Pitkäaikaissairaan palvelupolku tilapäismajoituksesta pysyvämpään asumisratkaisuun
Pitkäaikaissairaan palvelupolku tilapäismajoituksesta pysyvämpään asumisratkaisuun
Paljon palveluja käyttäviä pitkäaikaissairaita asiakkaita tuetaan hoidon tarpeen arviointiin ohjautumisessa tilapäismajoitusprosessin aikana tai pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymisen jälkeen.
Orpon hallituksen tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Vuonna 2024 kuitenkin asunnottomien määrä kasvoi Suomessa ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen (ARA 2025, 5). Kasvun taustalla ovat erityisesti kohtuuhintaisten asuntojen puute, Kelan tukien heikentyminen sekä asumisen ja elämisen kustannusten nousu. Asunnon saantia vaikeuttavat myös maksuhäiriöt ja vuokravelat, ja monissa kunnissa Kelan tukirajojen mukaisia asuntoja ei ole riittävästi saatavilla. Taloudenhoidon haasteet näkyvät maksuhäiriöiden määrän kasvuna. Vuonna 2024 Ulosottolaitoksessa vireille tulleiden häätöasioiden määrä kasvoi Suomessa 10 % ja toimitettujen häätöjen määrä 11 % edellisvuoteen verrattuna (Ulosottolaitos 2025, 42). Häätöjen määrän kasvuun vaikuttavat myös vuokraindeksien nousu sekä sosiaalietuuksien heikennykset, kuten työttömyysturvan leikkaukset ja indeksikorotusten jäädytys (Kela 2024; Kela 2025).
Asumisen haasteet ja asunnottomuus näkyvät säännöllisesti Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaalihuollon tehtävissä. Esimerkiksi vuonna 2024 sosiaalipäivystyksessä asunnottomuus/asumiseen liittyvät ongelmat olivat yhteydenoton syynä yhteensä 282 kertaa, ja tapauksista 81 liittyi ikäihmisiin ja loput aikuisasiakkaisiin. Vuonna 2024 Etelä-Savossa oli virallisten tilastojen mukaan 25 asunnotonta henkilöä. Kyse on poikkileikkaustiedosta ja käytännössä vuoden aikana huomattavasti suurempi joukko ihmisiä kokee asunnottomuutta, sillä tilastointitapa ei välttämättä tavoita piiloasunnottomuutta. Tilastojen kannalta merkillepantava seikka on myös se, että Mikkeli ei raportoinut asunnottomien ihmisten määrää ARA:n vuoden 2024 asunnottomuuskyselyssä, ja kunnassa on aiempina vuosina ollut maakunnan tasolla tarkasteltuna eniten asunnottomia.
Etelä-Savossa tilapäismajoitusta tarjotaan lähinnä paikallisissa hostelleissa ja hotelleissa, mutta nämä vaihtoehdot tulevat kyseeseen vain sellaisten asiakkaiden kohdalla, joista ei aiheudu häiriötä muille majoittujille. Kaikki majoitusliikkeet eivät ota enää asiakkaista maksusitoumuksia sosiaalitoimesta. Päihtyneitä asiakkaita viedään putkaan, koska muuta paikkaa heille ei ole. Osa asiakkaita hakeutuu päivystykseen, koska ei ole paikkaa, johon heitä voisi ohjata.
Asunnottomana on usein ihmisiä, joilla on paljon sairauksia, kuten päihde- ja mielenterveysongelmia sekä somaattisia sairauksia. Asunnottomuuteen liittyy usein haasteita taloudessa, terveydessä sekä sosiaalisissa suhteissa. Asunnottomat ihmiset eivät useinkaan ole myöskään terveyspalveluiden piirissä eikä hoitotahot myöskään tavoita heitä. Asumisen haasteita omaavat tarvitsevat usein tehostettua tukea
Tilapäiseen majoitukseen liittyvä kehittämisen tarve tunnistettiin Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaalisessa raportoinnissa, jonka avulla kerätään järjestelmällisesti tietoa alueen asukkaiden elinympäristöihin liittyvistä epäkohdista ja sosiaalisista ilmiöistä. Tiedon tuottajina toimivat alueen sosiaalialan ammattilaiset ja tietoja käytetään asukkaiden tarpeiden kartoittamiseen ja sosiaalityön kehittämiseen.
Projektin aikana tilapäismajoittujan palvelupolkua kehitetään yhdessä Etelä-Savon hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa. Projektin aikana kehitetään prosesseja, jolla laajempaa asunnottomuutta hallitaan. Projektin yhtenä tehtävänä on tiivistää ammattilaisten keskinäistä yhteistyötä, jotta asunnottomuusuhan alla olevat ihmiset tunnistetaan entistä varhaisemmassa vaiheessa eri palveluissa. Projektin aikana tunnistetaan Eloisan omissa palveluissa ammattilaiset, jotka kohtaavat asunnottomuus uhan alla eläviä ihmisiä kuten kotihoito, jalkautuva päihdetyö, sosiaalityö ja ohjaus sekä terveydenhuollon ammattilaiset eri palveluissa. Eloisan omien palveluiden lisäksi selvitetään kolmannen sektorin yhteistyön mahdollisuuksia koko Eloisan alueella. Verkostoyhteistyöhön kutsutaan maakunnan kaupunkien vuokrataloyhtiöiden, seurakuntien sekä kolmannen sektorin edustajia.
Pilotilla tavoiteltavat muutokset:
- Projektissa käynnistetään tilapäismajoitusyksikköjen toiminta Etelä-Savon kaupungeissa.
- Tilapäismajoitusyksiköissä majoitetaan ensisijaisesti pitkäaikaissairaita ihmisiä
- Tilapäismajoitustoiminnan kautta pyritään pilotin aikana poluttamaan tilapäistä asumista tarvitsevat henkilöt pysyvämpään asumisratkaisuun.
- Tavoitteena on, että valtaosa majoittujista siirtyy tilapäisestä majoituksesta pysyvämpään asumisratkaisuun, kuten vuokra-asuntoon tai palveluasumiseen.
- Projektissa laaditaan asunnottoman pitkäaikaissairaan asiakkaan palvelupolku, johon kuvataan, miten pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymistä sekä hoidon tarpeen arviointiin ohjautumista tuetaan tilapäismajoitusprosessin aikana.
- Palvelupolun laatimisessa hyödynnetään olemassa olevia rakenteita.
- Etelä-Savossa on pilotin myötä kehitetty toimintamalleja asunnottomuuden uhkan tunnistamiseen sekä ennaltaehkäisemiseen.
- Pilotin aikana selvitetään asunnottomuuden ehkäisyn verkostotyön käynnistämisen tarvetta maakunnan kaupungeissa.
Projektissa tilastoidaan kunnittain:
- Tilapäismajoitukseen majoitettujen asiakkaiden lukumäärä.
- Tilapäisessä majoituksessa vietettyjen vuorokausien määrä.
- Majoittujien pitkäaikaissairaudet.
- Mihin asiakas on siirtynyt tilapäisen majoituksen jälkeen.
- Mitä muita palveluita asiakkaalle on järjestetty tilapäismajoitusprosessin aikana.
- Asiakkailta ja Etelä-Savon hyvinvointialueen henkilöstöltä kerätään asiakaspalautetta tilapäisestä majoituksesta.
- Asiakkailta pyydetään palautetta mm. tilapäismajoitushuoneiston sijainnista, varustelusta ja majoittumisen sujuvuudesta.
- Kartoitetaan myös, millaista tukea pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymiseen on saatu.
- Saadun palautteen pohjalta tehdään muutoksia esimerkiksi tilapäismajoitusprosessiin ja huoneistojen varusteluun.
Projektin aikana on tavoitteena tehdä ”asunnottoman asiakkaan” -palvelupolku tilapäismajoituksesta kohti omaa kotia. Palvelupolulle kuvataan, kuka asiakkaan kanssa työskentelee ja kuinka varmistetaan hänelle riittävä tuki. Palvelupolulle sovitaan eri ammattilaisten vastuut ja tehdään suunnitelma siitä, kuka asiakkaan kanssa jatkaa laajempaa palvelutarpeen arvioita sekä asiakassuunnitelmaa.
Projektissa vuokrataan Mikkeliin, Savonlinnaan ja Pieksämäelle yhteensä kolme tilapäismajoitukseen soveltuvaa asuntoa. Asuntoja hyödynnetään projektin aikana tilapäiseen majoitustarpeeseen, yhdessä sosiaali- ja kriisipäivystyksen, työikäisten ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden kanssa. Projekti keskittyy ensisijaisesti pitkäaikaissairaisiin ja haastavasti asutettavien henkilöiden tukemiseen.
Tilapäisen majoituksen aikana asiakkuudesta vastaava sosiaalihuollon työntekijä auttaa asiakasta siirtymään pysyvämpään asumisratkaisuun, kuten vuokra-asuntoon. Ohjaus terveydenhoidollisiin palveluihin liittyy myös tilapäismajoittujan palvelupolkuun. Sosiaalihuollon henkilöstölle laaditaan ohjeistus hoidon tarpeen arviointiin ohjaamiseen, jotta tilapäisessä majoituksessa ollut henkilö pystytään tehokkaammin ohjaamaan tarvittaviin terveydellisiin selvityksiin.
Asunnottomuuden hallintaan tähtääviä toimia kehitetään yhdessä hyvinvointialueen sekä muiden kohderyhmän parissa toimivien tahojen, kuten järjestöjen, seurakuntien ja Ohjaamojen kanssa.
Projektissa asiakasymmärrystä kerrytettiin haastattelemalla asunnottomia ja asunnottomuuden uhkaa kokeneita eteläsavolaisia. Haastattelujen kautta kerättiin tietoa muun muassa siitä, mitkä tekijät ovat tukeneet tai vaikeuttaneet vuokra-asunnon hankkimista ja säilyttämistä. Haastattelujen tuloksia hyödynnettiin tilapäisen majoituksen palvelupolun laatimisessa. Projektissa lisäksi kerättiin palautetta tilapäismajoituspalvelusta tilapäisessä asumisessa olleilta asiakkailta sekä Eloisan sosiaalihuollon henkilöstöltä.
Tilapäismajoitusyksikköjen toiminnan valmisteluvaiheessa projektissa otettiin yhteyttä muihin tilapäismajoitusta tarjoaviin toimijoihin, kuten eri hyvinvointialueisiin sekä kolmannen sektorin toimijoihin. Hankkeessa haastateltiin viiden eri hyvinvointialueen ja yhden järjestön henkilöstöä organisaatioiden tuottamiin palveluihin liittyen. Kaikki haastatellut kuvasivat, että heidän palveluissaan kohdataan pääasiassa pitkäaikaissairaita, ja yleensä tilapäisen majoituksen tarpeen taustalla ovat mielenterveys- ja riippuvuushaasteet. Haastattelujen kautta saatiin tietoa muun muassa yksikköjen varustelusta, turvallisuusjärjestelyistä, asiakkaiden ohjautumisesta palveluun sekä eri palveluista, joita tilapäismajoitusyksikköihin viedään. Saatujen tietojen pohjalta hankkeessa tarjottavaa tilapäismajoitusta mukautettiin kohderyhmälle soveltuvaksi.
Tilapäismajoitusprojektin hankekoordinaattori kiersi Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen palvelualueiden tiimeissä esittelemässä projektin toimenpiteitä ja tavoitteita. Eri palvelualueiden työntekijöitä pyydettiin myös viemään virtuaaliseinälle ajatuksia asiakkaiden tarpeista tilapäiseen majoitukseen liittyen sekä siitä, miten siirtymistä pysyvämpään asumismuotoon voitaisiin parhaiten tukea. Virtuaaliseinille koostettujen vastauksien pohjalta ryhdyttiin kehittämään asunnottoman pitkäaikaissairaan palvelupolkua tilapäismajoituksen asiakkaille tarjottavien palvelujen osalta. Vastauksissa korostui vuokra-asunnon löytämisessä avustamisen lisäksi terveyspalveluihin ohjaamisen tärkeys. Henkilökohtaisen tuen ja jalkautuvien palvelujen nähtiin olevan tärkeitä osa-alueita pysyvään asumisratkaisuun siirtymisessä.
Tietoa kohderyhmän tarpeista kerättiin toiminta-alueen seurakunnilta sekä sellaisilta järjestöiltä, joiden toiminta kohdistuu haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Keskustelutilaisuuksien kautta saatiin tietoa siitä, miten asumisen ongelmat ilmenevät tällä hetkellä eri kunnissa.
Projektissa tehtiin yhteistyötä Etelä-Savon kaupunkien vuokrataloyhtiöiden kanssa ennaltaehkäisevän asunnottomuustyön vahvistamiseksi. Vuokrataloyhtiöiden henkilöstöä tavattiin syksyllä 2025, ja kokouksissa keskusteltiin vuokralaisilla ilmenevistä asumisen haasteista, organisaatioiden välisen yhteistyön nykytilasta sekä toiveista yhteistyön kehittämiseen liittyen. Vuokrataloyhtiöiden kanssa käytävien keskustelujen lisäksi projektissa tehtiin laajaa yhteistyötä eri verkostojen kanssa.
Etelä-Savon hyvinvointialueella asunnottomien ja tilapäistä asumista vailla olevien ihmisten palvelut tarvitsevat yhtenäistämistä ja uusia järjestämisen tapoja. Ennen pilottia tilapäismajoitusta on tarjottu lähinnä paikallisissa hostelleissa ja hotelleissa, mutta nämä vaihtoehdot tulevat kyseeseen vain sellaisten asiakkaiden kohdalla, joista ei aiheudu häiriötä muille majoittujille. Kaikki majoitusliikkeet eivät myöskään ota enää asiakkaista maksusitoumuksia sosiaalitoimesta. Päihtyneitä asiakkaita viedään putkaan, koska muuta paikkaa heille ei ole. Osa tilapäisen majoituksen tarpeessa olevista hakeutuu päivystykseen, koska ei ole paikkaa, johon heitä voisi ohjata.
Pilotissa Etelä-Savon hyvinvointialue perustaa tilapäismajoitusyksiköt maakunnan kaupunkeihin. Tilapäismajoitukseen ohjataan ensisijassa pitkäaikaissairaita ihmisiä, joita tuetaan pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymisessä sekä hoidon tarpeen arviointiin ohjautumisessa. Pilotin kohderyhmää eniten asuttavien tahojen, eli kaupunkien vuokrataloyhtiöiden kanssa tiivistetään asunnottomuuden ehkäisyyn ja asumisen haasteiden tunnistamiseen tähtäävää yhteistyötä.
Tilapäismajoituksen tavoitteena on tarjota asiakkaalle lyhyeksi ajaksi majoitus erityisesti kriisitilanteissa. Tarkoitus on, että majoittuminen on kertaluontoista ja kestää lyhyen aikaa (1–21 vuorokautta). Majoitustarve voi syntyä kriisitilanteessa, kuten kodin tuhoutumiseen tai häätöön. Tarve voi liittyä myös tilanteeseen, jossa henkilö on asunnoton ja asunnon hakeminen on jo käynnissä. Lisäksi tilapäistä majoitusta voidaan tarvita tilanteissa, joissa henkilö on esimerkiksi ulkopaikkakuntalainen tai paperiton. Mikäli tilapäisen majoituksen tarve liittyy lähisuhdeväkivaltaan tai sen uhkaan, on turvakotiin sijoittaminen ensisijainen majoitusmuoto.
Tilapäismajoitushuoneistot varustetaan sängyillä, kodin elektroniikalla sekä siivous- ja keittiövälineillä. Huoneistoista löytyy lisäksi liinavaatteita sekä kulutustavaraa, kuten pesuaineita, paperia ja ensiaputarvikkeita. Huoneistoihin ei varastoida elintarvikkeita. Tilapäismajoitushuoneistossa on majoittujia varten ohjekansio, joka sisältää muun muassa turvallisuusohjeen, majoittujan tietopaketin sekä pyykinpesukoneen käyttöohjeen.
Etelä-Savon hyvinvointialueelle perustetaan maakunnan kaupunkeihin tilapäismajoitusyksiköt, joihin majoitetaan ensisijassa pitkäaikaissairaita henkilöitä. Tilapäismajoitusprosessin aikana tuetaan pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymistä ja autetaan hoidon tarpeen arviointiin ohjautumisessa. Asumisen turvaamista tuetaan tilapäisen majoituksen päätyttyä hyvinvointialueen, vuokranantajien sekä muiden tukea tarjoavien toimijoiden välisen yhteistyön keinoin.
Tilapäisessä asumisessa olleita haastateltiin projektissa saatuun palveluun liittyen. Haastatteluista kävi ilmi, että huoneistoissa majoittuminen sujui valtaosalla ongelmitta, ja että he saivat tukea pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymisessä. Majoittujilta palautetta pyrittiin keräämään myös hankkeessa luodulla paperilomakkeella, mutta vain yksi majoittuja antoi palautetta lomakkeella. Prosessin toimivuudesta kerättiin tietoa myös työntekijöitä, jotka varasivat huoneiston asiakkaiden käyttöön. Annetun palautteen pohjalta tehtiin muutoksia esimerkiksi tilapäismajoitushuoneistojen varusteluun, huoneiston varaamiseen ja huoneiston avaimen luovutukseen.
Projekti toteutuu ajalla 1.4.-31.12.2025.
Pilotin aikataulu:
- Kevät 2025:
- Muilla hyvinvointialueilla tilapäismajoitustoimintaa tuottavia tahoja haastatellaan esimerkiksi majoitukseen ohjautumisen sekä yksikköjen varustelun osalta.
- Eloisan henkilöstölle suunnattujen tilaisuuksien kautta kerätään tietoa tilapäismajoitusyksikköihin ja -prosessiin liittyvistä tarpeista.
- Etelä-Savon järjestöjen ja seurakuntien kanssa keskustellaan asunnottomuuden ilmenemisestä sekä pilotin kohderyhmälle tarjottavista tukipalveluista.
- Yhteistyötahoille lähetetään edellä mainittuja asioita kartoittava verkkokysely.
- Tilapäismajoitushuoneistojen vuokraamisesta sovitaan vuokranantajien kanssa.
- Kesä 2025
- Tilapäismajoitushuoneistojen toiminta käynnistyy kaupungeissa.
- Ensimmäiset majoitettavat sijoitetaan tilapäismajoitukseen ja palautetta palvelusta kerätään huoneistoihin majoittuneilta.
- Kaupunkien vuokrataloyhtiöiden kanssa sovitaan tilaisuudet, joissa käydään läpi hyvinvointialueen ja vuokrataloyhtiöiden välisen yhteistyön tilaa ja toiveita siihen liittyen.
- Syksy 2025:
- Tilapäismajoitushuoneistoihin ja -prosessiin tehdään muutoksia henkilöstöltä ja majoittujilta saadun palautteen pohjalta.
- Sosiaalihuollon henkilöstölle suunnattu ohje tilapäismajoittujien ohjaamisesta hoidon tarpeen arviointiin laaditaan yhdessä terveydenhuollon palvelujen kanssa.
- Tilapäismajoitushuoneistoihin asennetaan älylukot etähallintaa varten.
- Pilotin mukainen tilapäismajoitustoiminta vakiintuu osaksi Etelä-Savon hyvinvointialueen palveluja.
Kokeilun tavoitteet:
- Tilapäistä majoitusta tarvitsevien majoittaminen tilapäiseen asumiseen pilotin aikana sekä näiden asiakkaiden poluttaminen kohti pysyvämpää asumisratkaisua.
- Pilotin jälkeen Eloisa tuottaa tilapäismajoitustoimintaa osana omia palvelujaan.
- Toiminta järjestetään niin, että tilapäismajoituspalvelua voidaan tarjota olemassa olevilla henkilöstöresursseilla.
- Hyvinvointialueella tehtävään sosiaalityöhön vakiintuu toimintatapa, joka edistää asunnottomien ohjautumista hoidon tarpeen arviointiin ja ensisijaisiin terveydenhoidon palveluihin.
- Asunnottomuuden ehkäisyyn ja mahdollisten häätötilanteiden tunnistamiseen tähtäävien toimintamallien edistäminen hyvinvointialueella.
Tilapäinen majoitus toi vakautta majoittujien haasteellisiin tilanteisiin, ja kokeilussa käynnistettyä tilapäismajoituspalvelua jatketaan hyvinvointialueella pilotin päättymisen jälkeen. Pysyvämpään asumiseen siirtyminen helpottuu, kun asumistilannetta pääsee edistämään turvallisessa ympäristössä, jossa yöpymisen lisäksi on mahdollista hoitaa esimerkiksi ruoanlaitto, peseytyminen ja pyykinpesu. Majoituksen aikana on helpompi sopia myös esimerkiksi järjestöjen tuottamien tuki- tai muiden ostopalvelujen aloittamisesta jo mahdollisesti sinä aikana, kun tilapäinen majoitus on käynnissä. Tilapäismajoitusprosessissa vuokra-asuntoon siirtymistä sekä pysyvämmän asumisen turvaamista edistetään hyvällä sosiaalihuollon ja vuokranantajien välisellä yhteistyöllä.
Asiakas majoittuu tilapäisessä asumisessa itsenäisesti, mutta on tärkeää sopia majoituksen käynnistymisen yhteydessä, millä tavoin pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymistä edistetään. Majoittujan kanssa tehdään suunnitelma tilapäisen majoituksen ajalle, johon kirjataan, minä päivinä työntekijä tapaa majoittujan tai on muulla tavoin yhteydessä tähän. Suunnitelman laatiminen vastuuttaa majoittujaa oman prosessinsa edistämiseen ja mahdollistaa tilapäismajoitusyksikön kunnon tarkkailun majoituksen ollessa käynnissä.
Hyvinvointialueen ja vuokranantajien välisessä yhteistyössä on tärkeää korostaa myös ennaltaehkäisevän asunnottomuustyön toimintamalleja, kuten huoli-ilmoitusten tekemistä hyvissä ajoin, kun asumisen haasteita havaitaan. Kaupunkien vuokrataloyhtiöt ovat merkittäviä vuokranantajia pitkäaikaissairaille, jonka vuoksi hyvinvointialueen sosiaalihuollon sekä näiden vuokranantajien on syytä viestiä aktiivisesti, kun yhteisen kehittämisen tarve huomataan tai toiminnoissa tulee oleellisia muutoksia. On myös tärkeää huomioida, että tietosuoja tuo osaltaan haasteita sote- ja vuokranantajayhteistyöhön, sillä tietojen luovuttamisen suostumuksen osoittaminen voi olla vaikeaa. Organisaatiolla tulee olla riittävän helppokäyttöinen menetelmä suostumuksen hankkimiseen ja dokumentoimiseen, mikäli asiakas tarvitsee ja haluaa tukea esimerkiksi hoitoon ohjautumisessa tai asumisasioiden hoitamisessa.
Projektissa todettiin, että fyysisen avaimen luovuttamista asiakkaalle on hankalaa koordinoida, sillä huoneistojen avaimia on rajallinen määrä, ja tarve tilapäiselle majoitukselle voi ilmetä vuorokauden ympäri ja käytännössä missä tahansa sosiaalihuollon palvelualueella. Tilapäismajoitushuoneistot varustettiin etänä hallittavilla älylukoilla, joihin Eloisan työntekijöiden on mahdollista asettaa koodi oven avaamista varten. Tällöin majoittuja voi suunnata huoneistoon ilman erillistä fyysistä avainta, joka helpottaa majoittamista erityisesti päivystysaikana.
Pitkäaikaissairaita tilapäistä asumista tarvitsevia henkilöitä majoitetaan hyvinvointialueen hallinnoimiin tilapäismajoitusyksikköihin. Prosessin aikana tilapäiseen majoitukseen ohjattavaa tuetaan pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymisessä sekä hoidon tarpeen arviointiin ohjautumisessa. Vuokra-asumista tai muuta pysyvämpää asumista on mahdollista tukea tilapäisen majoittamisen jälkeen sosiaalihuollon toimesta esimerkiksi täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen sekä tarvittaessa vuokranantajayhteistyön kautta.
Kuva
Projektissa pilotoidun tilapäismajoitustoiminnan käyttöönotto edellyttää:
- Toiminnan koordinoimisesta vastaavan henkilön nimeäminen.
- Organisaation tulee pohtia, kenellä on viimekädessä päätösvalta majoittamisesta ja vastuu toiminnan järjestämisestä sekä siihen liittyvistä kuluista.
- Tilapäismajoitusyksikköjen varauskäytännöistä sopiminen.
- Tilapäismajoitusyksikköjen sijainnin ja varustelun pohtiminen; mihin yksiköt voidaan perustaa, miten ja millaisilla tavaroilla yksiköt varustellaan?
- Majoittamiskäytännöistä sopiminen; kuka voi tehdä majoituspäätöksen, millä perustein henkilö voidaan majoittaa, majoitetaanko kerralla vain yksi henkilö, miten asiakas saa avaimen vai onko käytössä avaimeton kulku?
- Huoneistojen ylläpidosta sopiminen; kuka tarkastaa ja siivoaa huoneiston sekä tarvittaessa täydentää kulutustavaroita huoneistoihin?
- Miten henkilö ohjataan tilapäisen majoituksen prosessin aikana terveydellisiin selvityksiin; onko käytössä jokin erillinen linja esimerkiksi konsultaatiota varten, onko käytössä kysely, jonka pohjalta asiakasta neuvotaan hakeutumaan hoidon tarpeen arviointiin?
- Miten pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymistä tuetaan; onko käytössä välivuokra-asuntoja, miten joustavasti asunto järjestyy kaupunkien vuokrataloyhtiöiden tai muun vuokranantajan kautta, miten asumista tuetaan tilapäismajoitusprosessin päätyttyä?
- Organisaatiossa on sovittava, miten pitkäaikaissairaan ohjautumista ensisijaisiin hoidollisiin palveluihin edistetään.
Tilapäismajoitukseen sijoittamisesta tehdään kirjallinen sosiaalihuoltolain 21 §:n perustuva asiakaspäätös. Päätöksentekijän arvioi, pystyykö asiakas majoittumaan tilapäismajoitusyksikössä niin, että majoittuminen tapahtuu turvallisesti. Pilotoiduissa tilapäismajoitushuoneistoissa ei ole jatkuvaa valvontaa, joka tulee huomioida majoituspäätöstä tehdessä.
Valtaosa tilapäistä majoitusta hyödyntäneistä ohjautui pysyvämpään asumisratkaisuun tilapäismajoitushuoneistosta. Yksittäiset majoittujat siirtyivät projektin tilapäismajoituksesta muuhun tilapäiseen majoitukseen, kuten sukulaisten tai tuttavien luo. Tilapäinen majoitus kesti tavallisesti 2-4 viikkoa, jonka aikana yleensä pystyttiin löytämään pysyvämpi asumisratkaisu.
Projektin myötä hyvinvointialueelle on vakiintunut omaksi toiminnaksi tilapäismajoituspalvelu, johon sisällytetään tarpeen mukaan ohjaus hoidon tarpeen arviointiin. Tämä edistää asunnottomuuden vähentämistä ja ehkäisyä, kun asumisen haasteita omaavaa pitkäaikaissairasta henkilöä autetaan omaan vuokra-asuntoon, välivuokra-asuntoon tai muuhun asumismuotoon siirtymisessä sekä ensisijaisiin hoitopalveluihin hakeutumisessa.
Majoituksen aikana asiakkuudesta vastaava työntekijä auttaa asiakasta siirtymään pysyvämpään asumisratkaisuun, kuten vuokra-asuntoon. Asiakkuudesta vastaavan työntekijän puntaroi tilanteeseen sopivia asumisratkaisuja ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Perinteinen vuokra-asuminen ei ole kaikkien majoittujien kohdalla ajankohtaista, vaan osa tarvitsee tuetumpaa asumista.