Pitkäaikaissairaan palvelupolku tilapäismajoituksesta pysyvämpään asumisratkaisuun

Pitkäaikaissairaan palvelupolku tilapäismajoituksesta pysyvämpään asumisratkaisuun

Paljon palveluja käyttäviä pitkäaikaissairaita asiakkaita tuetaan hoidon tarpeen arviointiin ohjautumisessa tilapäismajoitusprosessin aikana tai pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymisen jälkeen.

Toimintamallin nimi
Pitkäaikaissairaan palvelupolku tilapäismajoituksesta pysyvämpään asumisratkaisuun
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Paljon palveluja käyttäviä pitkäaikaissairaita asiakkaita tuetaan hoidon tarpeen arviointiin ohjautumisessa tilapäismajoitusprosessin aikana tai pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymisen jälkeen.

Toteutuspaikka
Etelä-Savon maakunta
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Tekijä

Heikki Huttunen

Luotu

Luotu

20.10.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

18.12.2025
Ratkaisun perusidea

Pitkäaikaissairaita tilapäistä asumista tarvitsevia henkilöitä majoitetaan hyvinvointialueen hallinnoimiin tilapäismajoitusyksikköihin. Prosessin aikana tilapäiseen majoitukseen ohjattavaa tuetaan pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymisessä sekä hoidon tarpeen arviointiin ohjautumisessa. Vuokra-asumista tai muuta pysyvämpää asumista on mahdollista tukea tilapäisen majoittamisen jälkeen sosiaalihuollon toimesta esimerkiksi täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen sekä tarvittaessa vuokranantajayhteistyön kautta.

Toimintaympäristö

Orpon hallituksen tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Vuonna 2024 kuitenkin asunnottomien määrä kasvoi Suomessa ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen (ARA 2025, 5). Kasvun taustalla ovat erityisesti kohtuuhintaisten asuntojen puute, Kelan tukien heikentyminen sekä asumisen ja elämisen kustannusten nousu. Asunnon saantia vaikeuttavat myös maksuhäiriöt ja vuokravelat, ja monissa kunnissa Kelan tukirajojen mukaisia asuntoja ei ole riittävästi saatavilla. Taloudenhoidon haasteet näkyvät maksuhäiriöiden määrän kasvuna. Vuonna 2024 Ulosottolaitoksessa vireille tulleiden häätöasioiden määrä kasvoi Suomessa 10 % ja toimitettujen häätöjen määrä 11 % edellisvuoteen verrattuna (Ulosottolaitos 2025, 42). Häätöjen määrän kasvuun vaikuttavat myös vuokraindeksien nousu sekä sosiaalietuuksien heikennykset, kuten työttömyysturvan leikkaukset ja indeksikorotusten jäädytys (Kela 2024; Kela 2025). 

Asumisen haasteet ja asunnottomuus näkyvät säännöllisesti Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaalihuollon tehtävissä. Esimerkiksi vuonna 2024 sosiaalipäivystyksessä asunnottomuus/asumiseen liittyvät ongelmat olivat yhteydenoton syynä yhteensä 282 kertaa, ja tapauksista 81 liittyi ikäihmisiin ja loput aikuisasiakkaisiin. Vuonna 2024 Etelä-Savossa oli virallisten tilastojen mukaan 25 asunnotonta henkilöä. Kyse on poikkileikkaustiedosta ja käytännössä vuoden aikana huomattavasti suurempi joukko ihmisiä kokee asunnottomuutta, sillä tilastointitapa ei välttämättä tavoita piiloasunnottomuutta. Tilastojen kannalta merkillepantava seikka on myös se, että Mikkeli ei raportoinut asunnottomien ihmisten määrää ARA:n vuoden 2024 asunnottomuuskyselyssä, ja kunnassa on aiempina vuosina ollut maakunnan tasolla tarkasteltuna eniten asunnottomia.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Projektissa asiakasymmärrystä kerrytettiin haastattelemalla asunnottomia ja asunnottomuuden uhkaa kokeneita eteläsavolaisia. Haastattelujen kautta kerättiin tietoa muun muassa siitä, mitkä tekijät ovat tukeneet tai vaikeuttaneet vuokra-asunnon hankkimista ja säilyttämistä. Haastattelujen tuloksia hyödynnettiin tilapäisen majoituksen palvelupolun laatimisessa. Projektissa lisäksi kerättiin palautetta tilapäismajoituspalvelusta tilapäisessä asumisessa olleilta asiakkailta sekä Eloisan sosiaalihuollon henkilöstöltä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Projektissa pilotoidun tilapäismajoitustoiminnan käyttöönotto edellyttää:

  • Toiminnan koordinoimisesta vastaavan henkilön nimeäminen.
  • Organisaation tulee pohtia, kenellä on viimekädessä päätösvalta majoittamisesta ja vastuu toiminnan järjestämisestä sekä siihen liittyvistä kuluista.
  • Tilapäismajoitusyksikköjen varauskäytännöistä sopiminen.
  • Tilapäismajoitusyksikköjen sijainnin ja varustelun pohtiminen; mihin yksiköt voidaan perustaa, miten ja millaisilla tavaroilla yksiköt varustellaan?
  • Majoittamiskäytännöistä sopiminen; kuka voi tehdä majoituspäätöksen, millä perustein henkilö voidaan majoittaa, majoitetaanko kerralla vain yksi henkilö, miten asiakas saa avaimen vai onko käytössä avaimeton kulku?
  • Huoneistojen ylläpidosta sopiminen; kuka tarkastaa ja siivoaa huoneiston sekä tarvittaessa täydentää kulutustavaroita huoneistoihin?
  • Miten henkilö ohjataan tilapäisen majoituksen prosessin aikana terveydellisiin selvityksiin; onko käytössä jokin erillinen linja esimerkiksi konsultaatiota varten, onko käytössä kysely, jonka pohjalta asiakasta neuvotaan hakeutumaan hoidon tarpeen arviointiin?
  • Miten pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymistä tuetaan; onko käytössä välivuokra-asuntoja, miten joustavasti asunto järjestyy kaupunkien vuokrataloyhtiöiden tai muun vuokranantajan kautta, miten asumista tuetaan tilapäismajoitusprosessin päätyttyä?
  • Organisaatiossa on sovittava, miten pitkäaikaissairaan ohjautumista ensisijaisiin hoidollisiin palveluihin edistetään.

Tilapäismajoitukseen sijoittamisesta tehdään kirjallinen sosiaalihuoltolain 21 §:n perustuva asiakaspäätös. Päätöksentekijän arvioi, pystyykö asiakas majoittumaan tilapäismajoitusyksikössä niin, että majoittuminen tapahtuu turvallisesti. Pilotoiduissa tilapäismajoitushuoneistoissa ei ole jatkuvaa valvontaa, joka tulee huomioida majoituspäätöstä tehdessä. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Valtaosa tilapäistä majoitusta hyödyntäneistä ohjautui pysyvämpään asumisratkaisuun tilapäismajoitushuoneistosta. Yksittäiset majoittujat siirtyivät projektin tilapäismajoituksesta muuhun tilapäiseen majoitukseen, kuten sukulaisten tai tuttavien luo. Tilapäinen majoitus kesti tavallisesti 2-4 viikkoa, jonka aikana yleensä pystyttiin löytämään pysyvämpi asumisratkaisu.

Projektin myötä hyvinvointialueelle on vakiintunut omaksi toiminnaksi tilapäismajoituspalvelu, johon sisällytetään tarpeen mukaan ohjaus hoidon tarpeen arviointiin. Tämä edistää asunnottomuuden vähentämistä ja ehkäisyä, kun asumisen haasteita omaavaa pitkäaikaissairasta henkilöä autetaan omaan vuokra-asuntoon, välivuokra-asuntoon tai muuhun asumismuotoon siirtymisessä sekä ensisijaisiin hoitopalveluihin hakeutumisessa.

Majoituksen aikana asiakkuudesta vastaava työntekijä auttaa asiakasta siirtymään pysyvämpään asumisratkaisuun, kuten vuokra-asuntoon. Asiakkuudesta vastaavan työntekijän puntaroi tilanteeseen sopivia asumisratkaisuja ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Perinteinen vuokra-asuminen ei ole kaikkien majoittujien kohdalla ajankohtaista, vaan osa tarvitsee tuetumpaa asumista.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Projektissa pilotoitu tilapäismajoitustoiminta on varteenotettava tapa tarjota tilapäistä asumista. Tilapäisen asumisen käynnistyessä on tärkeää sopia majoitettavan kanssa yhteydenpidon ja tapaamisen säännöllisyydestä. Avaimeton kulku tilapäismajoitusyksikköön lisää osaltaan turvallisuutta ja helpottaa huomattavasti majoittamisen koordinoimista. Mikäli huoneistoihin kuljetaan fyysisellä avaimella, tulee avaimen luovuttamisen käytännöistä sopia organisaatiossa. Avaimen luovuttamisen organisointiin on syytä varata riittävästi aikaa keskusteluille ja kokeilulle etenkin, jos huoneistoja on useampia ja ne sijaitsevat eri kunnissa.

Tilapäismajoitusyksikköjen ylläpitotoimista, kuten siivoamisesta ja käyttötavaroiden täydentämisestä tulee sopia ennen tilapäismajoitustoiminnan käynnistämistä. Työpajatoiminnan tai vastaavanlaisen yksikön hyödyntäminen näissä toimissa voi olla kustannustehokas ratkaisu esimerkiksi ostopalveluihin verrattuna. Ylläpidosta vastaaville tahoille kannattaa laatia tarkastuslista, jotta siivous- ja ylläpitotoimet hoituvat järjestelmällisesti. Tilapäismajoitushuoneistojen varustelusta on syytä pitää kirjaa, jotta mahdollinen tavaroiden katoaminen on mahdollista todentaa. Ylläpitotoimenpiteiden yhteydessä huoneiston sekä siellä olevien varusteiden yleiskunto on hyvä tarkistaa, jotta esimerkiksi rikkinäisistä huonekaluista tai elektroniikkalaitteista ei koidu vaaraa.

Tilapäistä majoitusta tarvitsevien ohjaaminen ensisijaisiin terveydenhuollon palveluihin voi tapahtua sosiaalihuollon toimesta. Organisaatiolla tulee olla sovittuna toimintamallit hoidon tarpeen arviointiin ohjaamisessa, ja erityistä tukea tulisi antaa sellaisille asumisen haasteita omaaville, joiden on haastavaa ohjautua itsenäisesti ensisijaisiin hoitopalveluihin. Pilotin aikana Etelä-Savon hyvinvointialueella sovittiin, että tilapäisen majoituksen asiakkaan kohdalla on mahdollista konsultoida terveydenhuollon viranomaislinjaa, mikäli majoittuja ei itsenäisesti kykene ohjautumaan hoidon tarpeen arviointiin.

Tilapäisen majoituksen majoittamispäätöstä tehdessä tulee arvioida, onko henkilön mahdollista majoittua yksikköön niin, ettei majoittamisesta koidu kohtuutonta haittaa majoittujalle tai lähiympäristölle. Turvakoti on ensisijainen vaihtoehto tilanteissa, joissa tilapäisen majoituksen tarve johtuu lähisuhdeväkivallasta, sillä turvakodeissa on enemmän valvontaa sekä lähisuhdeväkivaltatapausten käsittelyyn koulutettua henkilöstöä.

Toimiva vuokranantajayhteistyö edistää haastavasti asutettavien poluttamista omaan vuokra-asuntoon sekä tukee häätötilanteiden ennaltaehkäisyä. Yhteistyötä edistetään esimerkiksi verkostoyhteistyöllä sekä sopimalla yhteisistä toimintatavoista ja tarkastelemalla näitä säännöllisesti.

Kansikuva
Tilapäismajoitusprojektin kansikuva

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä