Pitkäaikaissairaan palvelupolku tilapäismajoituksesta pysyvämpään asumisratkaisuun
Pitkäaikaissairaan palvelupolku tilapäismajoituksesta pysyvämpään asumisratkaisuun
Paljon palveluja käyttäviä pitkäaikaissairaita asiakkaita tuetaan hoidon tarpeen arviointiin ohjautumisessa tilapäismajoitusprosessin aikana tai pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymisen jälkeen.
Toimintamallin nimi
Paljon palveluja käyttäviä pitkäaikaissairaita asiakkaita tuetaan hoidon tarpeen arviointiin ohjautumisessa tilapäismajoitusprosessin aikana tai pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymisen jälkeen.
Pitkäaikaissairaita tilapäistä asumista tarvitsevia henkilöitä majoitetaan hyvinvointialueen hallinnoimiin tilapäismajoitusyksikköihin. Prosessin aikana tilapäiseen majoitukseen ohjattavaa tuetaan pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymisessä sekä hoidon tarpeen arviointiin ohjautumisessa. Vuokra-asumista tai muuta pysyvämpää asumista on mahdollista tukea tilapäisen majoittamisen jälkeen sosiaalihuollon toimesta esimerkiksi täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen sekä tarvittaessa vuokranantajayhteistyön kautta.
Orpon hallituksen tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Vuonna 2024 kuitenkin asunnottomien määrä kasvoi Suomessa ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen (ARA 2025, 5). Kasvun taustalla ovat erityisesti kohtuuhintaisten asuntojen puute, Kelan tukien heikentyminen sekä asumisen ja elämisen kustannusten nousu. Asunnon saantia vaikeuttavat myös maksuhäiriöt ja vuokravelat, ja monissa kunnissa Kelan tukirajojen mukaisia asuntoja ei ole riittävästi saatavilla. Taloudenhoidon haasteet näkyvät maksuhäiriöiden määrän kasvuna. Vuonna 2024 Ulosottolaitoksessa vireille tulleiden häätöasioiden määrä kasvoi Suomessa 10 % ja toimitettujen häätöjen määrä 11 % edellisvuoteen verrattuna (Ulosottolaitos 2025, 42). Häätöjen määrän kasvuun vaikuttavat myös vuokraindeksien nousu sekä sosiaalietuuksien heikennykset, kuten työttömyysturvan leikkaukset ja indeksikorotusten jäädytys (Kela 2024; Kela 2025).
Asumisen haasteet ja asunnottomuus näkyvät säännöllisesti Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaalihuollon tehtävissä. Esimerkiksi vuonna 2024 sosiaalipäivystyksessä asunnottomuus/asumiseen liittyvät ongelmat olivat yhteydenoton syynä yhteensä 282 kertaa, ja tapauksista 81 liittyi ikäihmisiin ja loput aikuisasiakkaisiin. Vuonna 2024 Etelä-Savossa oli virallisten tilastojen mukaan 25 asunnotonta henkilöä. Kyse on poikkileikkaustiedosta ja käytännössä vuoden aikana huomattavasti suurempi joukko ihmisiä kokee asunnottomuutta, sillä tilastointitapa ei välttämättä tavoita piiloasunnottomuutta. Tilastojen kannalta merkillepantava seikka on myös se, että Mikkeli ei raportoinut asunnottomien ihmisten määrää ARA:n vuoden 2024 asunnottomuuskyselyssä, ja kunnassa on aiempina vuosina ollut maakunnan tasolla tarkasteltuna eniten asunnottomia.
Projektissa asiakasymmärrystä kerrytettiin haastattelemalla asunnottomia ja asunnottomuuden uhkaa kokeneita eteläsavolaisia. Haastattelujen kautta kerättiin tietoa muun muassa siitä, mitkä tekijät ovat tukeneet tai vaikeuttaneet vuokra-asunnon hankkimista ja säilyttämistä. Haastattelujen tuloksia hyödynnettiin tilapäisen majoituksen palvelupolun laatimisessa. Projektissa lisäksi kerättiin palautetta tilapäismajoituspalvelusta tilapäisessä asumisessa olleilta asiakkailta sekä Eloisan sosiaalihuollon henkilöstöltä.
Projektissa pilotoidun tilapäismajoitustoiminnan käyttöönotto edellyttää:
- Toiminnan koordinoimisesta vastaavan henkilön nimeäminen.
- Organisaation tulee pohtia, kenellä on viimekädessä päätösvalta majoittamisesta ja vastuu toiminnan järjestämisestä sekä siihen liittyvistä kuluista.
- Tilapäismajoitusyksikköjen varauskäytännöistä sopiminen.
- Tilapäismajoitusyksikköjen sijainnin ja varustelun pohtiminen; mihin yksiköt voidaan perustaa, miten ja millaisilla tavaroilla yksiköt varustellaan?
- Majoittamiskäytännöistä sopiminen; kuka voi tehdä majoituspäätöksen, millä perustein henkilö voidaan majoittaa, majoitetaanko kerralla vain yksi henkilö, miten asiakas saa avaimen vai onko käytössä avaimeton kulku?
- Huoneistojen ylläpidosta sopiminen; kuka tarkastaa ja siivoaa huoneiston sekä tarvittaessa täydentää kulutustavaroita huoneistoihin?
- Miten henkilö ohjataan tilapäisen majoituksen prosessin aikana terveydellisiin selvityksiin; onko käytössä jokin erillinen linja esimerkiksi konsultaatiota varten, onko käytössä kysely, jonka pohjalta asiakasta neuvotaan hakeutumaan hoidon tarpeen arviointiin?
- Miten pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymistä tuetaan; onko käytössä välivuokra-asuntoja, miten joustavasti asunto järjestyy kaupunkien vuokrataloyhtiöiden tai muun vuokranantajan kautta, miten asumista tuetaan tilapäismajoitusprosessin päätyttyä?
- Organisaatiossa on sovittava, miten pitkäaikaissairaan ohjautumista ensisijaisiin hoidollisiin palveluihin edistetään.
Tilapäismajoitukseen sijoittamisesta tehdään kirjallinen sosiaalihuoltolain 21 §:n perustuva asiakaspäätös. Päätöksentekijän arvioi, pystyykö asiakas majoittumaan tilapäismajoitusyksikössä niin, että majoittuminen tapahtuu turvallisesti. Pilotoiduissa tilapäismajoitushuoneistoissa ei ole jatkuvaa valvontaa, joka tulee huomioida majoituspäätöstä tehdessä.
Valtaosa tilapäistä majoitusta hyödyntäneistä ohjautui pysyvämpään asumisratkaisuun tilapäismajoitushuoneistosta. Yksittäiset majoittujat siirtyivät projektin tilapäismajoituksesta muuhun tilapäiseen majoitukseen, kuten sukulaisten tai tuttavien luo. Tilapäinen majoitus kesti tavallisesti 2-4 viikkoa, jonka aikana yleensä pystyttiin löytämään pysyvämpi asumisratkaisu.
Projektin myötä hyvinvointialueelle on vakiintunut omaksi toiminnaksi tilapäismajoituspalvelu, johon sisällytetään tarpeen mukaan ohjaus hoidon tarpeen arviointiin. Tämä edistää asunnottomuuden vähentämistä ja ehkäisyä, kun asumisen haasteita omaavaa pitkäaikaissairasta henkilöä autetaan omaan vuokra-asuntoon, välivuokra-asuntoon tai muuhun asumismuotoon siirtymisessä sekä ensisijaisiin hoitopalveluihin hakeutumisessa.
Majoituksen aikana asiakkuudesta vastaava työntekijä auttaa asiakasta siirtymään pysyvämpään asumisratkaisuun, kuten vuokra-asuntoon. Asiakkuudesta vastaavan työntekijän puntaroi tilanteeseen sopivia asumisratkaisuja ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Perinteinen vuokra-asuminen ei ole kaikkien majoittujien kohdalla ajankohtaista, vaan osa tarvitsee tuetumpaa asumista.
Kansikuva