden ajan

    • Arvointi työstettiin projektitiimin asiantuntijoiden, Ekhvan controllerien, raportointi- ja analytiikka-asiantuntijan yhteistyönä

  • Pilottikäyttö mahdollistettiin koko Ekhva:n asiakas- ja potilastyötä kirjaavalle henkilöstölle

    • Lääkärit, joilla oli käytössään tekstinkäsittely, voivat käyttää sekä Diktamenin tekstinkäsittelyä että puheentunnistusta​

    • Kaikki ne, joilla ei ollut sanelua/tekstinkäsittelyä käytössään, voivat testata ja käyttää puheentunnistusta​

  • Henkilöstön koulutus ja tuki
    • Käyttäjien tukikanava Ekhvan Teamsissa, jonka kautta saa apua käyttöön ja ongelmatilanteet voidaan reitittää tarvittaessa eteenpäin
    • Järjestelmätoimittajan käyttäjätuki arkisin klo 8-16
    • Puheentunnistuksen Intra-sivusto (käyttöohjeet, koulutustallenteet, ym. tietoa)
    • Koulutukset: teams-koulutukset, joiden tallenteet käytettävissä
    • Yksiköiden digimentorit keskeisesti ammattilaisten tukena arjessa
       
  • Projektissa luotiin arviointimalli ja työsttiin arviointia seuraavien teemojen osalta:​

    • Puheentunnistuksesta hyötyvä henkilöstö (joille jatkossa tämä teknologia työvälineenä)​

    • Kustannusvaikutukset jatkuvan palvelun osalta (lisenssihinta vs. hyödyt)​

    • Käyttökokemukset, riskit, huomiotavat asiat, tuen tarve jne.​

  • Jatkotoimet​

    • Mahdollinen budjetointi Ekhva:lla jatkuvana palveluna​

    • Hankinta-asiat jne.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Ekhvan pilotissa mahdollistettiin puheentunnistusteknologian kokeilukäyttö kaikille ammattilaisille. Lääkäreiden osalta kyseessä oli toimintamallin muutos siirryttäessä peristeisestä sanelu-sanelunpurkupalvelu-mallista toimintamalliin, jossa lääkäri vastaa itse potilastekstistä sekä sanelun että sen stilisoinnin ja valmiiksi saattamisen osalta. Reilun vuoden mittaisen pilottijakson aikana tehtiin havaintoja, joiden perusteella puheentunnistuksen käyttöönottoa haluttiin jatkaa pilottijakson jälkeen edelleen. 

Lääkäreiden työn muutoksen tukemisessa johtaminen ja lääkärikäyttäjien osallistaminen käyttönottoon havaittiin ensiarvoisen tärkeiksi. Keskeisintä on tavoitellun muutoksen johtamisen orientaatio, johon tulee sitoutua, jotta tavoitteiden asetannassa, niitä vasten asetetuissa toimenpiteissä ja toimenpiteiden tulosten seurannassa ja arvioinnissa onnistutaan. 

Arvioinnin aikana havaittiin sekä teknisiä tekijöitä (mm. puhutun tekstin muuttuminen tekstiksi oikein, sanojen tunnistaminen ja oikeinkirjoitus) että kontekstitekijöitä (sanelutila, mm. avokonttorien vaikutus) jotka vaikuttavat puheentunnistusteknologian käyttöön ja joiden osalta käyttäjien tuki tulee huomioida ja varmistaa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilottijakson tulokset olivat positiivisia. Arviointiin osallistuneiden ammattilaisten kokemuksia on kuvattu tarkemmin oheisessa liitetiedostossa. Arvioinnin perusteella puheentunnistuksen käyttöä haluttiin jatkaa myös pilotin jälkeen ja hyvinvointialueella aloitettiin puheentunnistusteknologian hankinta yhteistyössä muutaman muun hyvinvointialueen kanssa.