Porrastettu hoitomalli, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on vahvistaa psykososiaalisten menetelmien hoitovalikoimaa lasten, nuorten ja aikuisten perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa sekä vastata tuen tarpeisiin oikea-aikaisesti, riittävällä tavalla ja tasalaatuisesti.
Lapin hyvinvointialue (Lapha) on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Lapin hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut jakautuivat silloin aikuisten alueellisiin, aikuisten keskitettyihin sekä lasten ja nuorten keskitettyihin palveluihin. Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut ovat osana lastenneuvoloiden, oppilashuollon ja perheneuvoloiden toimintaa, porrasteisen hoitomallin mukaisesti.
Lapin hyvinvointialueen aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden integraation toteuttaminen aloitettiin keväällä 2024 ja samalla selkeytettiin PTH ja ESH työnjakoa. Porrastettu hoitomallin kehittäminen on hyvinvointialueen strategista toimintaa. Porrastetulla hoitomallilla pyritään myös vastaamaan keväällä 2025 voimaan tulleeseen alle 23-vuotiaiden terapiatakuuseen.
Vuosina 2021–2023 mielenterveysstrategian toimeenpanon painopiste on psykososiaalisten hoitojen ottaminen käyttöön perusterveydenhuollossa ja sitä tukevan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yliopistosairaalan yhteistyörakenteen luominen. Psykososiaalisten menetelmien saatavuus on ollut vähäistä suhteessa tarpeeseen.
Lapin hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden vastuualueen johdolla lähdettiin kehittämään psykososiaalisten tuen ja hoidon porrasteista hoitomallia, jota VASA 2- hankkeessa koordinoidaan terapiakoordinaattoreiden työpanoksella yhteistyössä Terapiat etulinjaan -hankkeen toimijoiden kanssa.
VASA-hankkeen selvityksen mukaan Lapin hyvinvointialueella mielenterveyspalveluiden saatavuudessa on kuntien välisiä eroja. Pienissä ja harvaan asutuissa kunnissa resurssit ovat usein niukat, mikä tekee palvelujärjestelmästä erittäin haavoittuvaisen ja vaikuttaa varhaiseen puuttumiseen mielenterveyden haasteissa. Nuorten kohtalainen ja vaikea ahdistuneisuus on lisääntynyt koronapandemian aikana merkittävästi, lappilaiset nuoret ja nuoret aikuiset ovat hakeutuneet pandemian aikana aikaisempaa useammin hoidon piiriin. Myös erikoissairaanhoidon tarve kasvoi merkittävästi.
Hoitoon pääsy on koronapandemian aikana vaikeutunut osassa palveluista lisääntyneen tuen tarpeen vuoksi. Varsinkin nuoret ovat joutuneet odottamaan palveluihin pääsyä pidempään kuin aikaisemmin, eikä käyntiaikoja ole pystytty tarjoamaan aina tarpeen mukaisesti tarpeeksi tiiviisti. Pitkittyneet hoitoon pääsyajat sekä katkokset kuntoutuksessa puolestaan lisäsivät painetta muihin palveluihin. Kolmannen sektorin järjestöt ja hankkeet ovat pandemian aikana ottaneet aikaisempaa enemmän vastuuta oireilevien tukemisesta.
Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen kehittämistyössä on lähdetty yhdessä mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen vastuualueen kanssa rakentamaan lasten ja nuorten sekä aikuisten palveluissa porrasteista hoitomallia, jonka kautta psykososiaaliset tuki- ja hoitomuodot on organisoitu uudella tavalla. Porrasteinen hoitomalli on Lapin HVA:n strategian mukaista toimintaa, joka tehostaa hoidon vaikuttavuutta ja henkilöstöresurssien käyttöä, tukee taloutta ja helpottaa johtamista. Lisäksi pyritään parantamaan asiakas- ja henkilöstökokemusta.
Tämä mahdollistetaan siirtämällä hoidon painopistettä perustasolle. Vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien tuottaminen perustasolla vaatii kuitenkin ammattilaisilta osaamista, sen jatkuvaa ylläpitoa ja hoitoprosesseja, joiden kehittäminen vaatii yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden perustason toimijoiden kuten koulu- ja oppilashuollon välillä. Hoitomallilla pyritään siihen, että jokaisella perustason mielenterveys- ja riippuvuustyössä olevalla sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakasta. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän hakee apua.
Porrasteista hoitomallia on kehitetty kahdessa kehittämistyöryhmässä, aikuisten sekä lasten ja nuorten työryhmässä.
Aikuisten työryhmä työskentely käynnistyi syksystä 2024, jossa mukana esihenkilöitä ja ammattilaisia mielenterveys ja riippuvuus palveluista. Lasten ja nuorten yhteinen työryhmä järjestäytyi alkuvuodesta 2024 mutta työryhmää jäsennettiin uudelleen vuoden 2025 alussa Lasten ja nuorten terapiatakuun voimaantulon lähestyessä.
Molemmissa työryhmissä on mukana sekä Vasa2-hankkeen työntekijöitä että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden esihenkilöitä. Esihenkilöiden osalta Lapin hyvinvointialueen kaikki neljä palvelualuetta ovat edustettuina. Eri alueiden edustus on keskeistä, sillä alueet ovat keskenään erilaisissa asemissa. Työskentelyn aikana on käyty yksiköissä eritasoisesti keskusteluja kehittämisen vaiheista. Lasten ja nuorten porrasteisen hoitomallin kehittämistyöryhmässä on mukana myös opiskeluterveydenhuollon ammattilaisia.
Kehittämistä on tehty yhteistyössä Terapiat etulinjaan -hankkeen sekä sen koordinoimien yhteistyöverkostojen kanssa.
Kohderyhmänä ovat Lapin hyvinvointialueen lapset, nuoret ja perheet ja aikuiset sekä heitä kohtaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa.
Lähtökohtana on asiakaslähtöisyys. Hoito- ja tukimuotojen ja menetelmien valinta perustuu asiakkaan yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Tällä tavalla pyritään vahvistamaan asiakkaiden motivaatiota ja aktiivisuutta omassa hoidossaan. Keskeisenä periaatteena on myös palautetietoisuus. Psykososiaalisten menetelmien koulutuksissa ammattilaisia ohjataan jatkuvaan palautteen keräämiseen asiakkaalta sekä palautteen huomioimiseen hoidon toteuttamisessa.
Toimintamallilla pyritään siihen, että jokaisella perustason mielenterveys- ja riippuvuustyössä olevalla sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakasta. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän hakee apua.
- Hoidon tarpeen arviointi
- Terapianavigaattori ja ensijäsennys
- Lasten navigaattori ja ensijäsennys
- Psykososiaaliset menetelmät
- Kaikille avoimet omahoidon palvelut
- Perhe- ja verkostokeskeisyys osana työtä
- Moniammatillisen yhteistyön toimintamalli
- Vaikuttavuustiedon kerääminen ja hyödyntäminen
Kuva
Kuva
Porrasteista hoitomallia on rakennettu yhteistyössä hyvinvointialueen mielenterveystyön esihenkilöiden sekä lasten ja nuorten osalta myös opiskeluhuollon edustajien kanssa.
Aikuisten hoitomalli:
- Esittely tulosalueen henkilöstöinfoissa ja henkilöstökoulutuksessa
- (Lähi)esihenkilöiden rooli
- Työryhmätyöskentelyä syksystä 2024 alkaen
- Syksyn 2025 aikana mielenterveyspalveluiden henkilöstölle järjestetään tilaisuuksia, joissa esitellään porrasteista hoitomallia sekä sitä, mitä se tarkoittaa oman työn kannalta
Lasten ja nuorten hoitomalli:
- Esittely tulosalueen henkilöstöinfoissa ja henkilöstökoulutuksessa
- (Lähi)esihenkilöiden rooli
- Säännöllinen työryhmätyöskentely keväästä 2024 alkaen
- Viety laajasta eteenpäin terapiatakuu työryhmässä, jotka kansallisia ja alueellisia kokoontumisia
- Syksyn 2025 aikana mielenterveyspalveluiden perus- ja erikoistason henkilöstölle järjestetään tilaisuuksia, joissa esitellään porrasteista hoitomallia sekä sitä, mitä se tarkoittaa oman työn kannalta
- Porrastetussa hoitomallissa tukea, ohjausta ja hoitoa tarjotaan eri tasoilla sen mukaan, mikä on asiakkaan tarve. Tavoitteena on ollut, että jokainen saa tarpeenmukaista ja vaikuttavaa apua oikea-aikaisesti, asuinpaikasta riippumatta. Varhaisessa vaiheessa tukea pystyvät antamaan muutkin kuin mielenterveyden ammattilaiset. Näin pystytään mahdollisesti vaikuttamaan siihen, että vakavampien oireiden syntyminen ja jonot esim. esh:n hoitoon pysyvät maltillisempana. Kannatteluaikana voidaan käyttää psykososiaalisia menetelmiä.
- Porrastettu hoitomalli voisi jatkossa mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön; kevyempiä palveluita tarjotaan ensin ja vain tarvittaessa siirrytään vaativampiin hoitoihin.
- Porrastetun hoitomallin kehittäminen jatkuu ja samanaikaisesti uusien mallien/menetelmien käyttöönottoa ja ammattilaisten osaamista lisätään.
- Terapiatakuun piiriin kuuluvia menetelmiä otetaan alueella käyttöön pikkuhiljaa ja jo yhdenkin uuden menetelmän kouluttaminen, käyttöönotto ja ylläpito sekä siihen ohjautumisen suunnittelu eli hoitopolku on iso urakka. Tavoitteena on myös alueena tulla koulutusten suhteen mahdollisimman omavaraiseksi.